Nimi on suomalainen ja peräisin Kalevalasta, jossa Tuulikki on Tapion tytär. Nimeä on esiintynyt jo 1840-luvulla, mutta etunimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun vaihteessa ja sai myöhemmin rinnalleen Tuulian Ja Tuulin. Tuulikki on yleisimpiä naistennimiämme, ja sen suosio oli suurin 1930-1960-luvuilla. Nykyisin sitä annetaan enimmäkseen toiseksi etunimeksi. Jälkimmäisten etunimien listassa se oli vuonna 2003 sijalla 38. Voit etsiä nimien yleisyyttä koskevaa tietoa Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelusta, joka on osoitteessa
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Järkeenkäyvin selitys Veljeni Leijonamielen kaksinkertaiselle kuolemalle on se yksinkertaisin: ensimmäinen kuolema on pelkkää mielikuvitusta, oikea kuolema koittaa vasta kirjan lopussa.
"Kun Astrid Lindgrenin väitettiin levittäneen sielunvaellusoppia ja yllyttäneen lukijoita jopa itsemurhiin, kirjailija sanoi halunneensa vain lohduttaa lapsia. Lukija tietää Korpun kuolevan oikeasti vasta kirjan lopussa. Koko Nangijala on hämen kuumehoureissaan näkemäänsä unta." - Leena Laakso, "Minä näen valon!" : Veljeni Leijonamieli, satu kuolemasta ja pelosta ja niiden voittamisesta. Onnimanni : 2003 : 3, s. 33-36
Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/
Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on kysytty aiemminkin Tiia nimen merkitystä. Tässä vastaus:
Nimestä Tiia Pentti Lempiäisen kirjoittama Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ei kerro paljoakaan sen seikan lisäksi, että se on Virosta Suomeen tulleen Dorotea-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiia-nimen nimeen Concordia sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei Lempiäisen mukaan ole.
Dorotea-nimi tarkoittaa kreikaksi Jumalan lahjaa, ja se on Dorotheuksen naispuolinen vastine, kolmen katolisen naispyhimyksen nimi.
Ramsö-Rabbe on ilmeisestikin ollut todellinen henkilö, eli kalastaja ja pirtutrokari Rabbe Öjvind Bengtsson. Hänestä kerrotaan HU-yhtiöiden sivustolla. Tämä tarina ei tosin ole peräisin sotavuosilta vaan Porkkalan paranteesin ajalta vuodelta 1955. Sota-aikaan liittyvää tietoa Ramsö-Rabbesta ei löytynyt. Tarina on luettavissa HU-yhtiöiden sivuilta:
http://www.hummeripojat.fi/villa/HU-Story.html
Vanhojen ompelukoneiden kaltaisilla esineillä ei ole objektiivista arvoa tai hintaa, vaan sellainen muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Esimerkiksi Huuto.netissä on tällä hetkellä tarjolla neljä vanhaa poljettavaa Singeriä, joitten hintapyynnöt ovat 60 eurosta 390 euroon (kallein hinta pyydetään laitteesta, jonka mallinumero 15 ja valmistusvuosi 1929 ovat tiedossa). Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä. että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. On yleinen väärinkäsitys, jota ehkä hiukan keinotekoisesti pidetään myös yllä hintatason kohottamiseksi, että jokin tietty valmistajanimi tai ikä takaavat…
Alunperin Muumin repliikki koko yön juomisen jälkeisestä janosta löytyy Tove Janssonin sarjakuvatarinasta Muumipeikko ja pyrstötähti (varhaisempi suomennos tarinasta ilmestyi nimellä Pyrstötähti). Tässä tarinassa nautitaan palmuviiniä. Samaa juomaa tarjoillaan myös kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti - joskin paljon kohtuullisemmin: Muumipappa kaataa lasilliset itselleen, Muumimammalle ja kotinsa menettäneelle Piisamirotalle. Televisiosarjaa ei valitettavasti ollut ulottuvillani.
Tieto Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen sukulaisuudesta perustuu kirjaan Muumipapan urotyöt. Televisiosarjassa ei kirjallisista ja verkkolähteistä löytämieni mainintojen perusteella viitata tähän sukulaisuussuhteeseen lainkaan, joten on mahdollista, että sarjan…
Kaisa Häkkinen kertoo Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa, että "pitää jöötä" tarkoittaa järjestyksen tai kurin pitämistä. Sanonnassa esiintyvä "jö"-sana tulee ruotsin kielen "gö"-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa huutoa, meteliä ja rähinää.
Heikki Poroila
Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella.
