Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Uusi Seitsemän tassua ja Penny -sarjan kirja on juuri ilmestynyt. Kirjan nimi on Hulluttelevat pingviinit ja se on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastossa. Jos haluat kuitenkin tietää, milloin seuraava osa on tulossa, voit tiedustella asiaa kustantajalta. Sarjaa julkaisee Sanoma Magazines Finland, www.asiakaspalvelu.sanomamagazines.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Kaipaamiasi kirjoja ei valitettavasti löytynyt Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py/index avulla.
Sen sijaan löytyi mm. seuraavanlaisia aihetta käsitteleviä kirjoja:
- Mark Wutka: Inside Java J2EE (2002) (saatavilla pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
- John Hunt: Guide to J2EE: enterprise Java (2003) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta)
- Markku Sulasma: JMS messaging in enterprise enviroment (2004) (saatavilla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjastosta, tämä on opinnäytetyö, kannattaa vilkaista työn lähdeluettelo, sieltä löytyy varmasti mielenkiintoisia lähteitä)
- Richard Monson-Haefel: Java message service (2001) (saatavilla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta)
- Richard Monson-…
Lainanhan voi uusia kolmesti, jollei siihen ole varauksia. Eli jos uusintakertoja on vielä jäljellä, niitä kannattaa käyttää.
Jos kuitenkin menetät matkalaukkusi lopullisesti, ei ole muuta mahdollisuutta kuin korvata kirja joko maksamalla sen hinta tai ostamalla tilalle uusi kirja. Kannattaa sopia asiasta kirjastossa.
Mahdollista on myös, että matkavakuutuksesi korvaa kirjan.
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Kyllä, voit pyytää levyt kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kysy kaukolainauksen hinnoista ja ehdoista kirjastostasi.
Barbi Bentonin Barbi Doll -levy löytyykin Helmet-kirjastosta Kauniaisista, mutta Something new -levystä näyttää olevan vain nimi jäljellä. Levyä löytyy kuitenkin muualta Suomesta.
Helmet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungikirjastojen) tulostettava ilmoittautumislomake löytyy allaolevasta linkistä aukeavalta sivulta kohdasta "ilmoittautumislomake" (hiukan kirjastonkortin kuvasta alas päin). Klikkaamalla saat lomakkeen auki.
Sivu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivustolta kohdasta "Asiointi kirjastossa > Kirjastokortti ja tunnusluku".
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Meillä Helsingin kaupunginkirjastossa Aku Ankan taskukirjat on päällystetty ammattikäyttöön tarkoitetulla kovamuovilla, joka on suunniteltu nimenomaan pehmeäkantisten kirjojen muovittamiseen. Kovakantiset kirjat muovitetaan pehmeällä kirjamuovilla. Muilla kirjastoilla lienee samantapainen käytäntö, päätellen sivustoista, joilla tarjotaan kirjastoille muovituspalveluja. Esim. http://www.kirjavalitys.fi/File/KirjastokirjojenMuovituspalvelunPalvelu…
Eräpäivämuistutuksia sähköpostiin ei ole lopetettu Vaski-kirjastoista ja tarkistimme että teille on lähtenyt 5.4. muistutus. Joidenkin asiakkaiden oma sähköposti tulkitsee kirjastolta tulevan postin roskapostiksi, jolloin muistutus menee sinne. Kannattaa siis ilmoittaa omalle sähköpostiohjelmalle, ettei tämä lähettäjä ole roskapostia.
Tekstiviestimuistutus ei ole mahdollinen. Eräpäivämuistutus on ilmainen.
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia…
Erilaisista kirjoitus ym. -kilpailuista ei näytä löytyvän kaikenkattavaa listaa. Syynä tähän on varmasti se, että kilpailuja järjestävät erilaiset toisistaan riippumattomat tahot, esim. kustantajat, lehdet ja yhdistykset. Usein kilpailu on suunnattu jollekin määrätylle ryhmälle, vaikkapa koululaisille tai johonkin aihepiiriin liittyen ja siitä tiedotetaan vain rajoitetusti.
Internetin hakupalvelujen kautta löytyi yksityishenkilön ylläpitämä lista ajankohtaisista suurimmista kirjoituskilpailuista. Käyppä katsomassa :
http://www.uta.fi/~csmaso/kirjoituskilpailut.htm
Yleensä kilpailuista ilmoitetaan suurimmissa päivälehdissä. Kannattaa lukea myös Nuoren Voiman liiton julkaisemaa lehteä Nuori Voima, kilpailutietoja löytyy sieltäkin. Samoin…
Aasianleijonan (Panthera leo persica) elinalue ulottui aikoinaan Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta Palestiinaan, Syyriaan, Mesopotamiaan ja aina Intian luoteisosiin asti. Se esiintyi usein muinaisen Lähi-idän taiteessa. Muinaisen Babylonin juhlakulkuekadun vartta koristivat lasitetusta tiilestä valmistetut näyttävät leijonankuvat. Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa.Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan…
Asiasanat "historialliset romaanit", historialliset rakkausromaanit" ja "aikakausiromaanit" esiintyvät usein etsimäsi kaltaisten romaanien hakusanavalikoimassa. Muutoin asiasanat liittyvät kirjojen aiheeseen eivätkä juurikaan aikakauteen.
Oletko tutustunut Paula Havasteen, Milja Kauniston, Anneli Kannon, Raija Orasen, Lucinda Rileyn tai Kate Mortonin romaaneihin? Niissäkin on historiaa ja ihmissuhteita.
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
En tuosta kuvasta osaa varmasti sanoa, mutta saattaapa olla. Kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijäänne. Hän varmaan osaa neuvoa mitä tehdä seuraavaksi.
Lude
Vesimyllyjä on olemassa useitä eri tyyppejä: jalkamyllyjä, ratasmyllyjä ja turbiinimyllyjä. Hyvä tietolähde näiden toiminnasta ja rakenteesta on verkosta löytyvä Lauri Leppäsen rakennusrestauroinnin opinnäytetyö Snickarsin vesimylly : dokumentointi ja historiaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32831/leppanen_lauri.pdf?…). Yleisemmän historiatiedon lisäksi siinä dokumentoidaan sanoin, valokuvin ja pohjapiirroksin Vähäkyrön Merikaarrossa sijaitseva Snickarsin mylly.
Jari J. Tuomiston historiablogissa esitellään vesimyllyjen toimintaa: https://tuomjari.wordpress.com/2016/05/21/harkinhierin-ja-jalka-myllyt/.
Kirjallisuuden puolelta kiinnostava teos lienee Teppo Korhosen Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus…
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
Vuonna 2002 oman auton käytöstä työmatkoihin maksettava kilometrikorvaus on 38 senttiä/km.
Lisätietoja Verohallituksen sivuilta http://www.vero.fi/
- valitse vasemmalta asiasanat ja sieltä kilometrikorvaus.
