Hei! Helsingin kaupunginkirjastossa on tällaisia yhden hengen atk-huoneita seuraavissa kirjastoissa: Pasila, Lauttasaari, Munkkiniemi, Malmi (4 kpl), Rikhardinkatu, Maunula (2 kpl), Paloheinä, Pitäjänmäki (2 kpl) ja Kannelmäki (tällä hetkellä remontissa).
Asiakaskoneita voi varata ajanvarausohjelman kautta: https://varaus.lib.hel.fi/ tai soittamalla kirjastoon.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Tällaista asiaa pitää ehdottomasti kysyä lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta ja varmistaa, mitä liikuntaa polvesi kestää.
Netistä löytyy joitakin sivuja, joissa on mainittu polvivaivaiselle sopiviksi lajeiksi uinti/vesiliikunta ja kävely/sauvakävely. Kyseessä voi kuitenkin olla aivan erilaiset polvivammat kuin sinulla, joten kysy lääkäriltä mikä laji sinulle sopii.
Suomen Reumaliiton nettisivulla sanotaan, että "Veden kantava voima, noste, tukee ja helpottaa liikesuorituksia ja säästää niveliä. Toisaalta veden vastustava voima parantaa lihasvoimaa. Vedessä kävely ja hölkkääminen parantavat kestävyysominaisuuksia tehokkaasti."
Ja sauvakävelystä: "Sauvakävelyssä painoa siirretään käsille, jolloin alaraajojen kuormitus…
Kotiliedessä, Hopeapeilissä ja Eevassa ilmestyi sisustukseen ja kodin kunnostamiseen liittyviä kirjoituksia, mutta varsinainen asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvä erikoislehti oli vuodesta 1948 asti ilmestyvä Kaunis Koti. Oulun kaupunginkirjastossa Kaunista Kotia ei lainata kotiin, mutta sen saa lukusaliin luettavaksi muutaman päivän varoitusajalla. Varastokirjastossa on lainattavat kappaleet. Avotakka on ilmestynyt vuodesta 1967. Oulun kaupunginkirjastossa sitä on vuodesta 1970 lähtien.
Elokuvan sijaintitietoa ei näy siksi, että kyseistä videokasettia ei ole enää missään kirjastossa. Etsimääsi elokuvaa on ollut Sellon kirjastossa yksi kappale videokasettina, mutta se on sieltä poistettu. Mahdollisesti käytössä kulumisen takia, kuten usein on videokasettien laita. Helmetissä kyseisen videokasetin tiedot näkyvät vielä vuoden loppuun asti, jolloin kaikkien poistettujen teosten tiedot poistetaan rekisteristä samalla kertaa.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuja ei voi maksaa aivan suoraan tilille. Asiasta pitää sopia erikseen ja pyytää lasku, jossa olevalle tilille maksut voi suorittaa. Jos maksut haluaa hoitaa tilisiirtona, kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon ja pyytää maksuista laskua.
Hämeenlinnan pääkirjastossa tänä syksynä järjestettävien "Verkkostartti" -kurssien (5 x 2 tuntia), ilmoittautuminen päättyi jo 24.8. Ryhmässä 1, joka pidetään 26.9. - 24.10. keskiviikkoisin klo 12:00 - 14:00, on nyt yksi paikka vapaana. Kurssi pidetään pääkirjaston Atk-luokkassa, Lukiokatu 2. Lähikirjastojen kurssit ovat täyttyneet. Verkkostartit sisältävät aloittelijoille ohjattua opastusta tietokoneen ja verkkopalveluiden käyttöön. Aiheina ovat tietokoneeseen tutustuminen, internetin, sähköpostin ja tekstinkäsittelyn alkeet, digikuvien tallentaminen, muistitikun käyttö. Koulutus on maksutonta.
Voisikohan kyseessä olla Siviä Heinämaan Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä? Teoksesta on olemassa useita eri painoksia, mutta tämä, vuoden 1969 painos on ainakin vihertävä kanneltaan: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1012811
Näin vanhaa teosta on vaikea löytää muualta kuin antikvariaateista. Kannattaakin seurata myös verkossa olevia antikvariaatteja, esimerkiksi:
http://antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
- Sivustolta voi löytyä mahdollisuus jättää hankintaehdotus. Jos teosta ei löydy, asiakas voi jättää etsimänsä kirjan tiedot sivuston puutelistalle.
Lisää antikvariaatteja löytyy oheisesta Makupalojen listauksesta: http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63105
Suomen työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaityöstä on maksettava enemmän (100% korotus eli kaksinkertainen palkka) kuin arkipäivien työstä, joten kirjaston pitäminen avoinna sunnuntaina tulee kirjastolle kalliimmaksi kuin arkiaukiolot. Sunnuntaityöhön ei myöskään voi velvoittaa ilman painavaa syytä, joten järjestely edellyttää vapaaehtoisten sunnuntaityön tekijöiden löytämistä.
Kysymys on siis pohjimmiltaan aina resursseista, vaikka myös käytännöllisiä ongelmia saattaa olla (joissakin kiinteistöissä on pyhäpäivisin hälytykset päällä jne). Sunnuntaiaukiolot tiedetään suosituiksi, mutta valitettavasti niiden järjestämiseen ei aina ole voimavaroja.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka…
Näyttäisi siltä, että kirjoittaja tarkoittaa kaukoimella radiota, toisaalta artikkelissa esiintyy myös sana radio.
Kaukoin sanaa en löytänyt sanakirjoista tai esim. radioalan kirjoista.
Kalevi Koukkusen teoksessa Atomi ja missi, vierassanojen etymologinen sanakirja(WSOY, 1990)käsitellään radio sanan etymologiaa. Kaukosen mukaan sana radio otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1917.
1920-luvun alkupuolella tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
Radio -sanalle on esitetty lukuisia suomenkielisiä vastineita. Radiokuuntelija-lehti järjesti nimestä kilpailun vielä 1937. Kilpailussa palkittiin mm. seuraavat…
Helsingin kaupunginkirjastossa on aikoinaan tehty työyhteisön tilankartoitus, jossa kysyttiin asteikolla esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: käsitys esimiesten suhtatumisesta, suhtautuminen työhön, suhtautuminen työtovereihin, suhtautuminen työyhteisöön, työyhteisön ihmissuhteet, työyhteisön ilmapiiri, tiedottaminen, ristiriidat, motivaatio, kannustustavat, vastuuntunne, sitoutuminen, johtamistapa, asiakaskeskeisyys, kyvykkyyden käyttö, palautteen saaminen, virheiden käsittely, yrityskuva, kehittäminen.
Aiheesta löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia: Pessi Yrjö Työilmapiiri 1999, Picard, Robert G. Yrityksen sisäisen ilmapiirin johtaminen - organisaatiotekijöiden ja työntekijöiden näkemysten väliset suhteet 1999, Langinvainio, Heimo…
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi, missä Vantaan kirjastossa olet asioinut.
Lehtikaappeja voi kysellä ainakin BTJ Kirjastopalvelusta 09-5840440 ja monet toimistokalusteita valmistavat yritykset tekevät kalusteita myös kirjastoille.
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta.
Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää".
Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
