Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Aiheesta syringomyelia löytyy kirjatietoa seuraavasti:
1) Kodin lääkärikirjasto (Weilin&Göös) osa 5 (selkäytimen sairaudet). Tämä kirja tai vastaava löytynee lähikirjastosi käsikirjastosta.
2) Syringomyelia--tietoa sairaudesta, Suomen MS-liitto, 1994, Suomen MS-liiton julkaisusarja. n:o 6. Tätä kirjaa on pk-seudun Plussa-tiedonhaun mukaan saatavissa Espoon pääkirjastosta.
3) Harra, Toini: Huomenta elämä--opas oman tiensä kulkijalle, Suomen MS-liitto, 1998, Suomen MS-liiton julkaisusarja. n:o 14.
Nettitietoa aiheestasi löytyy runsaasti esimerkiksi Alta Vista-hakupalvelusta (http://www.altavista.com) hakusanalla syringomyelia. Tulokseksi saat enimmäkseen englanninkielisiä linkkejä. Alta Vistassa voit rajata hakusi suomenkielisiin…
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
Tämä on pelkkä arvaus: teema Ridley Scottin ohjaamasta elokuvasta "1492: Conquest of Paradise" ("1492 - Paratiisin valloitus")? Elokuvan musiikin on säveltänyt Vangelis.
Elokuvan teema YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=p96pdqxxu_4 (alkaa suunnilleen kohdasta 0:48)
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä…
Kansalliskirjaston tietueessa Reino Helismaa on merkitty Fahr-jenkan säveltäjäksi ja sanoittajaksi, tietueessa on lisätietojen kohdalle kirjoitettu, että Helismaan on luultavasti sanoittaja. Jenkka oli Fahr-leikkuupuimuri mainos. Se löytyy Kansalliskirjastossa kuunneltavien tallenteiden lisäksi CD-levyltä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää, joka on useiden kirjastojen kokoelmissa, myös Kouvolan kirjastossa. Sanoja ei löytynyt muuten kuin vain alkua "Tästä se leikkuupuimurilaulu railakkaasti alkaa", joten ne täytyy kuunnella levyltä.
Kysymääsi teosta ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Iso-Britannian Amazon-verkkokaupasta http://www.amazon.co.uk se on tilattavissa. Suomalaisen kustantajan Alfamerin verkkokaupasta http://www.alfamer.fi löytyvät seuraavat Original-kirjasarjaan kuuluvat teokset:
- Falconeer, Tom: Corvette 1968-72 Original (tuotenumero M1897, hinta 57,02 EUR: "entisöintiopas, sis. tarkkoja kuvia yksityiskohdista")
- Corvette Original 1953-62 the restorer's guide (tuotenumero BV7990, 58,36 EUR: "erittäin tarkat värivalokuvat pienimmistäkin yksityiskohdista, mm. moottoritilasta")
- Falconeer, Tom & James Mann: Corvette 1968-72 Original (tuotenumero M1897, 52,02 EUR)
Teosten tiedot saa esiin Alfamerin tuotehausta em. tuotenumeroilla tai hakusanalla…
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa…
Lähetän Sinulle muutamia ehdotuksia, jotka on poimittu yleisten kirjastojen Manda- ja tieteellisten kirjastojen Linda -tietokannoista:
*Olkkonen, Olli: Toimitilasijoittaminen - markkinat, strategia, analyysi. (Sitra, 1997,157).
*Marjanen, Heli: Kauppa, sijainti ja saavutettavuus : keskeisiä raportteja pähkinänkuoressa. (Kuluttajatutkimuskeskus, 1998,11).
*Voutilainen, Päivi: Uusien yritysten taustat ja syntyprosessi. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001,18).
*Littunen, Hannu: Uusien yritysten menestyminen : seurantatutkimuksen tulosten kansainvälinen vertailu. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, 21)
*Laukkanen, Mauri; Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan jäljillä. (Kuopion…
Saat kirjastokortin käymällä jossakin Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastossa. Kirjastojen osoitteet ja aukioloajat löytyvät verkosta osoitteesta http://www.helmet.fi . Kortin saadaksesi sinun on todistettava hekilöllisyytesi, samalla saat myös tunnusluvun. Sitten voitkin tehdä varauksia ja myös uusia lainojasi verkossa. Oppilaitosten kirjastoihin sinun täytyy hakea erillistä kirjastokorttia.
