Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta…
Erwin Rommel oli natsi-Saksan Afrikakorps-armeijakunnan komentaja. Rommel osoitti tuolloin sotataktista taitavuutta, minkä vuoksi hän sai Wüstenfuchs-lempinimensä. Jo natsi-Saksan propagandakoneisto alkoi luoda kuvaa Rommelista elämää suurempana herrasmiessotilaana, joten hänestä on vaikeaa saada historiallisesti tarkkaa kuvaa.
Makupalat.fi:stä löysin Signaturer.se:n, jossa on myös Arabian leimoja, signeerauksia ja taiteilijoita, https://www.signaturer.se/Europa/arabia.htm. En löytänyt tuota kirjainyhdistelmää, mutta kolme taiteilijaa, joiden nimikirjaimet sopisivat, Kauko Rajala, Kristiina Riska ja Kristiina Roos. Viime mainitun signeeraus on erinäköinen.
Signeerauksia on myös antiikkiliikkeiden sivuilla, esim. Wanha Elias, https://www.wanhaelias.fi/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
Seuraavassa pdf:ssä kerrotaan taiteilijoista Arabian taiteilijat, https://www.lohja.fi/wp-content/uploads/2020/04/Arabian-taiteilijat.pdf
Designmuseon tietokannassa on myös leimoja, mutta tämä ei ollut siellä, http://arabia.kokoelma.fi/leima_valinta.aspx…
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi…
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://…
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka…
Wikipedia hakusanalla "lehmä": "Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon."
...ja hakusanalla "alkuhärkä" :
"Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa sekä osaan Afrikkaa. Eräiden lähteiden mukaan afrikkalais-…
En löytänyt Thomakselta teosta "Balladi pitkäsäärisestä tytöstä", mutta "Balladi pitkäsäärisestä syötistä" löytyy (978-952-7302-06-4, Kustannusliike Parkko 2021). Kyseinen runo löytyy myös Thomaksen kokoelmasta "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" (951-1-11315-1, Otava 1990). Tässäkin suomennokset ovat Mikkolan.
Runo alkaa tällä kohdalla:
Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön.
Vanhuuden pitää roihuta ja riehua kun päivä päättyy.
Raivoa, valon sammumista vastaan raivoa.
Teokset löytyvät Outi-kirjastoista:
RAKKAUS ON VIIMEINEN VALO JOTA PUHUTAAN : VALIKOIMA RUNOJA | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Balladi pitkäsäärisestä syötistä | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Netistä löytyy useasta osoitteesta ohjeita internet-viittausten merkitsemiseen. Ohjeet eroavat jonkin verran toisistaan, sillä merkitsemistapa ei ole vielä aivan vakiintunut ja vaihtelee esim. eri tieteenaloilla. Voit etsiä ohjeita seuraavasti: Aloita haku esim. Kirjastot.fi -tiedonhakusivujen (http://www.kirjastot.fi/ -> Tiedonhaku) kautta. Sinne on kerätty useita hakuohjelmia ja kerrottu ohjeita näiden hakuohjelmien käytöstä. Haussa voisi käyttää sanoja lähdeviittaus ja internet ja mieluiten vielä katkaista sanat.
Kokeile hakua esim. Alta Vistassa (http://www.altavista.com/): valitse Boolean haku (tai Advanced text search), valitse kieleksi suomi ja kirjoita hakulauseeksi lähdeviitt* and internet*. Saat tulokseksi n. 80 viitettä,…
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan…
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Lannoitteita koskeviin kysymyksiin paras taho vastaamaan Suomessa on todennäköisesti Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osasto
http://www.kttk.fi/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin sisältyy erittäin niukasti lannoiteteollisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Turkukokoelmastamme löytyy teos: Jalava, Matti: Kolmekymmentä vuotta maan parhaaksi - Kemira Agro Oy Uudenkaupungin tehtaat 1965 - 1995. Teoksessa kerrotaan lannoitetuotannosta.
Viikin tiedekirjastossa on enemmän aihetta käsittelevää kirjallisuutta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html), esimerkkinä Lannoitekäsikirja vuodelta 1995.
Turun kaupunginkirjaston saatavilla olevista sienioppaista ei mainitsemaasi sientä valitettavasti löytynyt, mutta voit lähettää tiedustelusi Tampereen sieniseuralle, jonka yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta (ks. Kysy sienistä):
http://www.kotiposti.net/xhiski/tresieniseura/
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanoilla kuluttajakäyttäytyminen ja nuoret mm. seuraavat teokset:
Quart, Alissa: Brändätyt : ostetaan ja myydään nuoria
Pakko riittää : Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen
Saarinen, Henna: Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? : Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta
Mikkelin kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/ , josta voi etsiä lisää teoksia esim. asiasanoilla kulutustottumukset, kulutus, ostokäyttäytyminen, kuluttajatutkimus.
Vapaatekstihaulla consociatio? löytyy tietokannasta viisi viitettä. Ne eivät mielestäni käsittele suoraan Euroopan unionia. Hakusana konsensus tuottaa neljä osumaa, jotka käsittelevät myös demokratiaa.
Hakusanalla demokratiavaje löytyy 58 viitettä.
Sinun kannattaa varmaan kaivaa joku asiaa käsittelevä juttu ja katsoa jos pääset lähdeluetteloiden avulla eteenpäin (viittaukset ja kirjoittajat)
Kannattaa koettaa myös oheista netti osoitetta
http://www.psr.keele.ac.uk/
