Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
Seuraava nuottijulkaisu löytyi Kyyti-tietokannasta:
Guns n' Roses for easy piano, jossa myös etsimäsi Don't cry. (Sanat, kosketinsoitin, sointumerkit. Sovitukset helpposoittoisessa muodossa pianolle)
Emme löytäneet mitään tukea sille, että joulua vietettäisiin amerikkalaisilla työpaikoilla kuvaamallasi tavoilla. Voisikohan kyseessä olla pikemminkin jonkinlainen pikkujoulunviettotapa, tai sitten vain käsikirjoittajien keksintö?
Tietokannastamme löytyi huoltamot-hakusanalla 10 viitettä. Koska takautuvaa luettelointia ennen 1990-lukua ilmestyneestä kirjallisuudesta on tehty vain satunnaisesti, kokoelmassamme saattaa olla muutakin. Meillä on myös paljon alan lehtiä sekä oikeustiedonlähteitä, mm. Suomenlaki.com taloverkossa.
Tässä tietokantahaulla löytyneet viitteet:
ASFALTTISET
62 ASFALTTISET
624.1; KUBI
Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet / Jouni Sarkkila ... [et al.]
Helsinki : Suomen Ympäristökeskus : Edita [jakelu], 2006. - 105 s. : kuv.
ISBN 952-11-2443-1
(Ympäristöopas, ISSN 1238-8602 ; 2006)
Sammandrag. - Abstract
ASFALTTI; YMPÄRISTÖNSUOJELU; SUOJAUS; POHJAVESI; VESIENSUOJELU; KAATOPAIKAT; HUOLTAMOT; MAATALOUSRAKENNUKSET; LAADUNVALVONTA; ERISTYS;…
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi on tällä hetkellä 17 henkilöllä. Myös edesmenneiden ja entiset nimet huomioituna se on ollut kaikkiaan vain noin 30 henkilöllä sukunimenä.
Valitettavasti sukunimen käyttöönoton ajankohdan selvittäminen osoittautui hankalaksi. Mikäli oman suvun vaiheet kiinnostavat enemmänkin, kannattaa tutustua vaikkapa Arkistolaitoksen sivuihin http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille tai Suomen sukututkimusseuran toimintaan sivuilla http://www.genealogia.fi.
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Tähän kysymykseen saimme apua kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdilta. Hän pystyi antamaan seuraavan perusteellisen vastauksen:
”Nimi näyttää tosiaan muuttuneen Sitratoriksi tuossa mainitsemassasi 13.5.1981 päivätyssä kaavamuutoksessa. Kaavan numero on 8373.
Päätös nimen muuttamisesta Kitara-aukiosta Sitratoriksi on tehty kaupungin nimistötoimikunnassa 2.12.1980. Tarkempia perusteluja ei nimistötoimikunnan pöytäkirjaan ole merkitty.
Edeltävä asemakaava nro 7300 vuodelta 1976 näyttäisi olleen aika kaaviomainen eikä alue ollut lähtenyt rakentumaan sen mukaan, asemaa ja joitain pääkatuja lukuun ottamatta. Kitara-aukio -niminen tori oli vuoden kaavassa 1976 eri muotoinen ja pienempi kuin Sitratori.
Alue on sitten rakentunut vuoden 1981…
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Tapasi väärinkäyttää kirjastopalveluja on valitettavan yleinen. Ei liene kenenkään edun mukaista, että kirjastojen kirjat lojuvat asiakkaiden omissa piiloissa vuosikausia. Sanot ettet ole tarvinnut kirjastopalveluja muutamaan vuoteen. Olisitko ehkä kuitenkin poikennut ihan huvin vuoksi joskus, jos sinulla ei olisi ollut näitä selvittämättömiä asioita kirjaston kanssa? Vastaus kysymykseesi on joka tapauksessa käyttösääntöjen mukaisesti: maksamalla maksimimyöhästymismaksun (30,-/kirja) saat lainausoikeutesi takaisin. Voit palauttaa kirjasi ja maksaa missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarkista samalla osoitetietosi ja pyydä tunnusluku, jotta voit jatkossa seurata lainatilannettasi yleisöpäätteeltä. Suosittelen myös…
Lasarukesta löydät tietoa seuraavista teoksista: (1) Kuka on kukin Raamatussa(1996) (2)Raamatun maailma: Pyhän kirja ihmisiä ja elämää (1981) (3)Nikolainen, Aimo T.: Johanneksen evankeliumi (1989). Internetistä voit käydä katsomassa osoitteessa http://icgno.org/biblestudy2/lazarus.htm
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy useita viitteitä asiasanoilla "kuvittajat" ja "kuvitus". Kuvittajia koskevat hakuteokset ovat usein vieraskielisiä, esim. "Something about the author: facts and pictures about authors and illustrators of books for young people" ja "Författare och illustratörer för barn och ungdom: porträtt på svenska och utländska nutida författare och illustratörer", suomeksi löytyy Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin julkaisema "Mielikuvia: suomalaisia lastenkirjankuvittajia" (1989). Luokasta 75.12 (kirjankuvitustaide) löytyy esim. Eka Lainio: Olipa kerran: puhetta kirjasta ja kirjojen teosta" (1993), jossa kerrotaan mm. kirjoittamisesta ja kuvan osuudesta kirjojen…
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
