Tsunamin suomalaisuhreja ja heidän auttamistaan käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Pertti Kuoppala; Aren pieni pikkurilli (Seibio 2007)
Leena Keskiaho, Katastrofista uuteen alkuun (Viestintätoimisto Mageena, 2006)
Marika Kataja, Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella (Tammi 2005)
Näistä ensin mainittu keskittyy nimen omaan lapsiuhreihin.
Lisäksi tsunamista ja lapsista on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen teoksessaan Khao Lakin sydämet (Tammi 2013), joka on fiktiivinen nuortenromaani.
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Tällaisia kirjoja voisivat olla esim. Junilan Kotirintaman aseveljeyttä, Alakulppin Lapin ilmailuhistoria 1, Parikan Ystävästä viholliseksi ja Tikkasen Kohtaloita sodissamme. Lisäksi jatkosodan historiaa käsittelevissä kirjoissa varmasti puhutaan tästä aiheesta (yleisissä kirjastoissa luokka 92.73).
Makupalat -linkkihakemistosta http://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä e-kirjoihin, voit hakea sanalla e-kirjat tai selaile e-kirja-kategoriaa, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista…
Löytyy esim. seuraavista teoksista:
Terveen elämän salaisuudet ss.628-645 on luku Happo-emästasapaino/kirj. Anja Linnakorpi.
Peltosaari, Leena: Ravitsemustieto ss. 194-195
Vita:terveen elämän tietoteos. Elinvoimaa ravinnosta ss.70-73
Tarkista sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning…
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa aiheesta:
Otavan iso musiikkitietosanakirja
Suomen musiikin historia
Suomi soi 1-3
Suuri musiikkitietosanakirja.
Netissä voit hakea tietoa mm. seuraavilta sivuilta:
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf?open
Islanti: http://www.mic.is/eng
Norja: http://www.mic.no
Ruotsi: http://www.mic.stim.se .
Lisää musiikkiaiheisia linkkejä löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteessa http://www.makupalat.fi/musicc.htm .
Helmetistä saa tällaisenkin haun tehdyksi, mutta hieman siinä on askarreltava.
Kaikkein helpoin tapa on tehdä sanahaku: kirjoita hakukenttään äänikirja*, valitse aineistosta CD-levyt ja kieleksi englanti. Näin saadaan osumia runsaat 450 (tällä hetkellä). Mukaan tulevat sekä lasten sadut että tietoluokkien teokset.
Jos kuitenkin haluat etsiä vain kaunokirjallisuutta, meillä on toinenkin polku. Valitse alkusivulta ensimmäisestä hakukentästä vaihtoehto "Luokka: Hel", sen jälkeen varsinaiseen hakukenttään 4.4 eli englanninkieliset romaanit (4.2 on vastaavasti runot, 4.3 näytelmät ja kuunnelmat), ja Hae. Hakutulos on mahdottoman iso, mutta nyt pääset jatkamaan rajaamalla aineiston materiaalin mukaan. Sivun alareunassa on pikkulaatikko "Rajaa/…
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Jonkin verran tietoa löytyy myös täältä:
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ka_vilkuna.shtml
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Teosta on tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, ja sitä on jo saapunut Vantaan kirjaston luettelointiosastolle. Tarkkaa päivämäärää sille, milloin teos on varattavissa, on vaikea antaa. Luultavimmin kyse on kuitenkin päivistä.
Voit tehdä varauksen aineistoon siinä vaiheessa, kun HelMet-aineistohaussa on yksikin nide statuksella "KÄSITTELYSSÄ".
Popovin saari (Popov Ostrov) on suomeksi nimeltään Papinsaari. Vuodesta 1933 saari on tunnettu nimellä Rabotŝeostrovsk, suomeksi Vallankumoussaari. Käännös on mielestäni outo, sillä rabotŝi viittaa työhön tai työväenluokkaan, ei vallankumoukseen.
Papinsaaren taajama sijaitsee Vienan Kemin itäpuolella, Vienanmeren rannalla. Sinne johtaa 12 kilometriä pitkä haararata Kemistä. Papinsaaressa on Vienan Kemin satama. Taajama syntyi v. 1888 perustetun sahan ympärille ja sai nimensä taajaman edustalla olevan suuren, samannimisen saaren mukaan. Tällä saarella sijaitsi vuosina 1923 – 1936 Kemin keskitysleiri, viralliselta nimeltään Kemin kauttakulkuvankila. Saarella on säilynyt rakennus, jossa oli eristyssellejä, puolittain uponnut proomu, jolla…
Raportti löytyy Ohjauspaneelin kautta. Valitse sieltä Valvontatyökalut ja sitten Tapahtumienvalvonta. Vasemmasta ikkunasta valitse Sovellus ja oikean ikkunan Lähde-sarakkeesta Winlogon. Raportti avautuu kaksoisklikkaamalla riviä.
Voit käydä tallennuttamassa sydänäänesi Christian Boltanskin Sydänarkisto-teosta varten Rikhardinkadun kirjastossa vielä 1.4.2012. Rikhardinkadunkirjasto on avoinna sunnuntaisin klo. 12 -16.
Alla olevassa linkissä lisää teoksesta ja taiteilijasta sekä Rikhardinkadun kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/Tapahtumat/Tapahtuma.aspx?ID=36848cb8-7b73-4f96-8…
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa on mahdollista ostaa sen jälkeen, kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä. Kokoelmanhoitotyötä (eli myös poistoja) tehdään koko ajan, joten kirja voi päätyä poistokappaleeksi milloin vain. Kokoelmista poistettua aineistoa myydään yleensä kirjamyyntitapahtumissa, mutta myös jatkuvan kirjamyynnin tavalla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kirjamyyntejä voi seurata esimerkiksi helmet.fin tapahtumakalenterin avulla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
Monesta HelMet-kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakierrätyspiste, josta voi myös löytää etsimänsä. Kirjakierrätyspisteistä löytyy kattava luettelo myös helmet.fin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pakoinoitsija Origolta julkaistiin vuosina 1960-2000 16 pakinakokoelmaa:
- Atomipotero
- Murehtijan päiväkirja
- Viisauden opas
- Siveyden alkeet
- Viattoman tunnustukset
- Vakavikon vieraskirja
- Ikuisia ajatuksia
- Käytöksen kultainen kirja
- Hullunkuriset perheet
- Ankkurit alas
- Kansakunnan kaapin alla
- Valitut pakinat eli johdatus olennaiseen
- Läpi tulen ja menen
- Presidentin päiväkirjasta
- Harmittavia myötäkäymisiä
- Maallinen onni
Näissä kokoelmissa Juhlan henki -nimistä pakinaa ei ollut.
Pakinoita ilmestyi myös Helsingin Sanomissa. Kirjaston käytössä olevasta arkistosta voi tehdä hakuja lehden artikkeleihin vuoteen 1990 asti. Tältä ajalta kysymääsi pakinaa ei löytynyt.
On mahdollista, että pakina on ilmestynyt Helsingin…
