HelMet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen luku kertoo sinun sijoituksesi varausjonossa ja toinen luku kertoo kyseiseen teokseen kohdistuvien varausten määrän. Siihen, miten nopeasti saat varaamasi kirjan, vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta varattavaa nidettä kyseistä teosta on kirjastojen kokoelmissa. Tietenkin myös se, kuinka pian edelliset lainaajat palauttavat lainansa, vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti sinä saat varaamasi aineiston lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa…
Saadessaan tiedon Nobel-palkinnostaan F. E. Sillanpää asui Helsingissä, Fredrikinkatu 75:ssä, jonne hän oli muuttanut perheineen Ratakatu 1:stä 1930-luvun loppupuolella. Vuonna 2008, Sillanpään syntymän 120-vuotispäivänä paljastettiin talon seinässä tapauksen noteeraava muistolaatta.
http://muistolaatta.blogspot.fi/2013/07/frans-emil-sillanpaa.html
Lähde:
Panu Rajala, F. E. Sillanpää : Nobel-kirjailijan elämä 1888-1964
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokantoja. Useimmissa yleisissä kirjastoissa voit tutustua Aleksi- ja Arto -tietokantoihin (sekä CD-rom- että WWW-versioina). Hakuja voi tehdä niin arvosteltavan kirjan nimen kuin kirjan kirjottajan mukaan, myös muilla tavoilla.
Koska kyse on viitteistä, itse artikkeli on etsittävä viitteessä mainitusta lehdestä. Kirjallisuusarvostelujen kohdalla on se etu, että Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja-lehteä (vuodesta 1972), johon on koottu Suomessa kirjoitetut kirja-arvostelut. Lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Kirjastojen yhdessä tuottamasta Linkkikirjasto-hakupalvelusta voi etsiä Internetissä julkaistuja kirja-arvosteluja (…
Suomen katolisen kirkon kotisivuilta löytyy linkkejä. Mm. linkki "perustietoa katolisesta kirjosta". Osoite on: http://www.katt.fi/katt/
Englanninkielistä tietoa löytyy mm. Vatikaanin sivuilta (http://www.vatican.va/holy_father/index.htm).
Jos haluat, että tekstisi arvioidaan ennen kustantamoon lähettämistä, voit ottaa ottaa yhteytta Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ( http://www.kaapeli.fi/nvl/arvoste.html ).
Lyhyitä tekstejä voi lähettää Nuorten kirjoitusfoorumiin Vimmaan http://www.lib.hel.fi/vimma/index2.html. Vimmaan voi lähettää tekstejä toisten nähtäväksi ja arvosteltavaksi.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia luotsilaitosta ja luotseja käsitteleviä kirjoja:
- Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse: merenkulkulaitos 1917-1992
- Laurell, Seppo: Majakat
- Merilahti, Juhani: Luotsiliitto 1918-1978
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1 ja 2.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa internetistä Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Suomen merimuseon ja Merenkulkulaitoksen tuottamat sivut Suomen merimajakoista ovat osoitteessa http://www.fma.fi/lighthouses .
Varsinaisesti Merikarvian ja Ouran luotsiasemaa käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt muutamia lyhyitä mainintoja lukuunottamatta. Martti Santavuoren Merikarvian historiakaan ei mainitse…
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Vanhojen - mutta ei riittävän vanhojen - lehtien selaaminen onnistuu periaatteessa parhaiten menemällä Kansalliskirjastoon selaamaan ns. vapaakappalepäätettä. Vanhat lehdet on digitoitu, mutta suoraan kotoa pääsee käsiksi vain vuotta 1930 vanhempaan aineistoon. Kansalliskirjaston päärakennuksessa on useampia päätteitä, joilla tätä aineistoa voi selata. Neuvonnasta kannattaa kysyä, missä ovat lähimmät vapaana olevat päätteet (niitä on kaikkiaan 9 - kaikissa on paperitulostusmahdollisuus, mutta ei digitaalisen kopioinnin tai verkon kautta lähettämisen mahdollisuutta tekijänoikeussyistä). Samalla voi kysyä vinkkejä siitä, miten hakuja kannatta tehdä.
Iltapäivälehdet ovat kuitenkin toistaiseksi ongelmanninen aineisto, sillä niitten digitointi…
Hei,
Kyseinen sarja on ilmestynyt Aku Ankka -lehdessä 51/1973. Suomeksi sarjakuva on nimeltään "Minkä taakseen jättää..." Alkuperäiseltä nimeltään "Uncle Scrooge Has The Christmas Blues" piirtänyt Antoni Gil-Bao ja käsikirjoittanut Carsten Jacobsen.
