Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.
Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).
wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.
Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua.
Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon". Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita…
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta…
Jos yhdyssana on rinnasteinen sisällöltään mutta ei muodoltaan, sen osien välissä ei käytetä yhdysmerkkiä. Oikea muoto on siis angloamerikkalainen. Näin myös esimerkiksi afroaasialainen, indoeurooppalainen ja sosioekonominen.
https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkk-1
Helmet-palvelusivustolla kohdassa palvelut on lista sekä niistä kirjastoista, joihin ei saa tuoda koiraa että niitä, joihin saa tuoda koiran.
Tällä hetkellä Helsingissä "koiravapaita" yleisiä kirjastoja ovat Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Paloheinän, Pasilan, Pitäjämäen ja Viikin kirjastot sekä keskustakirjasto Oodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Google-haulla (http://www.google.com/intl/fi, hakuterminä seuraava litania: christine keeler 60s music) löytyy mm. sivu Forever Ska: The Skatalites carry on (http://www.weeklywire.com/ww/02-23-98/boston_music_1.html), josta käy ilmi, että jamaikalaisen The Skatalites –yhtyeen ensimmäinen 60-luvulla julkaistu single oli nimeltään Christine Keeler Ison-Britannian Profumo-skandaalin innoittamana.
Googlella löytyy runsaasti sivuja hakusanalla skatalites, mm. yhtyeen virallinen kotisivu osoitteessa. http://www.skatalites.com
Kappale löytyy mm. Helsingin Itäkeskuksen, Kauniaisten ja Vantaan pääkirjastosta Skatalitesin CD-levyllä nimeltä Foundation ska. Tämä levy on hankittu myös Kokkolan, Kuopion ja Lahden kaupunginkirjastoihin. Yhtyeen muita…
Turun kaupunginkirjasto ottaa ilomielin lahjoituksia vastaan. Lahjakirjoihin sovellamme yleisiä kirjavalintaperiaatteitamme.
Tilanahtaus ja ennestään kokoelmissa olevien kirjojen lukumäärä vaikuttavat myös siihen, otammeko
kirjan kokoelmiimme.
Perehdyttämistä ja työnopetusta koskeviin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin ja vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp : etsi arkistosta ja käytä hakusanana perehdyttäminen tai työnopetus.
Myös seuraavilla www-sivuilla käsitellään perehdyttämistä:
http://www.helsinki.fi/henkos/kehittaminen/perehdytys.html
http://www.tyky.fi/yritys/ammatillinen/perehdyttaminen.htm
http://www3.kotka.fi/henkilostohallinto/perehdyttaminen.htm
Henkilökohtaisen palvelun eli IntroActiven käyttöoikeuden saa vain todistamalla henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja esittämällä kirjastokorttinsa paikan päällä kirjastossa. Lisätietoja henkilökohtaisesta palvelusta saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta "verkkokirjasto" ja "henkilökohtainen palvelu".
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Vuoden 1963 1 markan virheettömän ja sileän setelin arvo riippuu sen numerosta. Numerolla 114.1 hinta on 0,5 euroa ja numerolla 114.2 hinta on 12 euroa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen numismaatikkojen liiton Suomen rahat arviohintoineen 2005. Keräilijän opas -julkaisusta.
Lisätietoja rahoista ja niiden arvioinnista kannattaa etsiä esim. Suomen Numismaattisen yhdistyksen, http://www.snynumis.fi sekä Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta, http://www.numismaatikko.fi . Rahojen hinnathan ovat aina riippuvaisia rahojen kunnosta. Numismaatikkojen liiton jäsenyhdistykset -sivuilta voisi löytyä jokin lähellä oleva yhdistys, josta voisi saada apua arviointiin.
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Aiheesi on sellainen, että en pysty suoraan valitsemaan opinnäytetyöhösi sopivia kirjoja, mutta annan ohjeen miten ja mistä voit hakea aineistoa.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-yhteisluettelo Web-Origo http://kouvola.kirjas.to/
Valitse Tarkennettu haku, Asiasana: palkitseminen, Luokka: Tietokirjallisuus, Vuosi: 1998- . Tuloksena 27 teosta, klikkaa Kirja tai Näytä, Teoksen nimi, joka näyttää teoksen tiedot. Kirjat ovat kaikki suomenkielisiä, osa on lainassa.
Lisää aiheesta voit etsiä Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Arto-artikkeliviitetietokannasta, joissa on myös englanninkielistä aineistoa. Näihin tietokantoihin pääset vain kirjaston nettiyhteyden kautta. Valitse tässä myös asiasanaksi palkitseminen ja pikarajaukseksi…
Kyselin asiaa hankintaosastoltamme, ja sieltä luvattiin vauhdittaa ”Hopeanuoli”-sarjan osien tuloa kirjastoon. Kyseessä on niin suosittu sarja, että sen osat varmasti hankitaan kirjastoon. Mitään aikataulua en kuitenkaan pysty sanomaan, koska asia riippuu paljon myös tukkutoimittajasta.
Kannattaa seurailla tilannetta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi. Heti kun yksikin kappale kirjaa ilmestyy järjestelmään, pääset jo varaamaan sen.
