Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
Tällä hetkellä HelMet-verkkokirjastossa on sellainen ohjelmavirhe, että joidenkin nimekkeiden kohdalla Firefoxilla varausta tehdessä järjestelmä antaa mainitsemasi virheilmoituksen. Vikaa selvitellään, mutta toistaiseksi ongelman voi kiertää joko
a) kirjautumalla ensin omiin tietoihin ja tekemällä varauksen vasta sitten tai
b) käyttämällä HelMetin perinteistä versiota (valitse etusivulta linkki "Perinteinen aineistohaku") tai
c) käyttämällä jotakin muuta selainta kuin Firefoxia.
Kotiliedessä, Hopeapeilissä ja Eevassa ilmestyi sisustukseen ja kodin kunnostamiseen liittyviä kirjoituksia, mutta varsinainen asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvä erikoislehti oli vuodesta 1948 asti ilmestyvä Kaunis Koti. Oulun kaupunginkirjastossa Kaunista Kotia ei lainata kotiin, mutta sen saa lukusaliin luettavaksi muutaman päivän varoitusajalla. Varastokirjastossa on lainattavat kappaleet. Avotakka on ilmestynyt vuodesta 1967. Oulun kaupunginkirjastossa sitä on vuodesta 1970 lähtien.
Helmet-kirjastoista ei voi kotiin lainata sähköpianoa.
Ainakin Kirjasto 10, Etelä-Haagan, Sellon ja Entressen kirjastoissa voi soittaa sähköpianoa.
Kirjastot, joissa on soittimia saat selville sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
Richard Rodgersin Oklahoma!-musikaalin suomenkielinen libretto (näytelmämoniste, Työväen Näyttämöiden Liitto, 1973, 95 s.) löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Esko Elstelä. Myös laulun "I can't say no" suomennos sisältyy tähän librettoon, jonka voit tilata kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Todennäköisesti kysymyksessä on liikennöitsijä Martti Rinta, jonka yhtiö Lahden linjat sijaitsi Rahikankadulla Asemantaustassa. Rinta oli merkittävä urheilumesenaatti, joka kuljetti jalkapalloilijoita yhtiönsä autoilla sopuhintaan pelimatkoilla. Kuljetustuki oli vain pieni osa urheilun ystävän tuesta seuralle, nettisivu kertoo että Rinta olisi käyttänyt Kuusysin tukemiseen vuosien varrella miljoonia markkoja.
Lisätietoja:
http://www.jukkajoutsi.com/FC%20Lahti.html (vuosi 1969)
http://www.jukkajoutsi.com/lahtifutis2.html (vuosi 1992)
http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Kuusysi
Uusi Lahti 1995, s. 8-9 : Martti Rinnan kuolema jätti Kuusysin ilman selustatukea : uusi nimikin on jo rekisteröity - FC Lahti
Hannu Kivilä: Markalla Möysään :…
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokantoja. Useimmissa yleisissä kirjastoissa voit tutustua Aleksi- ja Arto -tietokantoihin (sekä CD-rom- että WWW-versioina). Hakuja voi tehdä niin arvosteltavan kirjan nimen kuin kirjan kirjottajan mukaan, myös muilla tavoilla.
Koska kyse on viitteistä, itse artikkeli on etsittävä viitteessä mainitusta lehdestä. Kirjallisuusarvostelujen kohdalla on se etu, että Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja-lehteä (vuodesta 1972), johon on koottu Suomessa kirjoitetut kirja-arvostelut. Lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Kirjastojen yhdessä tuottamasta Linkkikirjasto-hakupalvelusta voi etsiä Internetissä julkaistuja kirja-arvosteluja (…
Kirsi Kunnaksen ja työryhmän vuonna 1968 toimittama Aikamme aapinen (WSOY) sisältää Kunnaksen runon Kissa ja koira, joka alkaa riveillä "Kyllä kissa haistaa, missä päivä paistaa...". Runon toinen säkeistö kuuluu kuten kysymyksessäsi kirjoitit. Aikamme aapinen sisältyy Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja on tilattavissa Pasilan kirjavarastosta omaan lähikirjastoon. Googlen kuvahaulla teoksesta löytyy myös kuvia.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Pro Finlandia on Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkki, jota ei haeta vaan myönnetään pitkäaikaisen kirjallisen tai taiteellisen uran perusteella. Kysyjä tarkoittaakin ehkä Tieto-Finlandia-palkintoa, joka jaetaan vuosittain tietokirjalle. Tätäkään ei voi "hakea", vaan Suomen Kirjasäätiö nimeää raadin, joka suorittaa tarjonnasta esivalinnan, jonka jälkeen säätiön valitsema henkilö tekee lopullisen valinnan. Raati, joka seuloo palkittavat ehdokkaat, toimii itsenäisesti, eivätkä esimerkiksi kustantajat voi suoraan vaikuttaa siihen, mitkä kirjat tulevat ehdolle, mitkä eivät. Toisaalta prosessi on täysin suljettu, eikä siihen voi ehdotuksin tai toivein vaikuttaa.
