Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Jonninjoutavan jonni on vastaava alkusointuun perustuva adjektiivin vahvennussana kuin typötyhjän typö, täpötäyden täpö ja ypö sanassa ypöyksin.
Lähde:
August Ahlqvist, Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia. 1, Nominien synty ja taivutus ; Suomalainen runo-oppi
Laukun vuori on Marimekon Kippis-kangasta. Kangas on otettu tuotantoon vuonna 2008 ja sen on suunnitellut Maija Louekari. Täsmälleen samanlaista laukkua ei löytynyt mistään, mutta laukku muistuttaa muodoltaan Virva Launon suunnittelemaa Hobo 3 -laukkua vuodelta 2010, ks. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pinkin-nalkaan/3258960#gs.8zvurl
Laukkua näyttäisi olevan sen verran vähän liikkeellä, että sen arvoa ei pysty määrittelemään.
Pikajuoksijat ovat yleensä lihaksikkaita ja kestävyysjuoksijat kevytrakenteisia. Pikajuoksijoilla on enemmän lihasmassaa, sillä sprinttimatkan räjähtävä lähtö ja kiihdytys vaatii suurta voimantuottoa. Pikajuoksussa tehdään työtä painovoimaa vastaan, jolloin turhan massan, erityisesti kehon rasvan, osuuden tulee olla pieni. Pikajuoksu vaatii vahvoja alavartalon lihaksia, mutta myös ylävartalon lihaksilla on merkitystä voimantuotossa tasapainottavana elementtinä.
Kestävyysjuoksussa lihaskuntoa tarvitaan mm. juoksutekniikan ja taloudellisen juoksun saavuttamiseksi. Esimerkiksi keskivartalon lihaksiston hallinta on tärkeää hyvän juoksuasennon säilyttämiseksi. Räjähtävän voiman aikaansaavia suuria…
Hei,Pyöree puu tarkoittaa (pöytä)viinapulloa, joka kiersi kädestä käteen. Kieltolain jälkeen Pöytäviina tehtiin selluloosatehtaiden sulfiittijäteliemestä, joten viinan raaka-aine oli siis puu. Tästä tulee siis nimitys tikkuviina. Sota-aikana korkin saatavuusongelmien takia tehtii korvikkeeksi puutappi, mikä viimeisteli nimityksen.Tästä tietoa mm. https://www.ilmajoenmuseot.fi/museon-katkoista/poytaviina-alkon-ensimmainen-oma-tuote-on-poissa/
Plussa-tietokannasta löytyi 4 Dunen CD:tä, joita on saatavilla Helsingin
kirjastoistakin. Lisäksi vielä Dunen yksittäisiä kappaleita löytyi
useammastakin kokoelma-CD:stä. Tee haku niin, että valitset tekijäksi
Dune ja aineistotyypiksi CD-levy.
Netin kautta voit selata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokantaa Plussaa (http://www.libplussa.fi). Tietokantaan pääsee myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, kohta Kirjat ja muu aineisto.
Varauksia ei netin kautta voi tehdä. Jos kirja/CD yms. on hyllyssä, voit soittaa ko. kirjastoon ja varata sen itsellesi, muuten varaus täytyy tehdä kirjastossa.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun virallisen henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa, jonka on oltava Suomessa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta hänelle annettu kortti on voimassa kolme kuukautta.
Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä, saksalainen ystäväsi voi saada H:gin kaupunginkirjaston kortin, kunhan hän esittää passinsa, henkilötodistuksensa tai ajokorttinsa.
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib…
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy (luokasta 93) mm.: Halila: Tanskan ja Norjan historia, Jutikkala: Pohjoismaisen yhteiskunnan historian juuria, Kan: Skandinavian maiden historia, Viikingit (toim. Almgren). Käsikirjaston tietosanakirjoista (luokassa 03) on viikingeistä paljonkin tietoa. Katso esim. Otavan suuri ensyklopedia. Netissä voit kokeilla esim. http://www.google.com/ hakusana: viikingit. Sama hakusana Anders webkirjastossa http://webkirjasto.kpnet.fi/ antaa n. 20 viitettä viikinkiaiheisiin kirjoihin.
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Lehdessä Enter 4/2003 on Aija Hakalan artikkeli Kirjoita kymmenellä sormella. Se on tulostettavissa myös Internetistä, Aikakauslehtien liiton artikkelipankista. Osoite on http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/Kirjoita_kymmenella… tai http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/kirjoita_kymmenella…
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?…
Teos ei ole vielä ilmestynyt ja täten se ei ole vielä kirjastoissa. Kustantajan (WSOY) esittelyteksti kustantajan nettisivuilla:
Hannus, Arno - Hallberg, Pekka - Niemi, Anne:
Kuntalaki (tulossa)
Kuntalaki-teos on alan keskeinen käsikirja, jossa selvitetään perusteellisesti kuntalaki ja myös muita kunta-asioiden hoitoon liittyviä lakeja ja niiden soveltamista. Kirjassa selvitetään säännösten tulkintaa ja oikeuskäytäntöä sekä perehdytään kunnallisoikeuden perusteisiin ja kunnallishallinnon ja talouden käytäntöön.
Tässä uudistetussa painoksessa on otettu huomioon kunta-alan keskeiset muutokset, esim. PARAS-hanke, kunnallisten palvelujen yksityistäminen ja kuntien yhdistymisten vaikutukset toimintaan.
Teos on kauttaaltaan uudistettu painos…
