Hei,
Uutistorilla onnistuu skannaus. Skannaus ei maksa mitään ja aikaa ei tarvitse varata skanneria varten. Nopeimmin skannaus onnistuu kopiokoneellamme kunhan tuot muistitikun mukanasi.
Lisätietoja voit kysyä uutistorin neuvonnasta.
02-2620621
uutistori.kaupunginkirjasto@turku.fi
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan…
Bertin tunnustukset löytyy pääkaupunkiseudulta H:gin, Espoon ja
Vantaan kirjastoista. Jos haluat tietoa kirjailijoista, kannattaa tutustua Kirjallisuusarvosteluja-nimiseen lehteen(suurimpien kirjastojen käsikirjastossa).Lasten- ja nuorten kirjoista ilmestyy
C-osa.Kannattaa katsoa myös Nykykirjailijoita käs.teoksia.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy jonkin verran tietoa virolaisesta hääperinteestä ainakin Ilmari Vesterisen toimittamasta teoksesta Viron perinnekulttuuri. Kirja käsittelee kuitenkin pääasiassa vanhaa perinnettä, uudemmasta on tietoa vain puolisen sivua. Vanhoista hääperinteistä on tietoa myös Eesti Rahva Muuseumin internet-osoitteessa http://www.erm.ee/pysi/finpages/pulm.html
Parhaiten sinua auttaisikin varmasti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, jonka yksi erityisala ovat Suomen ja sukukansojen perinteet. Kirjasto on Helsingissä osoitteessa Hallituskatu 1, puh. 131 231 tai suoraan etnologiselle osastolle 131 23274. Se on avoinna ma, ke 10-18, ti to pe 10-16.
Levyn kansitekstien krediiteissä mainitaan valokuvaajaksi Erik Uddström, jonka kerrotaan kuvanneen noin tuhat suomalaista levynkantta. Uddström kertoi kuitenkin ottaneensa vain takakannen bändikuvan mutta ei kansikuvaa. Levyn oikeudet omistaa nykyään Warner Music Finland Oy, josta ei kuitenkaan saatu vastausta kansikuvakysymykseen. Kansikuvan valokuvaajasta ei siis ole onnistuttu saamaan tietoa.
Jollakin tavalla kellotornin muoto ja kasvillisuuden siluetti tuo mieleen välimerelliset tunnelmat. Voisiko olla mahdollista, että kellotorni olisi kuvattu muualla kuin Suomessa?
Ilmaus "tehdä jotakin jonkun selän takana" tarkoittaa tekemistä jonkun tietämättä, joltakulta salaa (Lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Suomessa toteutettiin rahauudistus vuoden 1963 alusta. Rahayksikköä muutettiin siten, että yksi uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa.
Koska myös uuden rahayksikön nimi tuli olemaan markka, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi määritellä yksinkertainen nimitys, jolla varsinkin ylimenokauden aikana voitiin tarvittaessa erottaa uuden ja vanhan rahayksikön määräinen raha. Vanhasta rahayksiköstä tuli käyttää nimeä "vanha markka" ja uudesta rahayksiköstä "nykymarkka". Huolimatta laskennallisesti yksinkertaisesta muutoksesta säilyivät nämä nimitykset - varsinkin hintojen ilmaiseminen "vanhoissa markoissa" - pitkään kansan kielenkäytössä.
Uuden rahayksikön mukaiset setelit oli suunniteltu kuva-aiheiltaan, pääväritykseltään ja muilta…
Kyseessä lienee vuosina 1994-96 ilmestynyt Maria Eräsen Kastanjan ratsumajatalo -sarja, jonka osat ovat Ratsulomalla Ranskassa, Hevostytöt vaarassa, Kastanjan suojelusponi ja Ratsumajatalon Roosaliisa.
Lisätietoa esim. Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/series/131221-kastanjan-ratsumajatalo
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu…
Kuvassa saattaisi olla esimerkiksi vyöihrakuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Voit verrata löytämiäsi toukkia Lajitietokeskuksen tietokannasta löytyviin kuviin. Turkiskuoriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192570/images Ja vyöihrakuoiriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192556/images. Toukkia on hankala erottaa toisistaan.Kuoriaisten ja niiden toukkien torjuntaan löytyy rutkasti vinkkejä esimerkiksi googlaamalla. Kirjallisuuttakin aiheesta löytyy jonkin verran, esim.: Jansson, L., Lindqvist, B., & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. [Kasvinsuojeluseura]; Putus, T., & Holopainen, J. (2013). Elinympäristömme pienet tuholaiset: Viihtyvyys- vai…
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978).…
Keski-verkkokirjastossa on tähän ohjeita sivulla https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Kirjastokortin liittäminen tiliin
Kirjaudu puhelimellasi Keski-verkkokirjastoon (www.keski.finna.fi) kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodillasi.
Valitse Oma tili ja sieltä Kirjastokortit-välilehti, minkä jälkeen näet kirjastokorttisi viivakoodeineen ja voit käyttää sen viivakoodia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla yms.
Kyseessä on väärä tieto, joka on perustellusti kumottu esimerkiksi Reuters Fact Check -sivustolla:
Post states wrong ages at which several inventors died | Reuters
Oopiumi on nautintoaine, joka on tunnettu jo usean tuhannen vuoden ajan eikä sille ole kyetty osoittamaan "keksijää" – saatikka, että tämä olisi kuollut 116-vuotiaana tai maanjäristyksessä.
Oopiumi todennäköisesti keksittiin keski-Euroopassa, mistä se kulkeutui Välimeren alueelle noin 1600 vuotta ennen ajanlaskua. Sieltä se jatkoi leviämistään arabimaihin ja 700-luvulla arabikauppiaiden mukana Iraniin, Intiaan ja Kiinaan, joista sittemmin tuli tärkeitä keskuksia sekä oopiumin tuotannossa että kulutuksessa. (Lähde: David T. Courtwright, Forces of habit : drugs and…
Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä…
.Parhaiten aiheesta löytyy tietoa alan kirjallisuudesta.
Helsingin kaupunginkirjastossa solmuja ym. merimiestaitoja käsittelevä kirjallisuus on luokassa 678, yleistä kymmenluokitusta käyttävissä kirjastoissa luokassa 69.63. Esimerkiksi The Ashley Book of Knots on perusteellinen kirja merimiestaitoihin liittyvistä solmuista. Suomeksi suppeampi, mutta sekä vaijeri- että köysitöihin opastustava antava, on Sam Svenssonin Veneilijän köydet ja solmut.
Aineistoa voi hakea myös asiasanoilla kirjastojen tietokannoista http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp . Tässä tapauksessa KÖYDET tai SOLMUT olisivat käypiä hakusanoja.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa…
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Kysymäsi kurpitsamarmeladin resepti löytyy kirjasta: Kerstin Henriksson: Säilö kesä purkkiin, Tammi 1973. Kirja löytyy mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston kokoelmista.
