Kyseessä on todennäköisesti Ilmari Hannikaisen yksinlaulu Satu op. 15 nro 2 L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla "Pienon, vienon prinsessalapsen". Viola-tietokannan mukaan se on julkaistu vain nuottina, ei äänitteenä ollenkaan. Se on silti voinut soida joskus radiossa. Nuotin saa tarvittaessa mm. Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokantoja. Useimmissa yleisissä kirjastoissa voit tutustua Aleksi- ja Arto -tietokantoihin (sekä CD-rom- että WWW-versioina). Hakuja voi tehdä niin arvosteltavan kirjan nimen kuin kirjan kirjottajan mukaan, myös muilla tavoilla.
Koska kyse on viitteistä, itse artikkeli on etsittävä viitteessä mainitusta lehdestä. Kirjallisuusarvostelujen kohdalla on se etu, että Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja-lehteä (vuodesta 1972), johon on koottu Suomessa kirjoitetut kirja-arvostelut. Lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
Kirjastojen yhdessä tuottamasta Linkkikirjasto-hakupalvelusta voi etsiä Internetissä julkaistuja kirja-arvosteluja (…
Maksuttomia artikkeliviitetietokantoja ei ole. Mainitsemasi Aleksin lisäksi Arto ja Kati -viitetietokannat ovat myös maksullisia. Joissakin kirjastoissa niitä voi käyttää ilmaiseksi asiakastyöasemilla.
Lisätietoja näistä artikkeliviitetietokannoista www.kirjastot.fi -sivuilla.
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Polttilan kääntämä kokoelma on ainoa yksinomaan Brechtiltä julkaistu suomenkielinen runokokoelma. Muita, yksittäisiä Brecht-käännöksiä voi löytyä osana erilaisia runokokoelmia: esimerkiksi kokoelma Tämän runon haluaisin kuulla 3 sisältää Ilkka Ryömän kääntämän runon Työläisäidin kehtolauluja I. Kalevi Seilosen toimittama teos Toistasataa runoilijaa: Runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä taas pitää sisällään seitsemän Heikki Kaukorannan, Kalevi Haikaran ja Tuomas Anhavan kääntämää runoa, jotka ovat ilmestyneet Nuoressa Voimassa, Parnassossa ja Ylioppilaslehdessä.
Brechtin runojen pohjalta on tehty kaksi musiikkialbumia, joita varten runoja on käännetty ja sovitettu. Kaj Chydenius on säveltänyt runoja paitsi Turtiaisen ja Polttilan…
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat…
Aiheesta löytyy seuraavia kirjoja, joita voi tiedustella Helsingin kaupungin
pääkirjastosta:
Colvin, Thomas E.: Steel Boatbuilding From Plans To Launching.
Nicolson, Ian: Small Steel Craft.
Skene, Norman L.: Skene's Elements of Yacht Design.
Suomeksi löytyi vain yksi artikkeli:
Duncker, Pertti: Itse tehty teräsvene, osa 6: hiekkapuhallus ja maalaus
Vene 9/89 s.66-67
Aiheesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Kuurna: Itä-Aasian taloudellinen yhteistyö ja markkinoillepääsykysymykset,
Inkinen: Aasian liiketoimintakulttuurit,
Cole: Passport Indonesia - Your pocket guide to Indonesian business, customs & etiquitte,
Suomen Ulkomaankauppaliiton sarjajulkaisu Itä-Aasian kasvavat markkinat numerosta 6/1998 löytyy Sakari Kuikan artikkeli "Indonesia. "Wait and see" -asenne jatkuu". Kyseisen julkaisun muitakin numeroita kannattanee selailla.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Turussa toimineen lukkari-urkurikoulun toimintakertomusta ei valitettavasti löytynyt käyttämistäni tietokannoista (Fennica= Suomen Kansallisbibliografia, Volter=Turun yliopiston aineistotietokanta). Tietoa aiheesta kannattaa etsiä Kaarlo Jalkasen kirjasta "Lukkarin- ja urkurinvirka Suomessa 1870-1918". Aiheeseen liittyvää aineistoa voisi löytyä enemmän Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitokselta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Internetistä löytyi mämmi hakusanana muutamia reseptejä englanniksi. Vertailkaapa näitä kahta - yhtä oikeata mämmireseptiä tuskin löytyy, ruokaperinnehän vaihtelee maakunnittain.
http://www.innernet.org/fma/recipes/mammi.html
http://www.kaiku.com/kutriskitchen.html
Kysymyksesi on laaja. Tietoturvallisuusohjeita ja linkkejä löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.students.tut.fi/~tjvuorin/pftijo/titu/ohjeistus.html
http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
http://www.atbusiness.fi/finnish/ratkaisut/tietoturva/index.html
http://www.tietoturva.org/
http://www.makropilotti.fi/tietoturva/main.html
Valtion tietoturvaohje:
http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti2.htm
Kirkon tietoturvaohje:
http://www.evl.fi/kkh/hao/atk/ohje/tietoturvallisuusohje.html
Pari ulkomaista sivua:
http://www.gocsi.com/
http://www.information-security-world.com/
http://www.att.com/isc/
Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksen käymällä paikan päällä lähimmässä kirjastossa ja täyttämällä siellä hankintaehdotuslomakkeen. Kaavakkeen voi täyttää myös Internetissä kaupunginkirjaston kotisivuilla http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q12.htm . Jokainen Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste tekee omat aineistovalintansa omien määrärahojensa ja asiakastarpeittensa puitteissa.
Videokasettien hankintaa vaikeuttaa useimmiten se, että kaikilla myynnissä olevilla videokaseteilla ei suinkaan ole kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia. Ilman näitä oikeuksia mikään kirjasto ei voi ostaa videota kokoelmiinsa, vaikka sitä olisikin kaupan. YLE:n Tallennemyynnin tuotteilla kuitenkin yleensä on nämä oikeudet jo…
Opetusministeriö vastaa yhdessä lääninhallitusten kanssa kuntien ylläpitämien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista. Muiden kuntien tilastoja voi etsiä mm.sivuilta http://tilastot.kirjastot.fi/
ja perustietoa OPM:N tilastoinneista http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/tilastot/index…
Tampereen kaupunginkirjasto mittaa tilastoinnissaan kirjaston käyttöä ja tällöin uusinnat tilastoidaan kokonaislainalukuun. Vuonna 2004 uusintoja lainoista oli 35 %. Kirjastossamme uusintoja voi tehdä useammalla tavalla; Internetissä, puhelimitse, palautuksessa virkailijan avulla tai kirjaston yleisömikroilla.
Työsuoritteisiin ei uusintoja lasketa. Työsuoritetilastoihin tulevat vain ns. ensilainat, jotka tehdään…
