Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Alla on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen englannin kielen oppikirjoja, joissa opetuskielenä on venäjä. Venäjän kieltä taitamattomana en pysty arvioimaan niiden laatua tarkemmin. Sijaintitiedot löytyvät Helmetin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Samoutšitel anglijskogo jazyka / K. E. Ekkersli (2011)
- Utšimsja slušat i ponimat anglijskuju retš / Je. B. Karnevskaja, N. A. Pavlovitš, V. V. Lopatko (2010)
- Anglijskaja grammatika ot teorii k praktike : teorija, upraznenija, klutši / Je. G. Voronova (2007)
- 51 zolotaja anglijskaja formula / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Intensifikator vašego anglijskogo, ili, Anglijski za 3,5 dnja dlja utšivših - i zabyvših : (Sistema II) / Aleksandr Dragunkin (2003)
- Samoutšitel anglijskogo jazyka :…
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä…
Kiitos palautteestasi!
On todella äärimmäisen ikävää, että tällaista joskus pääsee tapahtumaan. Aina syyllisiä ei pystytä jäljittämään riittävän nopeasti, jotta asiaan pystyttäisiin puuttumaan, mutta seuraamme kaikkien lehtiemme osalta tilannetta. Jos terrori kohdistuu yhteen lehtinimekkeeseen riittävän useasti, saa lehden vain pyytämällä asiakaspalvelijalta.
Toivottavasti muut Rakennusmaailma-lehtemme numerot sekä muu lehtikokoelmamme palvelee sinua jatkossakin. Teemme parhaamme, jotta voimme edelleen vastata asiakkaan lehtitarpeisiin mahdollisimman hyvin ja kattavasti.
Maaret Teppo, palvelupäällikkö
Sellon kirjasto, lehdet ja musiikki
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon.
Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa.
Ks. http://vaarakirjastot.fi/
Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
Lasten- ja nuortenosastomme asiantuntija suositteli tämän ikäryhmän pojille seuraavia sarjoja:
Tuula Kallioniemi: Reuhurinne –sarja
Jari Mäkipää: Etsiväkerho Hurrikaani –sarja
Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä –kirjat
Martin Olczac: Megajätkä –kirjat
Pirkko-Liisa Perttula: Kummitusperhe Kammoset sarja
Dav. Pilkey: Kapteeni Kalsari –sarja (on erittäin suosittu)
Johanna Tuomola: Kivalan etsivät –sarja
Laura Trenterin lasten dekkarit
Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto –sarja
Myös William Ardenin Kolme etsivää –sarja, Anders Jacobssonin Bert -kirjat ja Vihreä varis- sarjan kirjat ovat kiinnostaneet tämän ikäisiä poikia.
Lukudiplomi-kirjalistoja löytyy verkosta hakusanalla lukudiplomit, tässä muutama https://lukki.finna.fi/…
Seuraavassa muutamia ehdotuksia :
RHYTHMS and music of the world : Rhythmes et musiques du monde. 1997.
Le MONDE des musiques traditionelles : The world of traditional music. (6 cd-levyä). 1994.
ONE voice : vocal music from around the world. 1997.
The SECRET museum of mankind : ethnic music classics 1925-48. (Useita erilaisia). 1996.
MUSICAL sources : Sources musicales. 1992.
Levyjen sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löydat plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Perinne-/kansan- ja maailmanmusiikkikokoelmia on kirjastoissa useita. Kirjaston päätteellä voit hakea Plussa-tietokannasta haulla ; Kaikki hakutavat - (kansanmusiikki tai perinnemusiikki) ja kokoelmat.
Internetin Plussaa käyttäessäsi valitse Monipuolinen haku ja käytä…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät seuraavat teokset: Päihteetkö ongelma - entäs sitten hoito? , Helsinki, 1999 sekä Selvitys välimuotoisten palvelujen tarpeesta ja toteuttamismuodoista Espoossa - työryhmäraportti/Sosiaali- ja terveyslautakunta, Espoo, 1996. Seuraavat artikkelit käsittelevät myös aihettasi;kaikissa on kirjoittajana Eija Kilgast, artikkelit ovat: Mistä vammainen saa apua päihdeongelmaan? julkaisussa Sosiaaliturva, 1999, 5, s. 21-22, Sininauhaliitto ehkäisemään vammaisten päihdehaittoja, julkaisussa Socius, 2000,1 s. 11, Vammaisten päihdeongelma on tabu, julkaisussa Socius, 2000, 1, s. 9-10. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa- aineistotietokannasta ja artikkelien ARTO- artikkeliviitetietokannasta, jota voit…
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer…
Näyttäisi siltä, että kirjaa ei ole vielä suomennettu. WSOY on tänä vuonna julkaissut suomennoksen Kristin Hannahin edellisestä kirjasta (Satakieli, alkuteos The nightingale). On mahdollista, että WSOY julkaisee myös The great alone -kirjan suomennoksen myöhemmin, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:sta (www.wsoy.fi).
Kirjastoon kirjat tulevat muutaman viikon kuluessa siitä kun ne ilmestyvät. Varauksia voi tehdä heti kun kirjaa on tilattu kirjastolle, eli jo muutamaa kuukautta ennen ilmestymispäivää.
Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä…
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1937 yhteensä 72 319 lasta. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuului 26 024 henkilöä, jotka olivat 1937 syntyneitä eli tuolloin 85-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1937 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
85-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1937 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2022 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja…
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5…
Japanin kielestä ja kirjoitusjärjestelmästä suppeasti löydät tietoa esim. teoksista:
MALLAT, Heikki : Dozo : Japanin kieltä ja kulttuuria. 1993.
LOMPOLO, Juhani : Japanin aapinen : japanilaismaailman salat. 1997.
Syvällisempää tietoa löytyy esim. teoksista :
SEPPÄNEN, Jouko : Japanin kieli ja merkillinen kirjoitusjärjestelmä. 1980.
TUOMI, Tapio J. : Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. 1998.
FOERSTER, Andreas : Kanji abc : a systematic approach to Japanese characters. 1994.
MCARTHUR, Ian : Reading Japanese signs. 1994.
HENSHALL, Kenneth G. : A guide to remembering Japanese characters. 1988.
ANDERSON, Olov Bertil : Bushu : a key to the radicals of the Japanese script. 1981.
Plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ voit tarkistaa…
Hei!
Maan lapset-sarjan viides osa ilmestyy WSOY:n kirjasanomien 2/2002 mukaan suomeksi heinäkuussa 2002 nimellä Luolien suojatit. Suomentajina ovat Ulla Selkälä ja Ilkka Äärelä.
Kappaleen nimi lienee Ihanuuteni ja sitä on esittänyt Yasmiinin tuoksu. Eräällä keskustelupalstalle aihetta käsitellään hieman enemmänkin, http://www.radiosuomipop.fi/phpbb2/viewtopic.php?p=152860 .
Aineistotietokannasta kannattaa etsiä nimellä Ihanuuteni, http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form.html .
Haulla löytyvät seuraavat
Suomirock Vol 1 [Videotallenne] : Power Karaoke
Suomi soittaa [Äänite] : jaksaa vanhakin tanssia p1997
Tanssiorkesteri Syke Villit bootsit p2003
Ensimmäisestä en löytänyt tietoja esittäjästä tätä kautta, toisella levyllä kappaleen esittää tanssiorkesteri Ässät, kolmannella tanssiorkesteri Syke. Ehdotan, että käyt lähikirjastossa katsomassa, olisiko näissä äänitteissä etsimäsi kappale.
