Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;…
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Seuraava nuottijulkaisu löytyi Kyyti-tietokannasta:
Guns n' Roses for easy piano, jossa myös etsimäsi Don't cry. (Sanat, kosketinsoitin, sointumerkit. Sovitukset helpposoittoisessa muodossa pianolle)
Kiitos kysymästä! Kuuluu oikein hyvää. Palvelussa on meneillään kaikenlaisia projekteja. Testaamme valtakunnallista chattia 1.11. alkaen ma-to 11-17 ja pe 11-15 osoitteessa http://chat.kirjastot.fi/yhteinen, testailemme Kirjastot.fi:n uutta ulkoasua ja sen toimivuutta sekä poimimme kehittämisehdotuksia palveluumme. Pohdimme kovasti, miten saisimme lisää näkyvyyttä ja asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti tiedon siitä, että meidän puoleemme voi kääntyä missä asiassa tahansa. Lisäksi syksy on kaunis ja aurinkoinen, ruska parhaimmillaan, joten kyllä mieliala on korkealla!
Mikäli kysymyksessä on Googlen kuvahaku, tietoa ja ohjeita voi hakea Googlen ylläpitokeskuksesta osoitteessa http://www.google.com/support/webmasters/?hl=fi, josta löytyy linkki "Googlen perusteet".
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 ajantasaisena. Mukana ovat siis lakiin tulleet muutokset.
Tässä laissa määritellään asiakirjojen julkisuusperiaate, asiakirja julkiseksi tuleminen, oikeus saada tieto asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjasta, viranomaisen velvollisuudet edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintatapaa, salassapitovelvoitteet sekä salassapidosta poikkeaminen ja sen lakkaaminen.
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään…
Eri kirjastoissa on erilaiset säännöt kirjaston internet- ja muiden asiakaskoneiden käytölle. Mikäli muut asiakkaat eivät noudata niitä, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Heidän tehtävänsä on huolehtia siitä, että ajan varannut asiakas myös pääsee varauksensa käyttämään.
En ole varma, mistä kirjastosta kysymyksessäsi kerrot, joten en voi antaa tarkkaa vastausta juuri sen kirjaston tilanteesta. Monissa kirjastoissa on erikseen internetin käyttöön ja kirjaston tietokannan selailuun tarkoitettuja koneita. Mikäli omassa kirjastossasi ei näin ole, voisit ehdottaa sellaisen järjestelyn tekemistä henkilökunnalle. Silloin kirjojen etsimistä varten olisi todennäköisemmin kone vapaana, kun netinkäyttäjät olisivat omilla koneillaan.
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastomme matematiikkanerot ovat oeis.org-sivustoon viitaten (http://oeis.org/A000124) sitä mieltä, että ympyrän voi jakaa yhdellätoista suoralla viivalla korkeintaan 67 palaan.
Kyseessähän on siis klassinen pannukakkuongelma, josta löytyy lisätietoa esimerkiksi MathWorld-sivustolta (http://mathworld.wolfram.com/CircleDivisionbyLines.html).
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy…
Kuntaliiton mukaan Suomessa on yhteensä 310 kuntaa.
Eri puolueiden kuntakohtaisia valtuustopaikkoja on koottu esimerkiksi julkaisuun Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017 (Tekijät: Pekola-Sjöblom Marianne & Piipponen Sirkka-Liisa, 2018) johon voit tutustua osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2018/1899-kuntavaalit-ehdokkaat-ja-valitut-vuonna-2017
Kuntaliiton verkkosivuilta löytyy myös lukuisia muita mielenkiintoisia kuntavaali- ja demokratiatilastoja joihin voi tutustua osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kuntavaali-ja-demokratiatilastot
Lisäksi viimeisimpien kuntavaalien tuloksia kunnittain voi tutkia esimerkiksi Tilastokeskuksen vaalikarttapalvelusta(…
Aivan yksiselitteistä syytä kirjojen lyhentämiselle tuskin on olemassa. Lyhentämistä on Suomessa harrastettu luultavasti ainakin tuolta 1950-luvulta lähtien. Kirjaa on saatettu lyhentää sen suomennusvaiheessa, jolloin alkukielinen ja käännetty versio eroavat. Toisessa vaihtoehdossa ensimmäinen suomennos noudattaa alkuperäistä teosta, mutta myöhemmin kirjasta tehdään markkinoille vielä lyhennettykin versio. Näin ollen yksi ja sama teos saattaa löytyä suomennettuna sekä "pitkänä" että "lyhyenä". Myös selkokirjoja voisi pitää yhdenlaisena esimerkkinä lyhentämisestä. Syyt kuinka paljon ja miksi kirjaa lyhennetään vaihtelevat tapauskohtaisesti. Esim. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jotkin lyhennelmät perustuvat puhtaasti…