Parhaiten sarja taitaa löytyä Aku Ankan Lataamosta, jos ei tuota numeroa saa jostain käsiinsä. Äkkiseltään en huomannut, että sitä olisi julkaistu myöhemmin toivesarjana.
Nimeke:
Kanan ohrapelto
Kielet:
Suomi
Pääsana:
ENNO, Ernst
Pääkirjaus tekijästä:
Enno, Ernst
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kivit, R.; Haavio, Martti
Tekijät:
[teksti E. Enno ; kuvat: R. Kivit; suomeksi mukaillut Martti Haavio]
Julkaisutiedot:
Porvoo : WSOY, 1938
Ulkoasu:
11, [1] s. : kuv.
ISBN:
nid.
Julkaisusarja:
Kultainen koti; [2]
Kysymäsi kirja on Kultainen koti-sarjassa ilmestynyt "Kanan ohrapelto". josta on otettu paljon painoksia 1930-luvulta lähtien.
Voit etsiä kirjaa omaksesi nettiantikvariaateista tai kysyä lainaksi oman kirjastosi kaukopalvelusta.
Disneyn piirretty on varmaankin oma…
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen…
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Nurmeksen nimen arvellaan olevan lähtöisin järvennimestä Nurmesjärvi, jossa 'nurmes' on johdos karjalankielisestä nurmi-sanasta. Toisin kuin suomessa, karjalan kielessä 'nurmi' tarkoittaa luonnonniittyä, esimerkiksi rantaniittyä.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja
Tilastokeskuksen sivuilta käy ilmi, että vuoden 2023 lopussa Suomessa oli elossa 1153 yli satavuotiasta. Näistä 979 oli naisia ja 174 miehiä. Tarkempaa erittelyä heidän iästään ei näyttäisi olevan saatavilla. Vuoden 2024 tilastot kerätään vuoden loputtua.suomilukuina_tau_vrm003.xlsx (live.com)
Kuvaukseen sopiva kappale on ainakin "Monza", jonka on levyttänyt esimerkiksi Danny. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen säveltäjäksi on merkitty H(enricus) Faas. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Tuo kaikkein pienin ja myös sievin siskoistaan".
Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.
Danny: Monza YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ZOaD5FHfWpk
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Etsin Linnea-tietokannoista Mandasta (maakuntakirjastot) ja Viola (musikkitietokanta) kyseisen yhtyeen levyjä, mutta ainoat viitteet olivat CD-levyistä Jee Jee jee-suomi-rockin arkistoaarteita sekä Finnish Graffiti 2, joissa oli kummassakin vain yksi kappale. Kävin läpi myös netissä olevien kirjastojen kokoelmatietokantoja, mutta niistäkään ei löytynyt. Joissakin kirjastoissa saattaa olla rekisterin ulkopuolella vanhoja LP-levyjä.
Internetistä löytyi mämmi hakusanana muutamia reseptejä englanniksi. Vertailkaapa näitä kahta - yhtä oikeata mämmireseptiä tuskin löytyy, ruokaperinnehän vaihtelee maakunnittain.
http://www.innernet.org/fma/recipes/mammi.html
http://www.kaiku.com/kutriskitchen.html
Haussa voi käyttää asiasanoja matkailu, historia tai loma, historia. Näin löytyvät esim. kirjat: Mikä maa, mikä valuutta - matkakirja turismin historiaan ja Elämän lomassa - suomalaisen loman historiaa.
Kirjastossa voit katsoa henkilökunnan opastuksella Aleksi-tietokannasta artikkeleita.
Vinkki: Kirjassa Kulttuurintutkimus on luku: Turismi ja kulttuurit nykymaailmassa.
Hei,
Nyt näyttäisi siltä, että vain aiheesta "local area networks" on tehty kirjoja, eikä WLANista itsestään olisi saatavilla omaa kirjaansa. Oletko tutkinut löytyisikö näistä jotain WLANista?
Tässä joitakin uusimpia:
Parnell, Tere; Building high-speed networks. Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, cop. 1999. (Löytyy Leppävaaran pääkirjastosta, mutta on lainassa) (voisi olla hyvä, koska asiasanana oli mm. WAN)
Månsson, Jani; Location-based services in wireless local area networks. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 2000. (Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kirjasto)
Stamper, David A.; Local area networks. Upper Saddle River, N.J. Prentice Hall, 2001. (Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjasto. On mahdollista…
