Tässä muutama, jotta olisi hieman valinnanvaraa. Mikäli etsit lisää tai muunlaista, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja autamme mielellämme!
Yleistä
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme (Auvo Kostiainen ym.: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Matkaan : milloin, minne, miten (toimittanut Craig Doyle, Otava 2008) voisi ehkä sopia yleisteokseksi. Parhaiten se kuitenkin toiminee matkaopastyylisenä vinkkilukemistona.
Laajemmin tutkimusta löytyy englanniksi, esimerkiksi
Essentials of Tourism (Chris Cooper, Pearson Financial Times, 2012).
Tervetuloa paratiisiin: reportaasi turismiteollisuudesta (Jennie Dielemans, Like 2010) edustaa kriittistä näkökulmaa matkailun vaikutuksiin.
Suomen…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta…
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/…
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
Kärpäsen, perhosen ja enkelin siivistä sekä niiden nyppimisestä on runoillut ainakin Krista Vuorela. Kärpäsen siivet -runo sisältyy Vuorelan ja kolmen muun runoilijan vuonna 2009 julkaistuun yhteisantologiaan Liekkisiskot.
1. Bussinkuljettajan reitti saattaa vaihtua jopa kesken työvuoron eli kuskit ajavat sujuvasti eri linjoja.
HSL tilaa palvelun monelta eri liikennöijältä ja kukin yritys määrittää omien työntekijöidensä vuorot.
2. Kirkkohäät onnistuvat sekä luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa, kun toinen vihittävistä kuuluu hääkirkon seurakuntaan ja toinenkin johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.
"Yleisten edellytysten lisäksi kirkollisesti vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen, kirkollinen vihkiminen on mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen."
http://www.naimisiin.info/haaopas/evlut.html…
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki…
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9.
Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava:
Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta.
Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla…
Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Jonkin verran suomalaisten talotyyppien historiaa on Pirkko Pajulan teoksessa Puuarkkitehtuuri (Rakentajain kustannus 1983).
Turun sanomissa 1.6.1998 oli Pirjo Hokkasen artikkeli ”Rintamamiestalot ovat korjauksen arvoisia : kansallisomaisuutta vaalittava avustusvaroja lisäämällä”.
Helsingin Puistolan kaupunginosan Heikinlaakson rintamamiestaloista on Matti Mannilan ja Ilkka Uotilan artikkeli Rintamamiesten Heikinlaakso julkaisussa Puistolan alueopas 1996:10, jota voit pyytää kaukolainaksi.
Antti Palomäki on tutkinut rintamamiesteloja teoksessa Uudisraivausta asutuskeskukseen : siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen Lahden kaupunkiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. [Lahti] : Lahden kaupunginmuseo , 1997 Tutkimuksia / Lahden…
Terveyspalveluja koskevia tutkimuksia löytyy runsaasti. Ehdottaisinkin hakukysymyksen rajoittamista koskemaan tiettyä väestöryhmää, tietynlaisia palveluita tms.
STAKESin kotisivuilta, http://www.stakes.fi , löytyvät STAKESin raportit ja tiedotteet, Sosiaali-ja terveysministeriön selvitykset löytyvät STM:n kotisivuilta, osoitteesta http://www.stm.fi/
Aineistoa kannattaa ehdottomasti myös hakea HELMETistä, osoitteesta http://www.helmet.fi (esim. Helsingin kaupungin terveysviraston raportit),
ja LINDAsta, osoitteesta http://finna.fi
Hakiessa voi käyttää komento- tai sanahakua. Sopivia hakusanaketjuja ovat esim. terveydenhuolto AND tyytyväisyys tai terveyspalvelut AND tyytyväisyys.
Neuvoja voi kysellä myös Terveystieteiden keskuskirjastosta…
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Teoksessa Piippa Lappalainen: Kansakunnan vaatettajat (1996, s. 156) on Nanson vanha logo (pelkkä mustakirjaiminen nanso-sana). Toisaalta Tekstiililehden (1996:2) kannessa on sanan Nanso lisäksi sanat Fashion ja teksti "high quality since 1921", joka ympäröi vihreää kuviota tekstin vieressä.
Logohan vaihtui v. 2002, ohessa Design Forumin artikkeli, jossa mainitaan uudesta logosta http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1223
Talouselämän artikkelin(2002: 6, s.44-46) mukaan uuden logon suunnitteli mainostoimisto PHS, logo on mustetäplän mallinen "pehmentynyt merkki, joka viestii mukavuutta".
Kyllä kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voit varata kirjaston Oulunsalon pääkirjastosta. Kerrot vain minkä kirjan haluat varata, niin varaamme sen sinulle. Pyynnön voit jättää vastaamalla tähän viestiin tai osoiteeseen kirjasto@oulunsalo.fi.
Kirjaston aineisto on selailtavissa klikkaamalla tästä http://www.outikirjastot.fi/ Voit varata myös muiden Outi-kirjastojen aineistoa tänne Oulunsaloon. Tällöinkin pyyntö tulee kirjaston kautta.
Eniten suomenkielistä tietoa Thomas Brezinasta on Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001).
Suomenkielisiä www-sivuja Thomas Brezinasta ei löydy, saksankieleiset sivut ovat osoitteessa: http://www.thomasbrezina.com/
Thomas Brezinasta on kysytty tässä palvelussa useita kertoja aiemminkin. Muut vastaukset löydät palvelun arkistosta ks. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun Brezina.
