Ainakin kaksi Ulf Lundellin romaania on suomennettu, Susi etsii laumaansa (alkuteos En varg söker sin flock), Otava , Helsinki, 1990, ja Vuosi Tommy Cosmon elämässä ( alkuteos Sömnen), Tammi , Helsinki, 1978. Molempia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kuten myös useita ruotsinkielisiä Ulf Lundellin teoksia. Tarkemman saatavuustilanteen saat tietokanta Plussasta, johon pääset sivulta http://www.lib.hel.fi/ . Voit tehdä haun antamalla tekijäksi Lundell Ulf, näin saat esille myös musiikkiaineiston.
Internetistä löytyi hyvältä vaikuttava osoite Ulf Lundellista http://www.angelfire.com/ab/ulflundell/ . Lisää voit löytää hakemalla suoraan Ulf Lundellin nimellä esim. Evreka Sverigestä, jonne pääset helposti yleisten kirjastojen…
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Suomen kartasto. vihko 123-126:geologia jossa on kartta muinaisrannoista, sekä Järvi-Suomen järvien rannansiirtymisestä jääkauden jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ löytyy teos Päijänne : suomalainen suurjärvi, 1998 jossa myös historiallinen katsaus.
Suosittelen myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoa, joka palvelee geologisen tiedon tarvitsijoita, kirjasto sijaitsee Espoossa. http://www.gsf.fi/info/kirjasto.html Tutkimuskeskuksen kirjaston aineistohausta http://info.gsf.fi/library/kirjat.html löytyivät seuraavat Suursaimaa ja Muinaispäijänne laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten , 1996 PGN: juliste MSC: 1 cm = n. 5 km
RÖNKKÖ, Kyösti…
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’.
Aikakauslehtien liiton sivulta http://www.aikakaus.fi/ löytyvät lehdet luokiteltuna. Makupalojen sivulla http://www.makupalat.fi/ on nuortenlehtien kommentoitu linkkilista.
Internetistä löytyy kuuluisuuksien osoitehakemistoja, esim.:
http://www.reelclassics.com/Address/address-list.htm
Elizabeth Taylorin osoite:
c/o Elizabeth Taylor AIDS Foundation
P.O. Box 55995
Sherman Oaks, CA 91413-0995
Reel Classics –sivustolla sanotaan: “ Ms. Taylor accepts fan mail, autograph requests and professional inquiries at this address.”
1. Voit tehdä varauksen itse www.helmet.fi-sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
2. Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin hän tarvitsee kirjastokorttisi tai sen numeron.
3. Voit myös soittaa kirjastoon ja maksutta varata hyllyssä olevaa aineistoa. Puhelimitse varattua aineistoa ei lähetetä toiseen kirjastoon, vaan sinun on noudettava se kirjastosta, johon olet soittanut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen varausohje löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy.…
Ferdinand von Wrightin Sikoja ja harakoita-maalaus (1875) on Ateneumin taidemuseossa http://www.ateneum.fi/
Kuva taulusta löytyy mm. kirjasta Von Wright: taiteilijaveljekset (2000) s. 136.
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Voit kaukolainata levyn Lappeenrantaan. Kaukolainaus tehdään oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi kaukolainauksesta:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=11844 tai
kaukopalvelu@lappeenranta.fi
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Linkki Espoon kaukopalveluun on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Sivulla on myös nettilomake, tee sillä tilauksesi.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivuilla kerrotaan, että
Paasilinna ei voi vastata sähköposteihin, koska aika menee kirjoittamiseen.
Arto Paasilinnan seura ry:n kotisivun osoite on
http://www.artopaasilinnanseura.fi/.
Kaukolaina tulee aina palauttaa siihen kirjastoon, josta se on käyty noutamassa. Vantaalle voi palauttaa ainoastaan HelMet-kirjastojen aineistoa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen lainoja.
Mikäli teoksia ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tehdä hankintaehdotuksia Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastojen kokoelmiin alla olevilla lomakkeilla. Ehdotuksen voi myös kohdistaa jollekin tietylle kirjastolle. Voit jättää hankintaehdotuksen myös lähikirjastosi henkilökunnalle.
Espoo: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Helsinki: http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Kauniainen: http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Vantaa: http://libvantaa.org/palaute
Jos teoksia löytyy joistakin maakuntakirjastoista, niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Voit tehdä kaukolainapyynnön omassa lähikirjastossasi. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoilla on myös sähköiset kaukopalvelukaavakkeet:…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
