Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
Olet ihan oikeassa: verkkomaksu olisi mainio vaihtoehto. Verkkomaksamista on HelMet-kirjastoisa pohdittu jo pitkään, ja asiaa on selvitetty.
Ongelmana on se, että joudumme kehittämään verkkomaksujärjestelmämme itse ja ostamaan siihen tarvittavat ohjelmat. Asia on sekä vaikea että kallis. Mutta teemme töitä!
Kirjastoauto valitsee sinulle kirjoja maanantaille 5.9. Kirjastoautolla on kirjojen lainaukseen ja palautukseen kasseja. Toki voit palauttaa pääkirjastosta lainaamasi kirjat kirjastoautoon.
Tällä hetkellä pääkirjaston hyllyssä on ainakin seuraavat kylyhuoneremonttia ja kosteudeneristystä käsittelevät kirjat:
- Kylpyhuoneen remontti, 2010.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 1: Kylpyhuone : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2005.
- Syversen, Fred-Erik: Kaakelit ja klinkkerit : materiaalit, suunnittelu, työohjeet, 2003
- Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet, 2009.
- Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja 21: Eristys ja ilmanvaihto : virikkeet, korjaukset, saneeraukset, 2007
- Talonrakentajan käsikirja. 9: Vedeneristys- ja laatoitustyöt, 2007.
Kirjat ovat hyllyluokassa 66.4 ja 66.3.
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
Hei!
Nopeasti tulee mieleeni Antti Tuurin Taivaanraapijat,
mutta on aiheesta toki kirjoitettu muitakin teoksia:
Engelmann, Ruth: Lehtimaja
Luoma, Heikki: Kuparitaivas
Riarbäck, Asser: Karhunrantalaiset (Kanada)
Willman, Samuli: Alaskan lohi
Lännen lokarit
Paluu kotimaahan
Tie länteen
ja tietenkin Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarja (muuttajina ovat ruotsalaiset).
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta.
Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi.
"Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on…
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The…
Alla on lastenkirjoja, joissa käsitellään toisen huomioon ottamista ja muita käytöstapoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia.
- Maukka ja Väykkä / Timo Parvela
- Kuningas Tollo ja Alavian asukit / Monica Vikström-Jokela
- Tipsu ja oivallusten opus / Sari Markkanen
- Karhu ja rohkea jänis / Bates, Ivan
- Pasi yllättää äidin / Weninger, Brigitte
- Risto Räppääjä ja kaksoisolento / Sinikka Nopola & Tiina Nopola
- Paavo on reilu kaveri / [teksti] Thierry Robberecht ; [kuvat] Philippe Goossens
- Kuka saa päättää? / kirjoittanut Ulrike Fischer
- Hilma ja pingviini / Timo Parvela
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
Ehkä etsit kappaletta Only you https://www.youtube.com/watch?v=qgDKtLPp46s Tuossa esittäjänä on Flying Pickets. Mieleen tulee myös Edith Piafin Padam padam, https://www.youtube.com/watch?v=OjY9IDlhFUk.
Aihetta käsitellään kulttuurilehti Hiidenkiven numerossa 1/1996 (s.44). Asiantuntijana on Kotimaisten kielten keskuksen tutkija. Artikkeli sisältää seuraavat tiedot:
Toulat on alkuaan tarkoittanut jotain kohtaa Toulauden kyläasutuksen halki laskevassa Toulatjärvien ja Toulatjoen vesistössä ja siirtynyt myöhemmin asutuksen nimeksi.
Nimen alkuperää ei ole ratkaistu. Sen syntyä pohdittaessa on tarpeen ottaa huomioon vesistösana toola ~ toula, josta on tietoja Kuusamosta. Sana tarkoittaa 'puronsuun laajentumaa, vesimutkaa, suvantoa'.
Yleiskieliseen käyttöön suositettava taivutusmuoto on Toulauden, Toulaudella. Puhekielessä muotojen epäparisuus pyrkii tasoittumaan, ja nimeä on alettu taivuttaa Toulatissa…
Heti aluksi täytyy varoittaa, että vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Päiväkirjoilla ei ole mitään julkistusaikaa, vaan niiden julkistaminen on kokonaan kirjoittajan itsensä tai hänen perikuntansa asia. Luultavasti useimmat päiväkirjat eivät tule koskaan julki siinä mielessä, että ne julkaistaisiin kaikille avoimesti. Arkistoihin talletetuille päiväkirjoille on saatettu säätää jokin salassapitoaika, jonka jälkeen ne ovat kenen tahansa vapaasti luettavissa. Päiväkirjan omistajalla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta julkistaa koskeen päiväkirjaa.
Yleisesti ottaen päiväkirjan julkaisemista koskee sama…
Kauppinen, Tero J.: Visiosta tuloksiin - johtaminen organisaation kilpailuvalttina. Otava, 1994
Santalainen, Timo: Resurssijohtaminen - visioista muutokseen ja tulokseen. WG, 1990
Salenius, Bo-Magnus ym. Voimana visio. Helsinki Swedish School of economics and business administration. 1998 Sama ilmestynyt myös nimellä Visionskraft.
Visioiva valmentaja verkostoissa / toim. Mikko Ruohonen Turku : Turun kauppakorkeakoulu, 1997 320 s.
