Levyä ei näyttänyt olevan Suomen kirjastoissa, pikainen verkkokauppojen selailu ei myöskään tuottanut tulosta.
Islannin kirjastojen yhteisluettelosta Gegniristä löytyivät nämä cd-levyt:
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] : 20 ára afmælisútgáfa / [flytjandi] Bubbi Morthens ; [flest] lög og [allir] textar Bubbi. Reykjavík : Sena, 2005.
Bubbi Morthens 1956: Kona [hljóðrit] / [flest] lög og [allir] textar Bubbi Morthens. Gramm, 1988.
Lähikirjastostasi saat tietoa kaukolainauksesta. Jos haluat levyn omaksi, pyydä levykauppaa tilaamaan se. Tuota uudempaa cd-levyä luulisi vielä olevan saatavilla.
Kirjailija Eeva Joenpelto oli kotoisin Sammatista ja monet hänen romaaneistaan sijoittuvat myös läntiselle Uudellemaalle. Täsmällisiä tapahtumapaikkoja niistä ei juuri löydy. Ei valitettavasti selvinnyt, sijoittuvatko jonkin romaanin tapahtumat Strömman kanavalle.
Roma-kirjallisuustietokannan (http://www.pori.fi/kirjasto/romauusi/index.php) mukaan useimpien teosten tapahtumapaikka on yleisesti vain Etelä-Suomi tai Uusimaa. Kirjailija Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan lisätietoja löytyy mm. näistä lähteistä:
http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/joenp.htm
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=601&lang=FI
Helmet-kirjastoista elokuvaa Ripa ruostuu
ei enää löydy. Viimeisetkin videotallenteet ovat loppuun katsoittuna poistettu. Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan video löytyy kuitenkin vielä monesta maakuntakirjastosta:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelypyynnön voit tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Tarkoitat varmaankin Baha Men -yhtyeen Who let the dogs out -kappaletta? Se löytyy Vaajakosken aluekirjastosta kokoelmalta nimeltä Dance Club 2001. Tuota cd:tä säilytetään Vaajakosken kirjaston lähivarastossa, joten se kannattaa pyytää virkailijalta.
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/…
Vaikuttaisi siltä, että suomalaista sotakirjallisuutta ei ole kovinkaan laajasti käännetty englanniksi. Englanniksi on käännetty lähinnä muutamia suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkoromaaneja sekä joitakin Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Mm. seuraavat teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista:
The Winter War (Talvisota) / Antti Tuuri (Aspasia Books, 2003)
The Unknown Soldier : a Novel (Tuntematon sotilas) / Väinö Linna (WSOY, 1999)
Blood, Sweat and Tears (Tuntematon kersantti) / Lasse Lehtinen (Brassey's, 1990)
Long Distance Patrol (Sissiluutnantti) / Paavo Rintala (Allen & Unwin, 1967)
The Manila Rope (Manillaköysi) / Veijo Meri (Alfred A. Knopf, 1967)
Ace eagle Hasse Wind : the Finnish Air Force at war 1939-…
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Suomentajan työ on … parhaimmillaan näkymätöntä, mutta se on silti laadun tae. Nykykääntäjien ammatti-kunta tekee tunnettua taitajan työtä, alan parhaat tekijät osaavat ammattinsa! He hallitsevat niin lähde- kuin kohdekielenkin, he tuottavat suomenkielistä kirjallisuutta, luovat kieltä ja vaikuttavat sen käytäntöihin.
Edellinen kappale on suora lainaus kirjasta Suom. huom. (WSOY), jonka on toimittanut Kristiina Rikman, satojen suosittujen ulkomaisten teosten suomentaja.
Kokoelmassa Rikmanin lisäksi kolmetoista suomentajaa kertoo konkreettisin esimerkein, miten he kääntämisen kokevat ja miten he kääntäjinä toimivat.
Käännöskonventiot muuttuvat ajan myötä. Kääntäminen on luova prosessi. Hyvältä kääntäjältä edellytetään lähtökielen ja –…
Vetypommituhoa kirjassa ei ole, mutta silti tekee mieleni ehdottaa Lilian Kallion romaania Ugudibuu, joka sijoittui kolmannelle sijalle Tammen ja Jaana-lehden suuressa viihderomaanikilpailussa vuonna 1975.
"Ugudibuu on vanhan leikin taikasana, jolla esineet muka loihdittiin olemattomiin. Viisi tamperelaistyttöä muisti häkeltyneenä tämän leikin ja tämän sanan, kun he kertasivat sen mielikuvituksellisen päivän tapahtumia, jolloin muut ihmiset lakkasivat olemasta, yksinkertaisesti vain katosivat, vaatteineen kaikkineen, silmälaseineen, hattuineen, kravatteineen. Heitä ei enää ollut. Oli vain helteinen elokuun päivä, palavia murskaantuneita autoja joiden kuljettajan paikalla ei ollut ketään, tyhjiä kauppoja, autioita katuja joilla irtipäässeet…
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://…
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila
