Monet Ruotsissa ilmestyneet kirjat hankitaan kirjastoihin myös Suomessa. Eri kuntien kirjastot tai kirjastokimpat hankkivat kokoelmansa kuitenkin itsenäisesti. Kuntiin, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, hankitaan myös enemmän ruotsinkielistä aineistoa.
Sinun kannattaa kysyä lähikirjastostasi, ovatko he hankkimassa toivomaasi kirjaa kokoelmiinsa. Ja jos eivät ole, voit jättää kirjastoon hankintatoivomuksen.
Jos taas haluat kirjan lainaksi ruotsalaisesta kirjastosta, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Voit etsiä tarvitsemaasi aineistoa esimerkiksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ( http://finna.fi ). Kaikista mainitsemistasi aiheista näyttäisi löytyvän varsin suuri joukko viitteitä, joten sinun kannattaa tutkia niiden sisältöä tietokannasta tarkemmin, valita itsellesi sopivimmat ja tutkia sitten kunkin teoksen saatavuus. Voit tilata niitä oman kirjastosi kautta kaukolainoiksi, ellei niitä löydy omalta asuinpaikkakunnaltasi.
Ellet ole aikaisemmin käyttänyt Linda-tietokantaa, on hyvä tutustua sen käyttöohjeisiin: http://finna.fi
Kaikkia mainitsemiasi sanoja voit hyvin käyttää hakutermeinä ja yhdistää niihin esim. sanan tutkimu? tai opinnäyt? (kysymysmerkki toimii katkaisu- tai jokerimerkkinä).
Tässä muutamia esimerkkejä…
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa…
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Ainakin Helsingin kirjastoissa korppuasemia on käytössä, vaikka niiden kunto saattaa vaihdella. Pasilan kirjastossa on toimivia korppuasemia, joskin osa on rikki. Kannattaa vain valita sellainen kone, jossa korppuasema on, ja kokeilla sen toimivuutta. Muissa kirjastoissa korppuasemien saatavuus riippunee konekannasta: uusissa koneissa ei enää ole korppuasemaa, mutta vanhoista se löytyy. Helsingin kaupunginkirjaston korppuasemista ei näytä olevan mitään yhtenäistä listaa.
Oman kokemukseni mukaan on mahdollista, että noinkin vanhat korput toimivat. Toimivuus riippuu todennäköisesti myös säilytysolosuhteista. Mitään prosentuaalista todennäköisyyttä säilymiseen on vaikea antaa.
Voisiko muistamasi olla kansainvälinen formaattisarja Gladiaattorit? Sen Suomen versiota esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladiaattorit
Se voisi olla myös minisarja Anno Domini, jonka ensimmäinen osa esitettiin Suomessa 1985:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anno_Domini_(minisarja)
Kummankaan sarjan kuvailu ei tosin täysin vastaa muuistikuviasi.
Tässä alla muutamia kirjoja. Kirjan ja tekijän alla on linkki lyhyeen kirjan esittelyyn.
- Jäähyväiset Einolle / Johanna Ervast
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513142759&q…
- Riikka, tyttäreni taivaassa / Heta Mäkinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789525229776&q…
- Kiitos käynnistä, Matti! / Oili Tuomenoja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789187185281&q…
- Mereen haudattu unelma / Elina Nissinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789529263431&q…
- Taivas kosketti maata / Anke Ilmonen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789524752978&q…
- Lyhyen talven lapsi / Heidi Elg
http://…
Kreivi Arthur (oik. Joseph Arthur) de Gobineau (1816-1882) oli ranskalainen aristokraatti, diplomaatti, kirjailija ja filosofi. Essai sur l’inégalité des races humaines (Essay on the inequality of races) 1853-1855 on de Gobineaun pääteos, jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen” tarkoittaen germaanisia kansoja.
Houston Stewart Chamberlain (1855-1927) oli englantilainen kirjailija, jonka alaa olivat filosofia, luonnontieteet ja Wagner-tutkimus. Chamberlainin teos Die Grundlagen des Neunzehnten Jahrhunderts (Foundations of the nineteenth century) vuodelta 1899 on yksi kansallissosialistisen rotuideologian perusteoksista ja vaikutti vahvasti Hitlerin ja kansallissosialistisen liikkeen…
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon…
Ainakin Veikko Niemelän kirjoittamasta kirjasta Paritanssin pyörteitä vuodesta 1650 vuoteen 1995 löytyy etsimääsi tietoa, tosin lähinnä Suomen osalta. Lyhyemmin aiheesta löytyy useistakin kirjoista, esim. teoksesta Eurooppa: urheileva ja leikkivä ihminen (s.116). Molempia kirjoja voi lainata Helsingin yleisistä kirjastoista. Lisäksi Otavan Isosta Musiikkitietosanakirjasta löytyy lyhyitä luonnehdintoja esim. hakusanoilla charleston, black bottom, foxtrot ja quickstep, joita tanssittiin etenkin 20-luvulla. Tätä kirjasarjaa löytyy myös kirjastoista (käsikirjastoista, joiden materiaalia ei voi lainata). Ehkäpä näistä voisi aloitta. Jos tietoa ei ole mielestäsi riittävästi, voit tulla kirjastoon kysymään lisää; samalla kannattaa mainita, mistä…
Voit ilmoittaa kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Korttia ei tarvitse lopettaa, jos kirjastokortilla on käyttöä jatkossakin. Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön, vaan sen tilalle tehdään uusi kortti. Lapsen kortti maksaa kaksi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Putkinotkossa sana tarkoittanee samaa kuin 'vornikas'. Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa (10.osa) sanotaan, että 'vornikas' on "siassa tavattava, iso musta täi". Putkinotkossahan Juutas Käkriäinen sanoo, "vornikan" purreen häntä. Mainitun sanakirjan mukaan 'vornikka'-sanaa voi käyttää myös tähän tapaan: "Sika on iso vornikka. On se koko vornikka!". Vornikalla voidaan tarkoittaa myös talonmiestä. Parrai päi -Keskikannaksen murresanakirjassa sana on esitetty muodossa 'vorniekka', joka tarkoittaa "talosta huolehtivaa". Google-haun avulla saa selville, että sanaa on käyttänyt nimenomaan tässä merkityksessä myös Jari Tervo teoksessaan Troikka.
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
Marja-Leena Tiainen on varsin tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin myös romaaneja aikuisille. Esikoisteos Pullopoika ilmestyi vuonna 1987. Se mukaan lukien häneltä on julkaistu tähän mennessä yhteensä 47 romaania, kuusi novellia eri novellikokoelmissa sekä yksi näytelmä.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Marja-Leena_Tiainen
Muinaisten egyptiläisten näkemyksen mukaan aivot eivät olleet kuolemanjälkeisen elämän kannalta merkittävä elin, eikä niitä siis säilötty lainkaan. Sekä ajatusten että tunteiden tyyssijana pidettiin sydäntä.
Pitkään vallalla ollut käsitys, että muumiointiprosessiin on aina kuulunut aivojen poistaminen kallosta, on uuden tutkimuksen myötä muuttunut. Tietokonetomografian avulla on voitu tutkia kallojen sisältöä niitä vahingoittamatta, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Joidenkin muumioiden kalloista aivot on poistettu kokonaan, joistakin vain osittain ja joissain ne ovat yhä paikoillaan. Tyhjennetyistä kalloista osa on täytetty erilaisilla balsamointiaineilla ja kääreillä, osa on jätetty tyhjilleen.
Aivojen poisto tapahtui…
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen…
