Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytössä olevan PressDisplay-nimisen tietokannan kautta löytyi China Daily -lehdestä kaksi artikkelia (6.2. 2013 ja 4.3.2013), joissa mainitaan sana Finland, ja joissa Li-niminen henkilö on kirjoittajana. Kumpikaan artikkeleista ei käsitellyt työpaikkoja.
PressDisplay-tietokannan kautta voi hakea artikkeleita kolmen kuukauden ajalta. Paperisena lehteä ei ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ löytää aineistoa lähes kaikista suomalaisista kirjastoista. Sen kautta löytyi myös tämä Larin-Kyöstin näytelmän saatavuus. Se sisältyy Larin-Kyöstin teokseen Maassa ja tähdissä, joka Kymenlaakson alueella kuuluu Kotkan, Karhulan ja Kouvolan kirjastojen kokoelmiin. Kirjaa on myös useissa muissa Suomen kirjastoissa. Kymenlaakson alueella kirjan voi varata (1€ varausmaksu) ja se toimitetaan omaan lähikirjastoon.
Ulkosaarelaiset-näytelmästä on myös yksittäisteos, mutta sitä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa.
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Mary Roachin teosta "Stiff - The Curious Life of Human Cadavers" ei ole suomennettu.
Kaikista Suomessa julkaistuista teoksista pitäisi löytyä tiedot Suomen Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliogragiasta. Suomennokset löytyvät tietokannasta myös alkuperäisnimellä. Alla on linkki Fennicaan.
https://finna.fi
http://www.maryroach.net/books-news.html
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Muistatko/21 klassikkoa -nimistä cd-levyä ei löytynyt, mutta Helsingin pääkirjaston musiikkiosastolla on Muistatko: 21 iskelmäklassikkoa. Mahdatko tarkoittaa sitä? Levyä tiedustellessasi kannattaa ilmoittaa koodi 3023 8870.
Amerikkalaiselta Richard Powersilta on ilmestynyt 7 romaania, joista yhtään ei ole suomennettu ja vain kahta on saatavissa Suomen kirjastoista: Jo löytämäsi "Prisoner's dilemma" Helsingin kaupunginkirjastosta ja "Three farmers on their way to a dance" Helsingin yliopiston kokoelmista (katso http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html)
Ylistävien arvioiden (mm. http://www.amazon.com) perusteella tästä kirjailijasta kuullaan kyllä vielä lisää, toivottavasti suomennoksiakin on tulossa.
Richard Powersin haastattelun löydät osoitteesta http://www.raintaxi.com/powers.htm
Tässä vielä kaikki Powersin teokset:
Plowing the dark / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus and Giroux, 2000.
Gain / Richard Powers.
New York : Farrar, Straus, and Giroux,…
Internet osoitteessa http://www.evreka.fi/c/comp/search/pers/ on useita kotimaisia ja ulkomaisia linkkejä valittavana, joista voi mahdollisesti löytyä kyseisen henkilön sähköpostiosoite , jos hän on jollain tavalla kirjautunut kyseisille listoille.
Lastenkirjailija Kirsti von Boehmista ja hänen tuotannostaan löytyi vain niukasti tietoja. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 kerrotaan, että hän on syntynyt Ruokolahdella 11.2. 1921. Vanhemmat ovat DI Jalo Sihtola ja musiikinopettaja Ester Andersin. Puoliso on Tomas von Boehm, (taidemaalari ja luutnantti). K. von Boehm on toiminut pianonsoitonopettajana Sibeliusakatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa.
Saimme myös selville, että puolison lisäksi myös miehen äiti Aino Johanna von Boehm sekä poika Eero von Boehm ovat taidemaalareita. Heistä kaikista on maininnat myös Suomen aateliskalenterissa. Eero von Boehm on kirjoittanut kirjan E. von Boehm, 1983. Myös Tuomas von Boehmistä on teos, Valkonen, Olli: Tuomas von Boehm. Siinä on myös…
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä…
Mikäli omassa kirjastossasi ei ole seuraavia kirjoja ja lehtiä, niin niitä voi pyytää kaukolainaan:
Dodge, Venus A. : Dolls' House Needlecrafts: Over 250 Projects in 1/12 Scale
Sewing dolls' clothes: 27 projects to make in 1:12 scale
Malmström, Maria: Retroa nukkekotiin
Johnson, Sue: The Dolls' House Wedding Book
Lehtistä esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy Dolls House World, jossa julkaistaan myös vaateohjeita.
Verkosta löytyy videotutoriaaleja esimerkiksi Youtubesta. Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi "doll clothes tutorial 1:12". Kun löytää hyvän opasvideon, voi katsoa onko sen tekijällä muitakin.
www.youtube.com
Pinterest -verkkogalleriassa haun voi tehdä samoilla…
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan…
Siina- ja Sina-nimien alkuperästä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Tällöin on kyselty myös kyseisten nimien nimipäivästä. Sina-nimeä ei löydy toistaiseksi suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, mutta Sinat ja Siinat voivat juhlia nimipäiväänsä kahtenakin eri päivänä: Ortodoksisessa kalenterissa Siina-nimeä pidetään johdoksena Sinaida-nimestä, ja ortodoksisessa kalenterissa Siinan ja Sinaidan päivää vietetään 11.10. Epävirallista Sinan nimipäivää voidaan viettää myös 2.9. Sinin nimipäivänä.
Lisää Sina-nimestä voit lukea näiltä sivuilta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/siina-nimen-merkitys-ja-alkupera
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tytonnimi-siina-tulee-mita
https://www.nimipaivat.fi/2.9.
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Hei
Mainitsemasi termit ovat osittain samoja, mutta eri kielellä. Sukupuoleton ja muunsukupuolinen ovat englanniksi agender ja genderqueer. Alla lyhyt kuvaus termeistä.
agender tai sukupuoleton: Ei ole sukupuoli-identiteettiä. Samaa logiikkaa käyttää esimerkiksi termi aseksuaalinen, joka on ihminen joka ei koe seksuaalista vetovoimaa toisia kohtaan.
ei-binääri: Binääri henkilö on mies tai nainen. Ei-binääri henkilö on ihminen, joka ei sovi kaksnapaiseen sukupuolikuvaukseen (siis ei ole mies tai nainen).
genderqueer tai muunsukupuolinen: Ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen (binääri), vaan joko niiden yhdistelmä tai ei kuulu niihin ollenkaan. Tämä siis vähän muistuttaa ei-binääriä, mutta ei kuitenkaan ole sen synonyymi. Genderqueer…
Olisikohan kyseessä ehkä Pierre et Colette en route, jossa pääosassa oli Citroën 2CV:llä autoillut nuoripari Pierre ja Colette? Tätä ranskan kielen jatkokurssia esitettiin TV1:n kielitelevision ohjelmistossa ainakin vuosina 1979 ja 1982–83. Vuoden 1979 esityskerralla ohjelma tuli kielitelevision tavanomaisella ohjelmapaikalla maanantaiaamuisin ja pikauusintana tiistaina alkuillasta.
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