Lähteet:
Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006
https://lumon.com/fi/ukk
Speak softly, love (säv. Nino Rota) nuotit löytyvät muun muassa Helsingin kaupungin kirjastosta seuraavista kokoelmanuoteista: Great songs of the seventies--(Piano, vocal, guitar) Hal Leonard Europe, [S. l.], 1997; 100% films--Parle plus bas, Chanson de Lara, My heart will go on... et autre themes celebres, Carisch France, Paris, c1999; The Big book of movie music, Hal Leonard Europe, [S.l.], [1996]; Speak softly love--Memorable ballads--Includes Always on my mind, Without you, Saving my love for you, Strangers in the night, Tears in Heaven..., Wise, London, [1999]; Traditional & popular wedding music collection / Compiled and arranged by Jack Long, Wise, London, c1998. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannastamme http…
Ainakin YouTubessa on ladattuna kyseisen sarjan kaikki jaksot. Ne löytyvät, kun kirjoitat hakukenttään sarjan nimen. Lisäksi, jos sinulla on käytössäsi dvd-soitin, Helmet-kirjastosta sarja on saatavilla myös dvd:nä.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Youtube. https://www.youtube.com/
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Seuraavat kirjailijat ovat julkaisseet fantasiakirjallisuutta:
Andersson, Eeva; Aumasto, Marjaana; Holopainen, Anu; Sinisalo, Johanna; Tapio, Juha K.; Tolvanen, Maria; Verronen, Maarit; Väyrynen, Taru.
Lisää tietoa suomalaisista fantasiakirjailijoista saa esim. teoksesta Bengtsson, Niklas: Mielikuvituksen rajaton riemu (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tarkkoja tietoja, vaikka se mainitaankin monissa lorukirjoissa. Täytynee siis siirtyä epävarmemman pohdinnan puolelle.
Vanhasta sanomalehtiaineistosta ei juurikaan paljonkaan osumia sanonnasta. Sen sijaan lastenlehti Pääskysen numerossa 14.12.1878 on ilmestynyt Z. Topeliuksen kirjoitus Punainen tupa, joka on ilmestynyt myös Lukemisia lapsille -sarjassa. Kirjoituksessa kaksi lasta – Aina ja Ruusa – käy vuoropuhelua suunnitellen, mihin käyttäisivät kaksi hopearahaa. Aina ehdottaa maantien varressa olevan pienen punaisen tuvan ostamista, ja siitä lähtee liikkeelle heidän pienen taloutensa suunnittelu, joka tosin osoittautuu aika hankalaksi. Lopulta lapset antavat rahat köyhille.
Näkisin, että ”punainen tupa…
Palvelussamme on ennenkin kysytty ruplan arvoa viime vuosisadan alussa ja näin on vastattu:
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen http://www.snynumis.fi/ neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen http://www.suomenpankki.fi/fi
Tuon ajan rahoista kerrotaan esim, Tuukka Talvion kirjassa Suomen rahat (Gummerus 1993)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
1980-luvun vaatemuodista löytyy mm. seuraavia kirjoja. Mikäli näitä kirjoja ei löydä oman paikkakuntasi kirjastosta, voit tilata niitä muualta Suomesta kaukolainoina. Kyseiset kirjat löytyvät esim. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Peacock, John. 1998. Fashion sourcebooks: The 1980s. ISBN 0-500-28076-2.
Ruby, Jennifer. 1994. The 1970s and 1980s. ISBN 0-7134-7218-9.
Harrison, Martin. 1991. Appearances - fashion photography since 1945. ISBN 0-224-03067-1.
Carnegy, Vicky. 1990. Fashions of a decade - the 1980s. ISBN 0-7134-6436-4.
Lisäksi aiheesta löytyvät seuraavat artikkelit:
Tetri, Marja. Nuorisomuoti. Nykytekstiili 1985:9, s. 20-24.
Saarinen, Sari. Nuorisomuoti - ajan peili. Nykytekstiili 1987:2, s. 12-16.
Ruohonen, Sinikka. Farkkujen…
http://www.recepthjalpen.se/katrinplommon.html
Väskynä eli ruotsiksi sviskon tarkoittaa oikeastaan kuivattuja luumuja.(Englanniksi: prunes tai dried plums)
Sviskon tai katrinplommon on tietynlainen luumun lajike jota viljellään pääasiassa Kaliforniassa ja Ranskassa. Tätä luumua käytetään ruuanlaitossa (niin liharuokiin kuin jälkiruokiin) kivettömänä ja kuivatetussa muodossa.
Tämä lajike on erittäin makea, kuitu- ja rautapitoinen.
Ehkä lähin vertaus kun puhe on sopasta olisi meidän kiisselimme jota voi syöda sellaisenaan tai puuron kera.
