Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita…
Thomas Warburton ruotsinsi Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologian vuonna 1967. Ruotsin kirjastojen yhteisluettelon Libriksen mukaan Warburtonin ruotsinnoksesta otettiin uudet painokset vuosina 1977 ja 1988. Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on viitetiedot vain ensimmäisestä ja viimeisestä painoksesta.
Vuoden 1977 painoksen ISBN on 91-518-1094-8. Vuoden 1988 painoksen ISBN on 91-518-2206-7. Ensimmäisen painoksen viitetiedoista ei löydy ISBN-numeroa.
Vuoden 1988 painosta löytyy useista Suomen kirjastoista, samoin vuoden 1977 painosta. Voitte tilata teoksen kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
Lähteet:
http://libris.kb.se/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee…
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Tässä viitataan ilmeisesti Alexei Navalnyi myrkyttämiseen hermomyrkky Novitšokilla, joka nähtävästi joutui hänen alusvaatteisiinsa.
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11709805
https://yle.fi/uutiset/3-11524465
Yleinen kirjasto ei välttämättä ole paras paikka tämän tyyppisen tiedon etsimiseen. Asiasanoilla YRITYKSET ja SIJAINTI löytyi vain kolme viitettä, mm. Vuorinen Juha: Regions in Competition - srategies for industrial FDI in the Helsinki region (1996).
Yhdistämällä yritykset sanaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ tulos on parempi, mutta liekö relevantti? Teet laajempaa tutkimusta joten aineistoa kannattaa hakea korkeakoulukirjastoista. Sijainti ja yritykset hakusanoilla saa Helka-tietokannasta (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) 12 viitettä ja Lindasta (Korkeakoulujen yhteinen tk) 39 viitettä.
Itse pystyt parhaiten arvioimaan, onko sinulle hyötyä esim. Minna Mykkäsen opinnäytetyöstä Yritysten optimaalisista sijainneista spatiaalisen kilpailun…
James Wattista, höyrykoneen keksijästä, on kyllä kirjoitettu suomeksi kaksikin kirjaa: Carnegie, Andrew: James Watt (1903) ja Carnegie, Andrew: James Watt: höyrykoneen keksijä (1905), mutta koska nuo kirjat ovat kovin vanhoja, niitä ei varmasti tavoita läheskään kaikista kirjastoista. Sen sijaan useimpien kirjastojen kokoelmiin kuulunee teos Hart, Michael: Ihmiskunnan 100 suurinta (uud.laitos 1994), josta löytyy tietoja myös James Wattista. Internetissä on myös monia sivuja tästä keksijästä, tosin englanninkielisiä, laitan tähän pari osoitetta: http://level2.phys.strath.ac.uk/ScienceOnStreets/jameswatt.html ja http://www.ideafinder.com/history/inventors/watt.htm
Kirjailija Johannes Angere on kirjoittanut kirjat Kullankylä (1969) ja Me Kullan miehet (1970). Kirjat kertovat kylästä ja kyläläisistä Neuvostoliiton ja Viron rajalla. Kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmasta HelMet-aineistohaulla http://www.helmet.fi/
ja ne voi tilata lainattavaksi omaan lähikirjastoon,
varaushjeet HelMet-palvelussa.
Kysymäsi kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana suomeksi lokakuussa 2004. Se tilataan nyt kesäkuussa ennakkoon kirjastoomme, joten voit halutessasi jättää siitä jo varauksen.
L. M. Montgomeryn päiväkirjat The selected journals of L. M. Montgomery 1, 2, ja 3 kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ( http://www.helmet.fi/ ). Tämän lisäksi päiväkirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, kaksi ensimmäistä osaa myös Joensuun ja Tampereen yliopiston kirjastoista.
Voit tilata kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan on kerätty lehtileikkeitä Lemin ruokataloudesta eli lähinnä juuri särästä. Kirjaston aineistorekisteristä löytyy lisää artikkeliviitteitä.
Kirjallisuudessa löytyy Lemi-aiheisista kirjoista jotain taustatietoja, esim. ruokatalouteen ja lampaidenhoitoon liittyen.
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Olisikohan kyseessä Eduard Uspenskin kirja Alas taikavirtaa, Otava, toinen painos v. 1980. Kolmas painos on ilmestynyt 2005.
Kirjan kuvittaja on Viktor Tsizikov.
Sama kirjailijan hahmoja on myös krokotiili Gena.
Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Hei Rasmus!
Tismalleen Kapteeni Kalsari -kirjojen tapaisia kirjoja ei taida olla, mutta jos pidät siitä, että tavallisille tyypeille tapahtuu erikoisia asioita saattaisit pitää myös Colferin Legenda -kirjoista (Legenda Pottu-Mäkisestä, Legenda Kapteeni Korpin hampaista ja Legenda maailman tuhmimmasta pojasta). Kannattaisi myös tutustua Roald Dahlin kirjoihin, joista Ilmarin ihmelääke, Kuka pelkää noitia sekä Jali ja suklaatehdas ovat joidenkin mielestä älyttömiä ja hauskoja.
Ekaluokkalaisille sopivia hauskoja ja vauhdikkaita kirjoja ovat myös Whybrown Pikku Susi -kirjat, Olczakin Megajätkä -kirjat ja Geronimo Stiltonit.
Hei!
Alle 18-vuotiaan työntekoa sääntelee laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Nuorten työntekijöiden tekemää työtä sääntelevät myös seuraavat asetukset: valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007).
Lisätietoa löytyy mm. teoksesta Työpaikan ja luottamusmiehen lakikirja, Veltor 2008 (sivu 138 nuoret) sekä työsuojeluhallinnon internet-sivuilta osoitteesta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/nuoret_tyontekijat
Jos haluat kyseisen kirjan lainaksi, ota yhteyttä lähimpään kirjastoosi. Lait ja asetukset löytyvät mm. internetistä osoitteesta www.finlex.fi (ajantasainen…
