Jorge Luis Borgesin novelli "Borges y yo" julkaistiin espanjaksi ensimmäisen kerran tammikuussa 1957 La Biblioteca -lehdessä. Sen jälkeen se julkaistiin Borgesin tekstien kokoelmassa El Hacedor vuonna 1960.
http://letras.s5.com/jlb160709.html
https://jameshalford.wordpress.com/2015/12/01/three-versions-of-borges-…
http://www.encyclopedia.com/arts/educational-magazines/borges-and-i
https://books.google.fi/books?id=YcsWDQAAQBAJ&pg=PT4&lpg=PT4&dq=borges+…
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä…
Juha Vainio on kyllä tehnyt sanat Glenn Millerin kappaleeseen Moonlight Serenade eli Kuutamoserenadi, mutta Vainion sanoittamasta versiosta ei ole julkaistu nuottia. Muutama äänite kappaleesta on saatavana, mutta niissä ei ole tekstiliitettä.
Suomenkieliset sanat Moonlight Serenadeen on tehnyt myös V. Arti (nimimerkin taakse kätkeytyy Kaarlo Valve). Sanat ja nuotti sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Suuri toivelaulukirja 1 (useita painoksia), Pieni toivelaulukirja 3 (F-Kustannus, 2017) ja Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 1 (Fazer, 1981)
Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx
Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän…
Sinun kannattaa mennä kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kirjaston tiskillä henkilökunta voi tarkistaa kortiltasi, että kirja on palautunut ja sitten lähettää Lowellille viestin, että teos on palautunut.
Jatkossa kannattaa palauttaa kirjat toisen muistutuksen jälkeen kirjaston tiskille tai ottaa palautuksesta kuitti.
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
Alla on lyhyesti kahdeksan presidentin muistomerkistä Helsingissä. Hiukan enemmän saat tietoa esimerkiksi teoksesta Suomen presidenttien muistomerkit https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993296604006250 vuodelta 2000. Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Verkkosivulla Helsingin nähtävyyksiä – presidenttien muistomerkit https://jasittenmatkaan.fi/eurooppa/kotimaa/helsinki/helsingin-nahtavyyksia-presidenttien-muistomerkit/ on lyhyesti asiasta.
Helsingissä on Suomen presidenttien Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Ryti, Kallio, Svinhufvud, Relander ja Ståhlbergien muistomerkit. Mauno Koiviston muistomerkki valmistunee syksyllä 2023 Pikkuparlamentin puistoon.
Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin…
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Paperimuodossa Ceramics monthly löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Kokotekstejä lehdestä on saatavana Ebsco-tietokannan kautta, mutta vain 1.1.2000 lähtien. Ebscosta voi kyllä lukea esim. kyseisen syyskuun numeron artikkelitiedot (ei kuitenkaan itse artikkelia) mahdollista kaukolaina/kopiopyyntöä varten. Tämän pyynnön voi tehdä oman kirjaston kautta Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon. Vaasan tiedekirjastossa voinee tarkistaa artikkelin tiedot Ebscosta. Kirjaston yhteystiedot: http://www.tritonia.fi/yhteystiedot_su.php .
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on ollut Suomessa mahdollista 1.3.2002 alkaen.
Väestörekisterikeskuksen tilastoista ilmenee, että vuoden 2002 loppuun mennessä oli 456 paria rekisteröinyt parisuhteensa, näistä naispareja 207 ja miespareja 249.
Lähde: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tietoa ankoista voit etsiä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 asiasanalla ankka tai luokalla 67.44 (kotieläintalouden näkökulmasta). Jos et halua tulokseesi kaunokirjallista aineistoa, voit rajata haun koskemaan ainoastaan tietokirjallisuutta.
Viitteitä ankoista kirjoitettuihin artikkeleihin löydät kotimaisten artikkeleiden viitetietokannoista Aleksista tai Artosta, joita voit käyttää kirjastossa. Etsi asiasanalla ankka. Tulokseksi pitäisi tulla tietoa Aku Ankan ohella myös tavallisista ankoista.
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Pehmeänkantisen ja kovakantisen kirjan erottaa ISBN-numeron perässä olevasta tiedosta. Jos ISBN-numeron perässä lukee nid., se tarkoittaa, että kirja on nidottu eli pehmeäkantinen. Jos ISBN-numeron perässä lukee sid., se tarkoittaa, että kirja on sidottu eli kovakantinen. Useimmissa tapauksissa - ei kuitenkaan ihan aina! - on niin, että kirjan uudempi painos on pehmeäkantinen. Yleensä kirja julkaistaan ensin kovakantisena, ja sen jälkeen suosituimmat niteet julkaistaan pehmeäkantisina painoksina.
Kirjailijan tuotannon voi järjestää Helmetissä aikajärjestykseen seuraavasti:
- Klikkaa Helmetin pääsivulla Tekijä-linkkiä.
- Kirjoita tekijän nimi muodossa sukunimi, etunimi, esimerkiksi Sipilä, Jarkko.
- Klikkaa sitten Rajaa / järjestä -…
Suomen yleisistä kirjastoista kirjaa näyttää olevan vain Helsingissä, josta se on tällä hetkellä lainassa. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen, jolloin se tilataan Helsingistä kirjan palauduttua edelliseltä lainaajalta.
Aalto-kirjastojen kaukolainatilaus: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=j_kauko
Jyväskylän kaukopalvelun yhteystiedot: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