Voit tuoda hankintaehdotuksesi Turun kaupunginkirjastoon sen kirjaston (pääkirjaston tai sivukirjastojen) neuvontaan, jonne toivot kirjan hankittavan. Sen jälkeen hankintaehdotuksesi menee sen kirjastonhoitajan harkittavaksi, joka vastaa tämän alan kirjallisuudesta. Valintaan vaikuttavat mm. yleinen kiinnostavuus, hinta, kieli, sopivuus yleisen kirjaston kokoelmiin sekä teoksen saatavuus.
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Japanin kielellä Pirjo voidaan kirjoittaa käyttämällä katakana-tavumerkkejä. Japanin kielessä käytetään katakana-merkkejä vierasperäisten lainasanojen ja nimien kirjoittamiseen. "Pirjo" voidaan muodostaa käyttämällä tavuja PI, RI ja YO tai vaihtoehtoisesti PI, RU ja YO. Mutta ehkä tuo ensin mainittu muoto vaikuttaa luontevammalta suomalaisen korvaan.
Koska japanilaisia merkkejä ei voi lähettää mutkattomasti sähköpostitse, kannattaa katsoa merkkien kirjoitustapa joko sanakirjasta tai joltakin internet-sivustolta. Hyvä katakana-merkkien luettelo löytyy sivustosta http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm . Sivuston kaavion vasemmalla puolella on aina tavun alkukonsonantti ja yläosassa tavun loppuvokaali. Esimerkiksi tavu NI kirjoitetaan…
Mainonnan seunsuuria käsitteleviä teoksia ei löydy suoraan Turun kaupunginkirjaston tiedonhausta eikä myöskään kansallisbibliografia Fennicasta. Linda=yliopistokirjastojen yhteisluettelo antaa teoksen Lacey, Nick "Media institutions and audiences" (2002), joka löytyy Vaasasta. Kotimaisten artikkelien viitetietokanta Arto antaa 4 viitettä, esim. Knuuttila, Seppo: "Mainokset nuorten naisten halventajina?" Nuorisotutkimus 1996: 1, 13-23; Seppänen, Janne: "Tiukka toppi ja sensuuri" teoksessa Naisen naamio, miehen maski. Tietokantoja voi käyttää kirjastoissa.
Kannattaa aloittaa laajemmasta, etsiä mainontaa ja mainoksia koskevaa kirjallisuutta yleensä. Asiasanoina voi käyttää sekä "mainonta" että "mainokset". Yleisten kirjastojen luokituksen…
Voit varata teoksen HelMetin kautta nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnusluku on maksuton ja sen saat kirjastokäynnin yhteydessä virkailijalta. Varauksen tekeminen maksaa 50 senttiä, tämä maksu maksetaan kun noutaa kirjastosta varaamansa teoksen. Jokainen varaus maksaa 50 senttiä, varasipa sitten yhden tai useamman teoksen.
Hyvinkään kirjaston lainuausjärjestelmä on nimeltä PallasPro, josta lisää tietoa:
http://www.tietoenator.fi/default.asp?path=408,410,1132,5487,5491
Hyvinkään kirjaston sivut löytyvät:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=de9710d8d6c84fc6a2d5929126d66c83
Suomessa käytetään yleisissä kirjastoissa luokitusjärjestelmänä sama Dewey decimal System, tai ns kymmenluokitus. Järjelstelmä löytyy osoitteesta
http://ykl.kirjastot.fi/index.aspx
Suomen tieteellisissä kirjastoissa käytetään useimmiten muita luokitusjärjestelmiä.
Lisää tietoa Suomenm kirjastoista ja Suomen kirjastalaitoksesta:
http://www.kirjastot.fi/
http://www.fla.fi/
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Näyttää siltä, että ihan yhtä mahtavaa palvelua et saa tällä kertaa. :-) Kukaan ei muista kuvailemaasi kirjaa täsmällisesti, mutta ehdotuksia on tullut eri tahoilta, esim. Wilbur Smithiä ("Joen jumala" ja "Kätketyn haudan arvoitus"). Sitten on myös ehdotettu Philipp Vandenbergin "Faaraoiden kirous" kirjaa. Se ei ole romaani vaan rajatietoa sisältävä historiallinen teos.
