Kadonneen kirjan tilalle ei automaattisesti hankita uutta. Asiaa harkitaan tapauskohtaisesti. Kovin vanhoja kirjoja ei usein edes ole enää saatavillakaan, vaikka niitä haluttaisiin hankkiakin. Tuo mainitsemasi teos on sen sijaan sen verran uusi, että sitä on periaatteessa mahdollista hankkia. Kirja on tosin kadonnut vasta joulukuussa, ja on mahdollista, että se putkahtaa vielä esiin, jolloin ei olisi kovin tarkoituksenmukaista hankkia toista kappaletta.
Laitoin kirjasta joka tapauksessa hankintaehdotuksen, koska kirjan ainoa kappale on kadonnut. Jää nähtäväksi, hankitaanko sitä uusi kappale tai löytyykö vanha.
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (ohjeita > omat tietoni > lehtien varaaminen). Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin: Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
Helmetistä ei valitettavasti pysty hakemaan erikseen suomalaisten kirjailijoiden teoksia, siihen ei ole omaa hakusanaansa.
Suomenkieliset aikuisten fantasiateokset saa kirjoittamalla hakukenttään fantasiakirjallisuus ja rajaamalla kokoelma-otsikon alta aikuisten kokoelma (löytyy lisää-nuolen alta) ja kieleksi suomi.
Kotimaisia aikuisten fantasiateoksia ovat kirjoittaneet mm. Anne Leinonen, Helena Waris, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Jyrki Vainonen, Mike Pohjola, Viivi Hyvönen ja Tiina Raevaara. Osuuskumma- ja URS-kustantamoilta on tullut novellikokoelmia, kuten Kumman rakas ja URS : uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion antologia.
Aikuisille suomeksi kirjoitettu fantasiakirjallisuus on…
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Espoossa käytetään tietokirjallisuudessa YKL:n mukaista kymmenluokitusta.
Kaunokirjallisuudessa on tosiaankin käytössä oma sovellus, jossa esim. suomenkielinen kaunokirjallisuus menee seuraavasti:
2 = Sekasisältöiset
2.1 = Kansanrunous
2.2 = Runot
2.3 = Näytelmät, kuunnelmat
2.4 = Romaanit, novellit, näytelmäelokuvat
2.49 = Sarjakuvat
2.5 = Sadut, animaatioelokuvat
2.59 = Kuvakirjat
Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus alkaa Espoossa numerolla 3, saksankielinen numerolla 4 ja englanninkielinen numerolla 5. Ikävä kyllä tama ei mene aivan samoin Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla, vaan näissä suomi on 1, ruotsi 2, saksa 3 ja englanti 4.
Helsinki käyttää lisäksi tietokirjallisuudessa omaa luokitustaan.
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään…
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet…
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Ismo Alangon kappaleessa Rakkauden tila sanotaan näin: "ilman sua olen autiomaa". Sanat eivät ole aivan muistamasi, mutta voisiko tämä olla oikea? Alla linkki kappaleen sanoihin:
http://lyrics.wikia.com/wiki/Ismo_Alanko:Rakkauden_Tila
Kahta muuta emme onnistuneet selvittämään.
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ…
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of…
En tuosta kuvasta osaa varmasti sanoa, mutta saattaapa olla. Kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijäänne. Hän varmaan osaa neuvoa mitä tehdä seuraavaksi.
Lude
Helposti Haltista ei löydy tietoja . Teoksessa Taseet ja taustat, joka on isohkojen kirjastojen käsikirjastoissa, on lyhyt talousinfo yrityksestä, mutta vastaavat tiedot olette varmasti jo saaneet yritykseltä itseltään. Tässä olisi lisäksi viitetiedot parista Halti oy:tä käsittelevästä artikkelista.
Hirvikorpi, Helinä: Reppu ja reissumies - Halti Talouselämä 1995: 37 s. 29.
Halti: Sporttimyyjä 1998: 7, s. 11-12. Yrityksellä ei vielä ole omaa www-sivua.
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