Heikki Poroila
"Liikakansoitus" on niin suhteellinen käsite, että sen yhteydessä on syytä käyttää verbiä "kärsiä" hyvin varovaisesti. Jos tutkii luetteloa maailman valtioiden väestötiheyksistä, kärjessä on joukko kaupunkivaltioita, joiden kohdalla tuskin kukaan puhuu liikakansoituksen ongelmasta. Macao ja Monaco ovat molemmat noin 20 000:lla asukkaalla neliökilometriä kohden ylivoimaisessa kärjessä, perässään Singapore ja Hongkong, jotka ovat alueeltaan jo huomattavasti laajempia. Kun listaa jatkaa, ensimmäinen aidosti liikakansoituksesta kärsivä maa lienee Bangladesh, jonka Suomen paljon pienemmällä alueella elää melkein 150 miljoonaa ihmistä eli yli 1000 neliökilometriä kohden. Myös Malediivien saarilla väestötiheys on samaa luokkaa.
Ns. vauraiden…
Valitettavasti tätä Antero Ollikaisen suomentamaa ja Monica Törnellin säveltämää laulua Vita om hösten ei ole julkaistu meillä nuottina. En löytänyt nuottia myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta.
Heikki Poroila
Radioteatterin kuunnelmaversio kirjasta koostuu 25 jaksosta. Nämä 25 jaksoa on mahdutettu 16 CD-levylle ja jaettu kirjasarjan mukaisesti nimettyyn viiteen osaan. Valitettavasti kuunnelman CD-tallenteita ei ole enää tilattavissa kirjakaupoista tai Ylen tuotteita myyviltä yhteistyökumppaneilta. Fyysistä tallennetta hamuavan ei auta kuin tarkkailla verkkohuutokauppoja tai antikvariaatteja.
Vinkkinä hintatietoisille: Tekijänoikeuslain mukaan kirjastosta lainatuista teoksista on luvallista ottaa muutamia kopioita yksityiseen käyttöön. Kuunnelman kaikki osat löytyvät Vaski-kirjastoista.
Kyllä vain.
Kirjatiikeri nimisessä sarjassa on suuraakkosilla kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita lukemaan opetteleville. Helmet-haku, hakusana kirjatiikeri.
Voit kokeilla Helmet hakuun myös hakusanoja tavutetut tai suuraakkoset. Löydät jonkun verran lisää kirjoja.
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä. Se vaikuttaa kyllä etäisesti tutulta. YouTubeen ja joihinkin blogeihin on kerätty koosteita 80-luvun lopun lastenohjelmista. Ehkä onnistut löytämään ohjelman niistä:
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/sivut/lastenohjelmat
YouTubesta kannattaa hakea hakusanoilla "Lastenohjelmia 80-luvun lopulta".
Ehkä joku kysymyksen/vastauksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tietoa ohjelmasta voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Korvarenkaita on löydetty jo esihistoriallisista naisten haudoista rautakauden loppupuolelta, mutta niiden esiintyminen on ollut voimakkaasti alueittaista, eivätkä ne siten kuulu aikakauden tyypillisimpiin koruihin. Meillä tavallisimpia koruja olivat erilaiset soljet, ranne- ja kaularenkaat, helmet, sormukset, neulat, rintaketjut riipuksineen ja kammat. Korvarenkaita on sitä vastoin saatu talteen enimmäkseen vain Raja-Karjalasta ja Laatokan rantamilta, missä niitä käytettiin eritoten ortodoksisen väestön keskuudessa, sekä Pohjanmaalta. Maan länsiosissa korvarenkaat tulivat monin paikoin käyttöön vasta 1800-luvun alkupuoliskolla. Muunlaisia korviin kiinnitettäviä koruja ei tutkimassani lähdekirjallisuudessa mainittu.
Lähteet:
U. T.…
Hymni on ylistyslaulu alkuaan jumalille tai sankarille, sittemmin juhlava, aatteellinen laulu. Se voi siis olla sisällöltään hengellinen tai maallinen, esimerkiksi kansallishymni. Termiä hymni on käytetty myös virsistä. Virsi tai koraali on englanniksi hymn. Virsi on jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa tilaisuuksissa laulettava yhteislaulu, tekstin ja sävelmän muodostama kokonaisuus. Kristillisen virren juuret ovat Vanhassa ja Uudessa testamentissa sekä varhaiskirkon laulutraditiossa, johon kuuluu esimerkiksi hymni. Uskonpuhdistuksen myötä virrestä tuli kansankielinen seurakuntalaulu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella virsi erotettiin tarkasti hengellisestä laulusta, mutta nykyään tarkka rajanveto on vaikeaa. Virsi ei lakkaa…
