Salasanana toimivan tunnusluvun saa vain kirjastossa käymällä, sitä ei anneta sähköpostin välityksellä. Voit saada tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä. Kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat kirjaston nettisivulla http://www.kyyti.fi/
Esimerkiksi alla mainituissa teoksissa kuvataan kirjailijan elämää.
Itkonen, Juha, Seitsemäntoista (Otava, 2011)
Venho, Johanna: Syntysanat (WSOY, 2011)
Onkeli, Kreetta: Kutsumus (Sammakko, 2010)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2012)
Hotakainen, Kari: Ihmisen osa (Siltala, 2010)
Viinikainen, Antero: Orgo (WSOY, 2009)
Huilaja, Janne: Yksikätinen (Gummerus, 2008)
Vimma, Tuomas: Toinen (Otava, 2005)
Niemi, Marjo: Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012)
Voit lukea tarkemman kuvauksen kirjoista vaikkapa HelMet-verkkokirjastosta (klikkaamalla hakutuloksen kuvaa saat auki lehden, jolla kuvataan kirjan sisältöä) tai Kirjasammosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.kirjasampo.fi/
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-…
Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Burmasta eli Myanmarista löytyi kaupunginkirjastosta seuraavia teoksia:
Maailma tänään [21]--Kaakkois-Aasia. 1999
Lahtinen, Jukka : Kaakkois-Aasia liiketoiminta. 1995
Inkinen, Sari : Aasian liiketoimintakulttuurit. 1994
Heikkilä-Horn, Marja-Leena : Kaakkois-Aasia eilen ja tänään . 1991
Miettinen, Jukka O.: Silmät auki Aasiassa--Burma, Thaimaa, Malesia, Singapore, Indonesia. 1987
Burma-maakatsaus.1985
Lisäksi kannattaa katsoa mitä tietosanakirjoista löytyy.
Kirjojen saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Aikakauslehdissä on paljonkin Burmaa käsitteleviä artikkeleita, tässä muutamia uusimpia:
Danielsen, Hanne-Luise: Tuhansien Buddhien luolat.
Tieteen kuvalehti 2000, nro 4, sivut54-57
Virtanen, Rauli: Juntta…
Kovin paljon lastenkirjallisuuta aiheista ei lötynyt. Tässä listaa kirjallisuudesta:
Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta
Leppäkerttu ja huuliharppu / Katariina Romppainen
näkövammaiset
Näköstellään! : näkövammaisten kuvailmaisu / Marjatta Lehtinen
kuulovammaisuus
Jennin karvakorva / Miia Kantinkoski
kehitysvammaisuus
Kaipuuta ja täyttymystä / toimittanut Päivi Luoma
Jenni saa ystävän / Rachel Anderson
Meidän perhe / Katri Vuorinen ja Tiina Eskola
Aikarumpu : lauluja, loruja ja toimintavinkkejä arkeen ja juhlaan / Päivi Vannasmaa, Maija Luukkainen
Pikku sammakkoprinssi / Hellevi Salminen
Kaari : kertomus kesästä, joka oli toisenlainen kuin muut kesät / Bo Carpelan
liikuntavammaiset…
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta…
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
hei,
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta löytyy asiasanalla "seuramatkat" 17 viitettä, joista osa voisi olla ihan käyttökelpoisia opinnäytetyötäsi ajatellen. Mene Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokantaan www.libplussa.fi ja valitse pikahaku. Ruksaa kohta "asiasana tai luokka" ja kirjoita laatikkoon sana "seuramatkat" (ilman lainausmerkkejä). Seuraavaksi valitse pudotusvalikosta "näytä" kohta "vain kirjoja" ja hae. Arvioituasi viitteet voit tarkistaa saatavuustiedot ja tilata hyllyssä olevat kirjat lähikirjastoosi puhelimitse.
Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy 57 viitettä asiasanalla seuramatkat. Siellä on myös sellaista materiaalia mitä ei löydy yleisistä kirjastoista.…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei tällaista kirjaa näytä löytyvän. Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helkan kautta haavaista paksusuolentulehdusta käsitteleviä väitöskirjoja kuitenkin löytyy 16 kappaletta. Helkasta voit tehdä hakuja internetosoitteesta http://finna.fi Näissä lääketieteen hauissa käytetään sairaudesta sen latinankielistä nimeä: colitis ulcertative ja väitöskirjoista englanninkielistä sanaa dissertations tai sen lyhennettä diss., joten haussa kannattaa katkaista sana kysymysmerkillä. Mene Helka-haussa tarkennettuun hakuun ja kirjoita ensimmäiseen tyhjään ruutuun colitis ulcerative, valitse hakutavaksi fraasi ja toiseen tyhjään ruutuun diss?. Jonkin kirjan nimeä klikkaamalla näet, missä kirjastossa teos…
Varauksia voi tehdä 20 kappaletta. Kyllä varauksen teon pitäisi näinollen onnistua. Teosta on olemassa kasettina ja tavallisena kirjana pariakin eri painosta.
Kirja on jo lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että ruotsiksi. Varauksen voi tehdä joko lähimmässä kirjastossa virkailijan kautta tai sivulla www.helmet.fi.
Kirjaston asiakkaidensa käyttöön hankkimien kuvatietokantojen aineisto on periaatteessa tarkoitettu epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, esitteiden ja markkinointikirjeiden kuvitukseksi, voi
hankkia varsin edullisesti tarvitsemansa kuvan esim. palvelusta stock.xchng ( www.sxc.hu ), missä on harrastajien kuvaamaa korkeatasoista valokuva-aineistoa. Palvelun kautta tilatun kuvan hinta on 1 USD, käyttötarkoituksesta riippumatta.
Kappaleen nimi on Judith jätskibaarin tyttö ja sen on säveltänyt Kauko Käyhkö ja Kipparikvartetti levytti sen jo vuonna 1953. Sanat on tehnyt Aune Haarla, myös Ala-Tuuhosena tunnettu. Sanoja en saanut jäljitettyä ja molemmat Kipparikvartetti - muistoissamme-äänitteet vuodelta 1993 ovat "kadonneet" pääkaupunkiseudun kirjastoista - sekä kasetti että cd-levy. Jos äänitteen saa jostain käsiinsä, voi sanat kuunnella siltä.
Teos on vasta ilmestynyt suomeksi käännettynä ja se on kyllä tilattu kirjastoihin, mutta ei ole vielä saapunut. Kyllä se pian tulee. Sitten kun kirjaa löytyy kirjastoista voitte varata sen netistä osoitteesta http://www.helmet.fi kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun avulla (tunnusluvun saa kirjastosta)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
