Tšehovin Stanley-huomiot ovat varsinaisesti venäläistä kenraalia ja tutkimusmatkailijaa N. M. Przewalskia koskevasta kirjoituksesta, joka ilmestyi Novoje vremjassa 26.10.1888. Martti Anhavan suomennos tästä löytyy Tšehovin kirjeiden suomennosvalikoimasta Kirjeitä vuosilta 1877-1890 (Otava, 1982):
"Yksi Przewalski tai yksi Stanley vastaa kymmentä oppilaitosta ja satoja hyviä kirjoja. Heidän aatteellisuutensa, heidän jalosyntyinen kunnianhimonsa jonka pontimena on kotimaan ja tieteen kunnia, heidän sinnikäs pyrkimyksensä kerran valittua päämäärää kohti, pyrkimyksensä jota eivät lannista mitkään puutteet, vaarat eivätkä henkilökohtaisen onnen viekoitukset, heidän laajatietoisuutensa ja uutteruutensa, heidän kykynsä sietää hellettä, nälkää,…
Jatkosodan alkaessa Kurikassa ei toiminut sotasairaalaa. Lähimmät sotasairaalat sijaitsivat Seinäjoella, Kauhajoella ja Vaasassa.
Kurikka-seuran historiasivuilla (http://www.kurikka-seura.fi/historia.html) mainitaan kuitenkin Kurikan yhteiskoulun joutuneen luovuttamaan tilansa sotilassairaalan käyttöön sodan loputtua syksyllä 1944. Sodalla tarkoitettiin päättynyttä jatkosotaa, Lapin sotahan jatkui vielä tuolloin.
Lisätietoja löytyy hyvin todennäköisesti seuraavista teoksista:
Atte Honkaniemi: Kurikka-seuran historia - 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa (2010)
Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia II: kappelista kauppalaksi vuodesta 1809 vuoteen 1965 (kaksi osaa, 2003-2004)
Etsimäsi Akvarium-yhtyeen esittämä kappale ”Gorod zolotoi” (Город Золотой ) sisältyy Akvariumin CD-levyyn ”Grand collection. Tšast 2” vuodelta 2008. Levyä on yksi kappale HelMet-kokoelmissa. Tikkurilan kirjaston musiikkivarastossa oleva Akvariumin LP ” AQUARIUM ENSEMBLE AKVARIUM” on vuodelta 1986, eikä sen sisältöä ole luetteloitaessa ”avattu” tietokantaan. Levy pitäisi siis tilata nähtäväksi, jos haluaisi tarkistaa, mitä kappaleita se sisältää.
Jos äänitteen kappaleita ei ole erikseen luetteloitu kirjastotietokantaan, ne eivät näy sen paremmin virkailijoille kuin asiakkaillekaan. Nykyisin äänitteiden luettelointitietoihin merkitään yksittäiset kappaleetkin, joten äänitteet löytyvät helposti kirjastotietokannasta kappaleen nimen…
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Kyseessä voisi olla Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja vuodelta 1991, Pirkko Ramadanin Leipuri Ketosen ongelma. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista joko paikan päällä tai verkossa esim. hakukoneen avulla hakusanoilla "leipuri Ketosen ongelma antikvariaatti".
Tarkoitat mahdollisesti BWT-neulekirjoja, joita Helsingin Villakehräämö – nykyiseltä nimeltään Novita on julkaissut jo 70-luvulla. Lahden kaupunginkirjaston varastossakin on muutamia lehtiä seitsemänkymmentäluvulta, mutta vuoden 1977 numerot 33 ja 34 puuttuvat.
Kyseisiä numeroita voi saada kaukolainana (hinta 5 euroa / julkaisu).
Kirjastossa on myös Novitan Babyneluleita 0-2 vuotiaille vihkonen vuodelta 1976.
Lahden pääkirjaston varastossa on myös muita vanhoja neule- ja käsityölehtiä. Seitsemänkymmentäluvun neuleita löytyy mm. Uudesta Eevaneuleesta, Eevaneuleesta, Rondonellasta ja Virkkaus- ja neuletyö lehdistä.
Myös kirjoja aiheesta on.
Engström, Maj-Britt Helppoja neuleita : 25 mallia aikuisille ja lapsille. 1976
Fredholm,…
Turun kaupunginkirjaston kirjastokorttia ei voi uusia internetin kautta, mutta puhelimitse voi mitätöidä kortin käytön, jos on mahdollista, että kortti vielä löytyy. Varsinkin jos kortti on varastettu, se kannattaa heti mitätöidä ja ottaa sitten uusi kortti.
