Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis…
Tarkoitatko anatomian piirroksia? Niiden historiasta löytyy jonkin verran tutkimuksia. Suomesta ja suomen kielellä löytyi kuitenkin vain yksi, joka sekin on tutkinut aivan lähihistoriaa:
- Tiedekuva popularisoidussa artikkelissa : kvantitatiivinen tutkimus lääketieteen artikkeleiden visualisoinnista Tiede 2000 -lehdessä / Reija Virrankoski (1992, pro gradu, Vaasan yliopisto)
Muualta maailmasta ja englanninkielisiä ovat ainakin alla mainitut:
- Human anatomy : depicting the body from the Renaissance to today / Benjamin A. Rifkin, Michael J. Ackerman, Judith Folkenberg (2006)
- Body criticism : imaging the unseen in enlightment art and medicine / Barbara Maria Stafford (1992)
- The body within : art, medicine and visualization / edited by…
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit perua varauksen HelMet-verkkokirjastossa (ks. linkki alla). Kirjaudu omiin tietoihisi ja klikkaa auki kohta "Varaukset" tai "1 varaus". Jos sinulla on vain yksi varaus, voit klikata kohdasta "Poista kaikki varaukset". Jos sinulla on useampia varauksia ja haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin "Poista"-ruutuihin ja napsauta painiketta "Tallenna muutokset".
Jos korttiisi ei ole liitetty pin-koodia, voit soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää poistamaan varauksen. Alla olevasta linkistä löydät HelMet-kirjastojen yhteystiedot.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta löytyivät seuraavat postimyyntiä käsittelevät viitteet: Ahola, Ari: Arvoisa kaukainen asiakas - 100 vuotta suomalaista postimyyntiä, Helsinki 1997; Postimyyntiaapinen - näin menestyt postimyyjänä, Helsinki 1997; Nikkilä, Seija: Selvitys taiteen ja taidekäsityön postimyynnistä, Turku 1993. Eduskunnan kirjaston luetteloista löytyi seuraava viite: Unelmia ja elämänsisältöä - postimyynnistä : selvitys eräistä postimyyntitarjouksista ja -tavaroista, Vuorinen, Terttu, Aitta, Ulla, Christiansson, Maj-Britt/ Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja / Elinkeinohallitus. Sarja A, ISSN 0359-5668 ; 2/87. Internetin hakupalveluista, lähinnä Alta vistasta, löytyi hakusanalla postimyynti useampia viitteitä…
Suomen katolisen kirkon kotisivuilta löytyy linkkejä. Mm. linkki "perustietoa katolisesta kirjosta". Osoite on: http://www.katt.fi/katt/
Englanninkielistä tietoa löytyy mm. Vatikaanin sivuilta (http://www.vatican.va/holy_father/index.htm).
Pääkaupunkiseudun aineistotiekannasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanalla digitaalitelevisio teos: Digi-tv-työryhmä / Digitaalinen televisio ja Suomi / Liikenneministeriön julkaisuja, 1998, 23. Saatavuustiedot selviää myös ao tietokannasta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa asiasanalla digitaalitelevisio kolmetoista viitettä mm.Teinilä-Smíd, Inari Sisällöntuotanto digitaalisen television ympäristössä, esitutkimusraportti Tampereen yliopisto, 2000 ja Pantzar, Eero Laajeneva mediakenttä ja digitaaliajan televisiotoiminnan resurssit Tampereen yliopisto, 2000. LINDAAn on pääsy mm Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemilta.
Teknillisen korkeakolulun sivulta http://otatrip.hut.fi/tkk/tutkii/ löytyy…
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin…
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Kuva ei ole kovin tarkka, joten varmaksi en voi sanoa, mutta kuvan perusteella otus näyttäisi vähän turkiskuoriaisen toukalta tai sen kotelolta koska on noin vaalea. Alla olevista linkeistä löydät kodin tuholaisten tunnistusohjeita ja tietoa niiden torjumisesta:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
https://www.nextiili.fi/post/tekstiilituholaisia-voi-torjua-itse
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kodin-tuholaiset-kuvina/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/turkiskuoriai…
https://www.anticimex.fi/vyoturkiskuoriainen/
Magnus Enckellin Albert Edelfeltin perikunnalta ostama Villa Eka sijaitsee osoitteessa Edelfeltinkuja 1. Villa Eka on nyt Espoon kaupungin omistuksessa.
Lähde: Länsiväylä 8.9.2016, viitattu 13.9.2021
Hienoa, että olet saanut oppilailta palautetta!
Ehkä he eivät ihan väärässä olekaan, onhan Luis Sacherin Paahde alun perin vuodelta 1998 ja suomennettu vuonna 2003.
Tarkoitatko ”siirtymisriittikirjalla” tässä ns. kasvukertomusta tai coming of age- kirjaa? Näistä monet taitavat olla suunnattuja aikuisille tai vähintään nuorille aikuisille. Vai tarkoitatko kirjaa, jolla siirrytään lastenkirjallisuudesta nuortenkirjallisuuteen?
Molempiin määritelmiin sopivia, 6-luokkalaisille kelpaavia nuortenkirjoja voisivat olla esim.:
Davidson, I .I.: The Ghost Network – Aktivoi
Palviainen, Jukka- Pekka: Virityksiä
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens
Veistinen, Harri: Kotitekoisen poikabändin alkeet
Palacio, R.J.: Ihme
Emmich, Val: Rakas…
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4…
Seuraavat kolme kirjaa löytyivät: Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat = The Castles of Finland (kust. WSOY 1998); Kari Uotila: Medieval outer baileys in Finland (kust. Society for Medieval Archaeology in Finland 1998); Castles around the Baltic Sea (kust. Association of Castles and Museums around the Baltic Sea 1994). Näiden saatavuutta kirjastosta voi katsoa esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun…
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Kyseessä voisi olla seuraava kirja: ”Imperial gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugaku-in”. By Takeji Iwamiya (photos.) and Teiji Itoh (text). With essays by Yukio Mishima, Yasushi Inoue, and Jiro Osaragi, and a foreword by Loraine Kuck. Kirja on ilmestynyt alun perin 1970, mutta siitä on tullut uusi painos 1981. Kirja on isokokoinen ja siinä on 290 sivua. Valitettavasti en löydä kirjaa kotimaisista tietokannoista. Ulkomailta sen varmasti saa kaukolainaksi, mutta jos se joudutaan pyytämään kauempaa kuin pohjoismaista, lainalle tulee hintaa (esim. meillä Helsingissä laina Englannista maksaa 25 euroa).
Kyseessä voi olla myös kirja Iwamiya, Takeji: ”Gardens of Japan: Sento Gosho, Katsura, Shugakuin”. Weatherhill/Tankosha, 1989. Kuten…
