Voisiko kyse olla Pikku Kakkosessa esitetystä Fluugalaiset-sarjasta? Fluugalaiset ovat pieniä avaruusolentoja, jotka oppivat uutta ihmisten maailmasta. Sarjan esitys aloitettiin TV2-kanavalla vuonna 2016. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Fluugalaiset | Yle Areena
Lastenohjelmia voi etsiä asiasanojen avulla Yle Lapset -verkkosivulla, oikean ylänurkan suurennuslasi-kuvakkeen avulla. Esim. kysymääsi sarjaa voi hakea asiasanoilla ufot tai avaruusolennot ja lastenohjelmat. Lapset – yle.fi
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra
Kirjaa ei löydy Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta eikä maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta. Kirja voidaan kuitenkin hankkia teille ulkomaisista kirjastoista kaukopalveluna. Lähikirjastossanne voitte täyttää kaukopalvelukomakkeen.
Järjestelmä oli alun alkaen seuraava: lapsella oli yksi kortti kauno- toinen tietokirjallisuutta varten. Molemmilla korteilla sai lainata yhden kirjan lasten osastolta. Tiukka systeemi alkoi murtua vähitellen siten, että lastenosaston kirjastonhoitajat oman arviointinsa mukaan antoivait joillekin lapsille oikeuden lainata myös aikuisten osastolta. Soveliaat ilmoitettiin aikuisten puolen henkilökunnalle. Tämä vähittäinen murtuminen tapahtui 50-luvun alkuvuosina. Tarkkaa vuotta ei ole tiedossa ja syynä lienee se ettei asia missään vaiheessa mennyt kirjastolautakuntaan asti.
Tiedon hankinnassa lähteenä: Helsingin kaupunginkirjaston lasten ja aikuistenosaston työntekijöitä 40-, 50- ja 60-luvulta.
Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös…
Mieleen tulee ensimmäisenä Alan Lightmanin teos Einsteinin unet (Einstein's Dreams), joka on suomeksi ilmestynyt vuonna 1993. Ote takakannen tekstistä: "Pienessä berniläisessä toimistossa nuori patenttivirkailija Albert Einstein on nukahtanut pöytänsä ääreen. Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Millainen olisi maailma, jossa aika on kehä? Miten ihmiset käyttäytyisivät, jos he tietäisivät maailmanlopun tarkan päivämäärän? Entä jos ajan voisi vangita lasikuvun alle kuin satakielen? Olisiko omaamme parempi maailma, jossa syy- ja seuraussuhteita ei olisi olemassa? ...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että pyrimme toki löytämään kirjat asiakkaan antamien tuntomerkkien perusteella, ja jos emme selviä omin…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat suomenkieliset teokset:
Rantanen, Leena: Unessa ja valveilla:tullimies Henri Rousseaun kuvia, 1998
Rousseau, Henri: Henri Rousseau, 1978
Saarikivi, Sakari: Aikamme maalaustaide, 1961
sekä lisäksi ruotsinkielinen kuvakirja Rousseaun maalausten pohjalta kerrottuna: Johansen, Flemming: Sagan om morfars resa till Vilda Skogen, 1972.
Näitä on tällä hetkellä kaikkia paikalla pääkirjastossa.
Naivismista löytyy teoksia asiasanoilla naivismi ja kuvataiteilijat tai naivismi ja maalaustaide.
1800- ja 1900-luvun maalaustaiteesta löydät teoksia asiasanoilla 1800-luku ja maalaustaide tai 1900-luku ja maalaustaide. Niitä löytyy kokoelmistamme aika paljon. Hyvät lähdeteokset ovat mm.:
Suomen taide ja…
Kyseessä on Saapasryhmä. Tämä on yksi Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskuksen Snellun toimintamuodoista. Yhteystiedot Helsingin seurakunnan sivuilta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?DeptID=971
Kirjailija Gösta Knutssonista ja hänen kirjoistaan löytyy suomen kielellä tietoja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ja Riitta Kuivasmäen artikkelista Ikirakas Pekka Töpöhäntä (joka löytyy lehdestä Onnimanni 2002 : 2, s.24-30,35,54). Kysy kirjaa ja artikkelin sisältävää lehteä kirjastosta.
Tietoa kirjailijasta ja suomeksi käännettyjen kirjojen luettelo löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.gummerus.fi , valitse kirjailijat ja hae nimellä kirjailijahausta.
Gösta Knutssonista on ilmestynyt elämäkerta ruotsin kielellä v. 1995. Sen on kirjoittanut Lars-Åke Skagegård ja kirjan nimi on Författaren, musikern, radiomannen Gösta Knutsson.
Hei!
Drenain taruista on tosiaan suomennettu vasta nuo kaksi mainitsemaasi, tuntuisi todennäköiseltä, että kustantaja suomentaa myös loput sarjaan kuuluvat teokset. Varmaa tietoa suomentamisaikataulusta saat suoraan kustantajalta:
http://www.jalavakustannus.fi/sivut/JKyhteys.html
Marvi Jalosta löytyy enemmän tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
-Nuorten suosikkikirjat kautta Plätän.
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan pääkirjaston lastenosastolta, ensimmäinen on lainattava kappale ja toinen on lasten käsikirjastossa. Voit kysyä tarkemmin kirjaston henkilökunnalta.
Kyseessä on varmasti Russell Millerin kirja Bare-faced Messiah: the true story of L. Ron Hubbard. Kirja on ilmestynyt 1988. Uusia painoksia siitä ei ole joten se on vaikeasti hankittavissa. Sitä on kuitenkin Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa osoitteessa Vuorikatu 7.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Kyseinen möykky on arkkitehdin "arkkitehtoninen näkemys", jolla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Se on "hyppyaltaan ja hyppytasanteiden luonnollinen jatkumo kattoikkunasta julkisivukuvaan".
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Kovin runsaasti ei löytynyt teoksia lähiöiden rakentamisen vertailusta. Alueittaisesta rakentamisesta rakennustapana ei löytynyt yhtään teosta, aluerakentamissanaa käytettiin myös Helsingin rakentamiseen liittyen. Alla on joitakin kirjoja, joissa käsitellään lähiöitä ja rakentamista. Teokset löytyivät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan (http://finna.fi kautta.
- Lähiöt kaupungin rakentajina / toim. Liisa Häikiö (1997)
- Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta : suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asun-toalueiden rakentumisessa 1960-luvulla / Johanna Honkanen (1994)
- Lähiöiden kehittämisen edellytykset ja strategiat Suomessa / Paavo Viirkorpi (1991)
- Rakennettu ympäristö : kaupunki rakentamisen modernina projektina /…
Soitin asian tiimoilta Rakennustietosäätiöön. He tarkistivat asian kirjasta nimeltä Rakentamisen piirustusmerkintöjä, jossa on kaikki määritellyt merkit. Valitettavasti pyöröoville ei siitä löytynyt erillistä merkkiä. Jos haluat tutkia kirjaa itse, sitä on lainattavana HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1880595
Mahdollisesti myös tästä kirjasta voi olla apua:
Talonrakentajan käsikirja. 10 : Piirustusmerkinnät rakennuspiirustuksissa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1944263
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