Saadakseen uuden kortin täytyy asiakkaan tulla henkilökohtaisesti kirjastoon. Uuden kortin saamiseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, ja
kortti maksaa 20 mk.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia luotsilaitosta ja luotseja käsitteleviä kirjoja:
- Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse: merenkulkulaitos 1917-1992
- Laurell, Seppo: Majakat
- Merilahti, Juhani: Luotsiliitto 1918-1978
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1 ja 2.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa internetistä Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Suomen merimuseon ja Merenkulkulaitoksen tuottamat sivut Suomen merimajakoista ovat osoitteessa http://www.fma.fi/lighthouses .
Varsinaisesti Merikarvian ja Ouran luotsiasemaa käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt muutamia lyhyitä mainintoja lukuunottamatta. Martti Santavuoren Merikarvian historiakaan ei mainitse…
Vastausta kysymykseesi voi vain arvailla. Asiaa on tuskin testattu koskaan.
Pelkkä jäätelön syöminen on kaukana ravitsemussuosituksista, joiden ajatellaan olevan tärkeä osa terveyden ylläpitoa. Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä sanoo Kodin Kuvalehden jutussa, että jäätelöä voi kyllä syödä joka päivä, jos ruokavalio on muuten monipuolinen. Kiviranta-Mölsä mainitsee, että litran paketti jäätelöä päivässä on kuitenkin liikaa. Todennäköisesti pelkän jäätelön syömisellä olisi täysikasvuiselle ihmiselle merkittäviä terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä, sillä jäätelö lasketaan sangen epäterveelliseksi elintarvikkeeksi sen sisältämän rasvan ja sokerin vuoksi. Pelkän jäätelön syöminen johtaisi myös todennäköisesti jonkinasteiseen…
Satu Tervonen on tutkinut erilaisia kansalaisuuden tai etnisen ryhmän ilmauksia tutkielmassaan vuonna 2000: Ruma ryssä ja rento jenkki. Tutkielma etnonyymien konnotaatioista. Pro gradu ‑tutkielma. Säilytteillä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksessa.
Hän tuli jenkki nimityksen kohdalla tulokseen:" Kaikkein rennoin mutta sopivin sana oli tutkimuksen joka tilanteessa ja jokaisessa vastausryhmässä jenkki, joka käyttäytyi rentouttaan lukuun ottamatta samalla tavoin kuin neutraalisti muodostetut kansallisuusilmaukset. Ensimmäisessä ja toisessa tilanteessa jenkki koettiin ”rennoksi mutta sopivaksi”, kolmannessa puolestaan ”melko harmittomaksi”." Kielikello.fi
Jenkki on siis arkityylinen, muttei…
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Kielitoimiston neuvonta vastasi sinne edelleen lähettämääni kysymykseen seuraavasti:
"aikakaus-sanasta edelleen muodostettujen yhdyssanojen (aikakauslehti, aikakauskirja ja muutamia muita) tavattavan kausi-sanan loppuheittoinen asu kaus selittyy nykysuomessa parhaiten lähinnä vain tähän sanatyyppiin jääneeksi reliktionomaiseksi kiteytymäksi. Pikaisella nettihaulla löytyi tosin vielä joitain vastaavia esiintymiä yhdyssanasta kuukauskirje, vaikka jo Nykysuomen sanakirja suositti tätä kirjoitettavaksi asussa kuukausikirje.
Ainakin aikakauskirja on vasta 1800-luvulla kieleen tullut sana, jonka rinnalla käytettiin mm. ilmausta aikakautinen kirja.
https://sanat.csc.fi/wiki/Rapola:K%C3%…
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,…
Kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti lähisukulaisten välisiä liittoja. Alkujumaluudet Gaia ja Uranos olivat samaan aikaan sekä äiti ja poika että pariskunta. Heidän liitostaan syntyivät Titaanit, joiden johtajaksi kohosi Kronos. Hän taas oli naimisissa siskonsa Rhean kanssa. Kronoksen ja Rhean lapsia olivat Demeter, Hestia, Hera, Hades, Poseidon ja Zeus. Ylijumala Zeuksen vaimo oli hänen Hera-siskonsa.
Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että myyttien esimerkit olisivat millään lailla vaikuttaneet ihmisten parinmuodostukseen. Lähisukulaisten väliset liitot eivät olleet antiikin Kreikassa yleisiä tai yleisesti hyväksyttyjä. Vanhemman ja lapsen sekä täyssisarusten väliset liitot olivat ehdottomasti kiellettyjä. Kuitenkin esimerkiksi…
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://…
Warum? on saksalaisen säveltäjä Theo Mackebenin teos, jonka Varsovassa syntynyt virolaistaustainen Miliza Korjus levytti vuonna 1935. Kappaleen on levyttänyt myös Marjo-Riitta Nieminen, eli Marjorie, sekä Inga Sulin suomennettuna nimellä Miksi.https://areena.yle.fi/podcastit/1-1882845https://secondhandsongs.com/work/196797/all
