Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun:
- Saxén Ralf, Modersmålet
- Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik
Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miten laajaa kirjoitelmaa olet tekemässä. Onko kysessä kouluaine vai laajempi esitelmä? Näin ollen on vaikea arvioida, minkä tasoista tietoa etsit. Tässä kuitenkin kirjoja, joista voisi olla apua:
Johdatus uuteen mediaan, Edita, 1996// Tambini: Tulevaisuus, Helsinki media, 1999// Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, Vastapaino, 1999// Koneihminen, kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella, Atena, 1997// Hintikka: Virtuaalinen tila- julkinen olohuone, Painatuskeskus, 1994.
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi tai Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi). Jos ehdottamani aineisto ei tunnu sopivalta, niin sinun lienee syytä kääntyä lähimmän kirjaston…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,…
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös…
Kirjassa Ulkomaisia nykykertojia 1. (Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 1998.) on on Karl Grünnin artikkeli Peter Höegistä.
Arvosteluja Höegin kirjoista löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Kuvitelma 20. vuosisadasta Høeg, Peter Portti 1998,
Kirja-arv., nro 1, sivu 137-138
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia
Høeg, Peter Image 1997, Kirja-arv., nro 6 sivu 134
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia Høeg, Peter Suomen kuvalehti
1997, Kirja-arv., nro 47, sivu 113
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Yliopisto 1997,Kirja-arv., nro 7, sivu 54
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Portti 1996,
Kirja-arv., nro 4, sivu 152
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Suomen…
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Sanoin "Onnen maa kangastaa rakkain silmissäsi sun" alkaa Unto Monosen tango Rakastunut. 60-luvulla sen levytti ainakin "Suomen Robertino" Matti Hyvönen.
https://www.youtube.com/watch?v=Ieo5c2IrWGM
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille…
Kielitoimiston sanakirja tuntee ilmaisun "kiitos paljon", mutta suosittelee käyttämään mieluummin ilmaisua "paljon kiitoksia", ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kiitos?searchMode=all Arkisessa kielenkäytössä "kiitos paljon" on kyllä todella yleinen ilmaisu, vaikka se ei virallisesti olekaan hyvää suomea.
Kysymääsi näytelmää ei todennäköisesti löydy mistään videona, sillä sitä ei ole myytävänä Yleisradion tallennepalvelussa. Filmin nimi on Kaks tavallista Lahtista ja sitä voisi kysyä Suomen Elokuva-arkistosta, joka osti Suomen filmiteollisuus Oy:n. Arkiston sähköpostiosoite on: sea@sea.fi
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
Jos on kyseessä radio-ohjelmassa esiin tullut asia, kannattaa varmaan käydä Ylen linkkilistasivulla ( http://www.yle.fi/linkkilista.html ), josta vierittämällä löytyy otsake Keskustelupalstat. Sen alla on linkit tv-ohjelmasarjoihin liittyviin yleisökeskusteluihin. Sivulla on lisäksi linkit kaikkiin Ylen ohjelmasarjoihin, myös radion.
Erityisesti perhettä koskevia keskustelufoorumeita löytyy osoitteesta http://www.suomi24.fi > Kulttuuri & viihde > Viihde & menot > Ajanviete > Keskustelu verkossa > Keskustelufoorumit > Lapsikeskustelu.
Lehdillä on myös keskustelufoorumeita, esim.:
Helsingin Sanomat: http://www.helsinginsanomat.fi (sivu toimii jähmeästi ja saattaa jopa jumiuttaa koneen) > keskustelut
Suomen…
Helsingin Kaupunginkirjastossa on toistaiseksi hyvin pieni kokoelma äänikirjoja cd-levyillä. Näistä saatte listauksen osoitteessa http://www.helmet.fi kohdassa Sanahaku kirjoittamalla hakusanaksi "äänikirjat" ja valisemalla kohdassa Aineisto "Cd-levyt". Huomattavasti useampia kirjoja on luettu c-kaseteille, joita voi kuunnella tavallisella kasettimagnetofonilla.
Listauksen näistä saatte muuten samalla tavalla kuin yllä mutta valitsemalla kohdassa Aineisto "C-kasetit".
Myös Näkövammaisten kirjasto Celia palvelee näkövammaisia ympäri Suomen. P. 09 - 2295 2210.
Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.
Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).
Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat…
Tähän mennessä on suomennettuna julkaistu 50 osaa tätä sarjaa. Englanniksi kirjoja on kyllä ilmestynyt enemmän, joten ehkäpä niitä tulevaisuudessa käännetään suomeksi lisää. Kustantaja kirjoilla on ollut Otava. Tällä palautelomakkeella kustantajalta voi kysyä lisätietoja:
http://www.otava.fi/palaute/?n=1
Sirkka Turkan runokokoelmista on käännetty englanniksi kaksi: Tule takaisin, Pikku Sheba/Not you, not the rain. Käännös Seija Paddon. 1991.
Voiman ääni/The Sound of Strenght. Käännös Seija Paddon. 2000. Edellisen kokoelman Pikku Sheba on koira, ja eläinteemahan kulkee läpi koko Turkan tuotannon. Molemmat kokoelmat löytyvät englanniksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Sähköiset säkeet -verkkoantologiassa http://www.electricverses.net/sakeet.php on joitakin Sirkka Turkan runojen englanninkielisiä käännöksiä, myös eläinaiheisten.
