Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
On kaksi tunnettua Walk on By -nimistä laulua. Laila Kinnusen nimellä Käy ohitsein levyttämä laulu on Kendall Hayesin sävellys. Nuotit englanninkielisine sanoineen siihen löytyvät nuottikokoelmasta "Hits - 60-tal" (Warner/Chappell, 2002). Oheista linkistä näkyvät sen saatavuustiedot Outi-kirjastoista.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Suomenkielisenä "irtonuottina" laulu julkaistiin v. 1961. Tätä painosta on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa. Maksullinen kopio nuotista lienee tilattavissa sieltä, missä tapauksessa tulee ottaa yhteys omaan kirjastoon.
https://www.finna.fi/Record/viola.288468
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
Turun kaupunginkirjastossa Jamaikasta kertovat tietokirjat löytyvät hyllyluokasta 48.356 . Suomeksi tosin vain Annie Wilsonin Jamaika (1992), siksi kannattaakin aiheesta hakea hieman laajemmin eli etsiä tietokirjoja jotka käsittelevät koko Karibianmeren aluetta, esimerkiksi Maailma tänään 4: Meksiko, Keski-Amerikka, Karibianmeri (1996) (hyllyluokka 40).
Netistä etsiessänne katsokaa Monikulttuurisen kirjaston maailma-info sivut http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Jamaikan kohdalta, sieltä löytyy hyviä linkkejä eteenpäin, suurin osa tosin englanniksi.
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös…
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft…
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Kappale on nimeltään Tähtien kertomaa (säv. Alex Alstone). Tunnetuin esitys lienee Vieno Kekkosen tulkinta. Nuotinnos sanoituksineen onkin sitten Finna-haun mukaan vaikeasti saatavilla. Se löytyy Kansalliskirjastosta eikä ole saatavissa kotilainaan.
Vieno Kekkosen lauluesitys esimerkiksi YouTubelta kuunneltuna on kyllä niin selkeä, että sanoituksen todennäköisesti kykenee kirjoittamaan muistiin sen perusteella.
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy…
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi…
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
Kysymystänne eseestä löysin viitteen ruotsinkielisessä osoitteessa http://hd.se/kultur/boken/2007/05/20/mumin-och-mumins-mamma/ Esseetä ei valitettavasti ole suomennettu.
Myöskään Agneta Rehal-Johanssonin teosta "Den lömska barnboksförfattaeren : Tove Jansson och muminverkets metamorfoser" ei ole suomennettu. Tarkistin asian Suomen kansallisbibliografiasta FENNICA:sta.
