Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :…
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-…
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Tässä joitain teoksia ja lehtiartikkeleita, joita löysin:
Hatanpää, Kari : Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995), Kotimaisia kertojia 2 (1998), Löytöretki lapsuuteen (1988), Karjalainen, Elina : Isän tyttö (1999), Karjalainen, Elina : Ihmisen ääni (1976)
Lehtiartikkeleita : Suomen kuvalehti 22/1997, Anna 41/1997.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Runot nauttivat tekijänoikeudesta niin kuin muutkin kirjalliset teokset, joten niiden julkaisemiseen tarvitaan lupa, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/ Samalla sivulla kerrotaan, että siteeraamiseen ei tarvita lupaa, mutta kuolinilmoituksessahan ei ole sitaatista kyse.
Liisa Nuutisen kirjoittamassa kolumnissa todetaan, että "Murjaani on meille ruotsin kautta tullut ranskalainen lainasana. Se on samaa perua kuin sanat mauri ja maurilainen, joilla tarkoitetaan Afrikan entisen Mauritanian asukkaita. Sanan mielletään tarkoittavan lähinnä mustaihoista."
Tiernapoikien murjaani esittää itämaiden tietäjää, joista Matteuksen evankeliumi kertoo. Oulun tiernapojat -julkaisun mukaan hänet on kuvattu eurooppalaisissa laulelmissa tummaihoiseksi jo 1300-luvulta lähtien.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&…
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
Pinkeä ('pingottunut, piukka') kelpasi Kielitoimiston sanakirjaan jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta "into pinkeänä" ei ollut päätynyt ainakaan yhteenkään tutkimistani fraasisanakirjoista. Ilmauksella haluttaneen kuvata lähes ylitsepursuavaa, äärimmäistä innokkuutta. Sanonnan varhaisimmat löytämäni esiintymät ovat verkkojutteluista parinkymmenen vuoden takaa, mutta valitettavasti mikään niistä ei millään tavalla auttanut sen alkuperän selvittämisessä.pinkeä - Kielitoimiston sanakirja Roheaa räimettä - Kielikello
Pelkkään Amerikan valloitukseen keskittyvää romaania en löytänyt. Stephen Marlowe on kirjoittanut Kolumbuksesta minä-muotoisen
(elämäkerta-)romaanin, joka on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Christofer Columbus memoar i samarbete med Stephen Marlowe (1988). Björn Landströmilta on ilmestynyt teos Columbus : historien om amiralen över oceanen Don Christobal Colon och hans resor den västliga vägen till Indie (1966). Teosta näkemättä on vaikea arvioida, mikä rooli ensimmäisellä retkellä siinä on, tai missä
määrin kuvitteelliset ainekset sekoittuvat historiallisiin.
Muita ruotsiksi ilmestyneitä elämäkerta-tyyppisiä teoksia ovat esim. J. S. Collisin Christofer Columbus : amiral över världshavet (1992), Michel Lequennen Christofer Columbus :…
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmistakaan ei aiheesta juuri mitään löytynyt. Jouko Tolvasen teoksesta Piirrostaide : menetelmiä ja historiaa (1947) löytyy artikkeli aiheesta (s. 374 - 383).
Åbo Akademin kirjaston tietokannasta Almasta http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls/ löytyy muutamia teoksia aiheesta asiasanalla "grafik", esim. Helliesen: Norsk grafikk gjennom 100 år (2000).
Hei,
Motivating human behaviour -kirja näyttäisi olevan hyllyssä Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Voit hankkia yliopiston kirjastokortin vaikket opiskelisikaan yliopistossa. Opiskelijakirjaston (Vuorikatu 7) neuvonta on auki ma-pe 10-18 puh. 09 - 191 23920. Avoinna lukukausien aikana ma-pe 9-20, la 10-16.
Graham Dannin kirjaa en löytänyt valitettavasti mistään. Se on kyllä mahdollista kaukolainata. http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm (Maksullista pohjoismaiden ulkopuolelta). Dannin muita kirjoja kyllä löytyy Suomesta (ei Helsingistä). Dannin Dark side of tourism -niminen teos käsittelee "kauhumatkailua" ja matkailukohteiden valintaa, mutta sitä on ainoastaan Jyväskylän yliopiston kirjastossa ja se on…
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Töölön kirjastossa on on Yamahan Clavinova sähköpiano jota voi soittaa kuulokkeiden kanssa. Akustista pianoa ei Helsinkin kaupunginkirjastoista löydy. Ajan Clavinovan soittoa varten voi varata numerosta: 09-310 85725
Helmet kirjastokortin, jota voi käyttää kaikissa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa voi saada vai käymällä joissain edellä mainittujen kirjastojen toimipisteistä ja esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen kuten passin tai ajokortin. Kirjastokortti ei maksa mitään.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät verkko-osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi/
Helmetkirjastojen aineistotietokanta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi/
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavia kirjoja yleensä valokuvataiteesta:
A NEW history of photography / edited by Michel Frizot
Köln : Könemann, cop. 1998
COTTON, Charlotte
The photograph as contemporary art
London : Thames & Hudson, 2004
MARIEN, Mary Warner
Photography : a cultural history
London : Laurence King, 2002
BAGH, Peter von
Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksien hahmottajana (1895-1970)
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
- kirjassa on artikkeli myös valokuvataiteesta
ICONS OF PHOTOGRAPHY : THE 20TH CENTURY / EDITED BY PETER STEPAN
MUNICH : PRESTEL, 1999
AN INDEPENT EYE : A CENTURY OF PHOTOGRAPHS / [COMPILED BY] ROGER HUDSON
STROUD : SUTTON, 1998
SARASTE,…
Sarah Mlynowskilta on suomeksi julkaistu kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006), Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Mlynowskin suomentamattomat teokset löydät Internetistä sivulta http://www.fantasticfiction.co.uk/m/sarah-mlynowski/ .
Rachel on 14 vuotta ja Miri 12 vuotta. Tieto löytyy esim. tältä nettisivulta: http://www.amazon.ca/Bras-Broomsticks-Sarah-Mlynowski/dp/1400099463
