Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Kollega on löytänyt sen ainakin kirjasta
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät (1982) https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-loytaa-kirjan-jossa-olisi?language_content_entity=fi
Myös Kauko Elorannan Poikein käsityökirjasta 1953 ja
Ossi Lindforssin Taitajan puutyökirjasta 1963 löytyvät ohjeet ristin vuolemiseen. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=tuomaanristi&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22puuty%C3%B6t%22
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä.
Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta.
Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti:
Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem
hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore.
Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta.
Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat…
Siilinkarin loisto remontoitiin syksyllä 2015 ja siinä yhteydessä silloinen sektoriloisto vaihdettiin apuloistoon, jonka valotunnus on valkoinen vilkkuva valo.
Liikenne- ja viestintäviraston Loistokirjassa ilmoitetaan kunkin turvalaitteen valon nimellinen kantomatka meripeninkulmina. Siilinkarille ilmoitettu arvo on 6M. Suomen loistot, yleistiedot -oppaan sivulta 13 löytyy taulukko, jonka avulla on määriteltävissä valon nimellistä kantomatkaa vastaava loiston valovoima kandeloissa.
https://asiointi.traficom.fi/fi/web/asiointi/henkiloasiakkaat/merenkulku-ja-veneily/loistot
Lähinnä taiteilijoista löytyy tietoa, ei juurikaan teoksista.
DÜRER, Albrecht: Dürer und seine Zeit. Vollmer, 1970. Teos saksankielinen(Analyysi Dürerin muotokuvamaalauksesta ja kuva maalauksesta "Portrait of Hieronymus Holzschuher)
ROBERTS, Keith: Bruegel. Phaidon, 1982. Teos englanninkielinen (Kuvateos Bruegelista + s. 40-41 kuva maalauksesta "The Netherlandish Proverbs" ja analyysi)
SAARIKIVI, Sakari: Suuret taiteilijat 1. WSOY, 1948. s. 82-98, 125-137, 244-252, 437-447).(Sandro Botticelli, Albrecht Dürer, Pieter Bruegel ja Sir Joshua Reynolds)
TAITEEN maailmanhistoria 1. 1600-luvun maalaustaide 1. Ex Libris, 1973. s. 30-32, 155-156. (tietoa Caravaggiosta)
Portrait of Hendrickje Stoffels on ilmeisesti Rembrantin työ, siitä…
Haussa voi käyttää asiasanoja matkailu, historia tai loma, historia. Näin löytyvät esim. kirjat: Mikä maa, mikä valuutta - matkakirja turismin historiaan ja Elämän lomassa - suomalaisen loman historiaa.
Kirjastossa voit katsoa henkilökunnan opastuksella Aleksi-tietokannasta artikkeleita.
Vinkki: Kirjassa Kulttuurintutkimus on luku: Turismi ja kulttuurit nykymaailmassa.
Kuuluisia keskitysleirimuistelmia löytyy esim. seuraavilta kirjailijoilta: LEVI, Primo; FRANKL, Viktor; GRAY, Martin; FENELON, Fania. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet myös Trudi BIRGER, Diet EMAN, Oskar REPONEN, Herman SACHNOWITZ ja Betty SCHIMMEL.
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
Yhtään viitettä englanniksi käännetyistä Margit Sandemon kirjoista ei löydy Norjan eikä Ruotsin kirjastojen yhteistietokannoista, ei myöskään maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta OCLC Worldcatista. Tästä voinee melko varmasti päätellä, ettei kirjoja ole ilmestynyt englanniksi. Pohjoismaisten kielten lisäksi Sandemota on käännetty runsaasti puolaksi.
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
Virolaisen kirjailijan Aidi Vallikin nuortenkirjoista on suomennettu Ei mikään kiltti tyttö (2002) ja Pelkkää vedätystä (2004). Kirjailijasta ei valitettavasti juuri suomenkielistä tietoa löydy.
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä…
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Kyseisen päivän Helsingin Sanomat ja muitakin lehtiä saat mikrofilmeinä luettavaksi Nurmijärven pääkirjastoon tai Klaukkalan kirjastoon. Käy lähimmässä kirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö. Kaukolainan hinta on 5 euroa + mahdollisesti ottamiesi paperikopioiden maksut.
Varauksesi näyttää onnistuneen. Asiakastiedoistasi käy ilmi, että olet valinnut oletusnoutokirjastoksesi Pukinmäen. Eli jos et varausta tehdessäsi muuta noutokirjastoa, tulee varaamasi aineisto juuri Pukinmäen kirjastoon.
Ilmoitukset saapuneista varauksista voivat tulla joko sähköpostiin, postitse tai sitten tekstiviestinä kännykkään (ks. http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html).
Sinun tapauksessasi ilmoitus saapuu sähköpostiviestinä.
Kirjakauppojen sivuilla on usein on ennakkotietoja tulossa olevista teoksista. Valitettavasti Wardilta löytyi vain mainitsemasi Pimeyden rakastaja.
Tulossaolevia Black Dagger Brotherhood -sarjan suomennoksia kannattaa tiedustella kirjan kustantajalta Basam Books http://www.basambooks.fi/yhteystiedot.php .
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
