Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa…
Kristillistä lasten ja nuorten fantasiaa on todella vähän. Kristillisten kustantamoiden ohjelmassa sitä ei näytä olevan juuri lainkaan. Ainoa poikkeus viime vuosilta näyttää olevan Lasten keskuksen julkaisema Shaun Tanin kaiken ikäisille sopiva Etäisten esikaupunkien asioita, jossa on arvoituksellisia fantasiakertomuksia kauniisti kuvitettuina.
Varovasti arvioiden voisi ajatella, että esimerkiksi Tolkienin tuotanto on ainakin jossain määrin kristillistä, hyvän ja pahan taistelustahan siinäkin on kysymys. 12-vuotiaan kannattaa varmaan aloittaa Hobitista, joka on johdanto-osa Sormusten herran maailmaan. Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjassa etsitään Graalin maljaa. Kevin Crossley-Hollandin sarja Arthur-kuninkaasta kertoo keskiajan…
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
Arto Nuotio on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä "Jos diggaat pina coladaa". Kappale löytyy vinyyleiltä Kesähitit (1980) sekä Arto Nuotio: Lennän tähtitarhaan (1980).
Sannan elokuvassa näkemällä raiskausunella ei ole varsinaista vastinetta Meriluodon romaanissa.
25.4.1972 Aila Meriluoto kirjoitti päiväkirjaansa: "Ursula kertoi kortissaan että Panu aikoo kirjoittaa ja selostaa filmin viimeisimpiä vaiheita -- jahka ensin kirjoittaa filmiin uuden kohtauksen jossa lentäjäasuiset urokset raiskaavat Vadstenan nunnia! (Sitaatti U:n kortista: 'KRÄÄH, sanoi Aila, I never wrote that!') Minkähänlainen filmi siitä oikein tulee. Taitaa tämä miehinen kolmikko tehdä nais-aiheesta täyttä sotkua - voi Sanna-parkaa." (Aila Meriluoto, Vaarallista kokea : päiväkirja vuosilta 1953-1975)
Ennen YLE Teemalla nähtyjä esityksiä (5.1.2012, 15.6.2013, 9.1.2014, 8.1.2019 ja 10.1.2019) Haluan rakastaa, Peter oli esitetty…
Encyclopædia Britannican mukaan kalat jaetaan tavallisesti kolmeen eri luokkaan, nimittäin leuattomiin kaloihin (Agnatha), rustokaloihin (Chondrichthyes) sekä luukaloihin (Osteichthyes). Leuattomiin kaloihin kuuluvat esimerkiksi nahkiaiset ja limaajakalat, rustokaloihin taas hait ja rauskut. Nahkiaisia ja muita leuattomia kaloja lukuunottamatta kaikki Suomen kalat ovat luukaloja.
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-…
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Useita kuvia Laila Hietamiehestä löytyy teoksesta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä. Yksittäinen kuva löytyy teoksesta Kotimaisia nykykertojia (s.35). Internetistä löytyy kuva Otavan sivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/ kohdasta kirjailijat, kotimaiset kirjailijat.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan hammasratas on pieni hammaspyörä. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löytyy asiasanalla hammaspyörät vastaus, jossa on lueteltu lähteitä, joista löytyy tietoa hammaspyöristä. Siitä voisi olla sinullekin apua. Lisäksi vaihteiston kannalta apua voisi olla seuraavista tietosanakirjoista:
Otavan suuri ensyklopedia, osa 10 s.7597-7599
TEK tekniikan tietokeskus osa 8 s. 71-74
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
