Kysymäsi kirja on todennäköisesti Heikki Salon Kahlekuningaslaji, joka opastaa laululyriikan kirjoittamiseen. Kirjan 1. painos ilmestyi vuonna 2006 Liken kustantamana.
Muuta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei oikein löydykään, mutta englanninkielistä on Pirkanmaan kirjastoissa jonkin verran saatavilla. Aiheeseen johdattavat esim. nämä:
Appleby, Amy: You can write a song (Amsco, 1995)
Gillette, Steve: Songwriting and the creative process : suggestions and starting points for songwriters (Sing Out, cop. 1995)
Leikin, Molly-Ann: How to write a hit song : the complete guide to writing and marketing chart-topping lyrics & music (Hal Leonard, cop. 2000)
Rooksby, Rikky: Melody : how to write great tunes (Backbeat Books, 2004)…
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Hankintajärjestelmämme mukaan kyseinen kirja on jo saapunut Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolle, joten eiköhän se kohta tule HelMet-palveluunkin. Muihin kaupunkeihin se ei ole vielä tullut.
Suomenkielisen kirjan ilmestymisestä kestää yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on lainattavissa kirjastosta. Kirjat täytyy muovittaa ja luetteloida ennen kuin ne saadaan asiakkaille.
Runo on Antero Kajannon ja löytyy kokoelmasta Paarma, julkaistu 1946
Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Varauksen voit tehdä sivulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327450?lang=fin
Runo on luotteloitu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaan
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Suomen kuntien kirjastoissa tehdään töitä 4755 henkilötyövuoden edestä. Henkilötyövuosi ei tietysti kerro koko totuutta, esim. kaksi osa-aikaista muodostaa henkilötyövuosissa yhden henkilön. Vuonna 2011 kuntien kirjastoja oli 836. Tämän perusteella jokaisessa kunnan kirjastossa on keskimäärin n. 5,6 ukkoa/akkaa. Tilasto ei nimittäin erottele ukkopuolisia henkilöitä erikseen. Kirjastotilastot löytyvät täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/
Kun laittaa Googleen hakusanoiksi esimerkiksi "ilmaiset kielikurssit", löytyy joitakin sivustoja. Osa sivustoista toimii, osaa ei näköjään enää ylläpidetä, sivujen tasosta on vaikea sanoa. Suosittelisinkin sinua kääntymään kirjaston puoleen. Kirjastosta löytyy paljon eri kielten kielikursseja aina aloittelijoista jo edistyneemmille opiskelijoille tai vanhan kertaajille. Ja näitä kielikursseja voit lainata kirjastosta ilmaiseksi. Etsimiseen saat apua kirjaston henkilökunnalta!
Pääkaupunkiseudun valikoimiin voi tutustua Helmet-tietokannassa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavista CD-levyistä voisi olla tähän tiedontarpeeseen hyötyä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1769011__Skitara%20oppikir…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1706304__S%C3%A4%C3%A4nite…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1016079__Sviulu__Ff%3Aface…
Artikkeli on vuoden 1938 Rajan turva -lehdessä (nro 1). Lehteä on joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Lehti on kaikissa näissä kirjastoissa lukusalikäytössä, eli sitä ei lainata kirjaston ulkopuolelle, mutta voit pyytää kopiot artikkelista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Tässä "Canadan korvet" laulun sanat. Yksi sivu on kadonnu mutta näilä
mennään. Laulussa mainittu Ahola lienee paikallinen "poorttitalo", jossa siirtolaiset saivat kortteerin. Ne löytyivät omista arkistoistani (kysyjä).
Canadassa korvet:
1.
Vettä vihmoo, taivas itkee
syksyn synkkyys ennättäy
Aholas ompi koti meillä
murhe loppuvan ei näy.
2.
Jylhä metsä ympärillä
laulun kuulee orjien.
Luonnon tuuli puita puistaa
kylmä ompi vihur sen.
3.
Toverjoukko, valju joukko
istuu hiljaa miettien.
Surullinen aatos lentää, verta itkee sydänkin.
4.
Kelt`on jäänyt kodin sulo
lapset, hellä puoliso. Keltä lemmitynsä armas…
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun:
- Saxén Ralf, Modersmålet
- Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik
Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miten laajaa kirjoitelmaa olet tekemässä. Onko kysessä kouluaine vai laajempi esitelmä? Näin ollen on vaikea arvioida, minkä tasoista tietoa etsit. Tässä kuitenkin kirjoja, joista voisi olla apua:
Johdatus uuteen mediaan, Edita, 1996// Tambini: Tulevaisuus, Helsinki media, 1999// Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, Vastapaino, 1999// Koneihminen, kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella, Atena, 1997// Hintikka: Virtuaalinen tila- julkinen olohuone, Painatuskeskus, 1994.
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi tai Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi). Jos ehdottamani aineisto ei tunnu sopivalta, niin sinun lienee syytä kääntyä lähimmän kirjaston…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,…
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös…
Kirjassa Ulkomaisia nykykertojia 1. (Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ kirjastopalvelu, Helsinki, 1998.) on on Karl Grünnin artikkeli Peter Höegistä.
Arvosteluja Höegin kirjoista löytyy ainakin seuraavista lehdistä:
Kuvitelma 20. vuosisadasta Høeg, Peter Portti 1998,
Kirja-arv., nro 1, sivu 137-138
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia
Høeg, Peter Image 1997, Kirja-arv., nro 6 sivu 134
Kuvitelma 20. vuosisadasta : Tanskan unelmien historia Høeg, Peter Suomen kuvalehti
1997, Kirja-arv., nro 47, sivu 113
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Yliopisto 1997,Kirja-arv., nro 7, sivu 54
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Portti 1996,
Kirja-arv., nro 4, sivu 152
Nainen ja apina : romaani Høeg, Peter Suomen…
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
