Kyseessä voisi olla tämä kirja: Alfred Smedberg, Poika joka ei osannut pelätä.
Tarinassa Teppo-niminen poika lähtee etsimään kadonnutta lehmää ja matkalla hän tapaa pelottavia olentoja, mm. Takametsän vihreätukkaisen noidan. Loppu on tietysti onnellinen: lehmä löytyy ja pelottavien olentojen kanssa tehdään rauha.
Kirja on Kouvolan pääkirjaston kokoelmassa, kuvakirjojen hyllyssä.
Satu sisältyy lisäksi ainakin seuraaviin satukokoelmiin: Lasten satuhelmiä ja Satumaailma, joita molempia on useassa Kymenlaakson kirjastossa.
Anu-Hanna Anttilan artikkeli "Maaseutu murhaa, kaupunki ahdistaa: P.D. Jamesin dekkareiden psyykkis-fyysinen maisema" on luettavissa Johanna Matero ja H.K. Riikosen toimittamassa teoksessa "Murhaava miljöö. Tutkielmia dekkarikirjallisuuden ympäristökuvauksista". (Turun yliopisto/ Taiteen tutkimuksen laitos, Turku, 1994).
Teos kuuluu useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Anttila Anu-Hanna
Onnistuin löytämään ainoastaan tässä linkissäkin mainitsemaa kirjaa "I vaekstens vold" ruotsiksi. Sen on ilmestynyt 1979 ja ruotsinkielinen nimeke on "I tillväxtens våld : ekologi och religion". Voimme tilata kirjan kaukolainana tänne Kirkkonummen kirjastoon.
Musiikkikappaleet ja -videot ovat tekijänoikeuden alaisia. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa jakaa internetissä ilman oikeudenomistajan lupaa. Jos tekijänoikeuden omistaja (esim. levy-yhtiö) ei halua julkaista videota YouTubessa, kukaan muukaan ei voi niin laillisesti tehdä. Jos joku kuitenkin julkaisee videon luvatta, oikeudenomistaja voi pyytää YouTubea poistamaan sen. Näin on luultavasti käynyt tässäkin tapauksessa.
Lisätietoa tekijänoikeuksista YouTubessa:
https://www.youtube.com/yt/copyright/fi/
Yleistä tietoa tekijänoikeuksista Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus_Suomessa
Tekijänoikeuslaki verkossa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Internetixin materiaaleissa osoitteessa http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/lounmurt.html on tiivis johdatus lounaismurteisiin. Osoitteesta http://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/… löytyy murrenäytteitä paikkakunnittain, myös Kustavista.
Jos murteet ja kielen vaihtelu kiinnostavat yleisemmin, Laila Lehikoisen ”Suomea ennen ja nyt” (Finn Lectura, 1994) on ihan hyvä perusesitys aiheesta. Kalevi Wiikin ”Sano se murteella” (Pilot-kustannus, 2006) voisi olla myös hyödyllinen katsoa. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/ on erinomainen lähde, jos kiinnostaa tutkia, mitä jokin murresana tarkoittaa; tosin sanakirja on vielä keskeneräinen.
Murteista on kirjoitettu paljon, joten…
On kaksi tunnettua Walk on By -nimistä laulua. Laila Kinnusen nimellä Käy ohitsein levyttämä laulu on Kendall Hayesin sävellys. Nuotit englanninkielisine sanoineen siihen löytyvät nuottikokoelmasta "Hits - 60-tal" (Warner/Chappell, 2002). Oheista linkistä näkyvät sen saatavuustiedot Outi-kirjastoista.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Suomenkielisenä "irtonuottina" laulu julkaistiin v. 1961. Tätä painosta on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa. Maksullinen kopio nuotista lienee tilattavissa sieltä, missä tapauksessa tulee ottaa yhteys omaan kirjastoon.
https://www.finna.fi/Record/viola.288468
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%…
Tässä joitain teoksia ja lehtiartikkeleita, joita löysin:
Hatanpää, Kari : Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995), Kotimaisia kertojia 2 (1998), Löytöretki lapsuuteen (1988), Karjalainen, Elina : Isän tyttö (1999), Karjalainen, Elina : Ihmisen ääni (1976)
Lehtiartikkeleita : Suomen kuvalehti 22/1997, Anna 41/1997.
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin…
Radio- ja televisioarkisto RITVAn mukaan Sub Juniori -kanavalla on tosiaan esitetty Punapää-sarjaa. "Punapää on rohkea ja eloisa 10-vuotias poika, joka katsoo maailmaa hymyssä suin vaikka aina ei olekaan helppoa. Punapää ei oikein tiedä miten tulla toimeen äitipuolensa kanssa, mikä johtaakin monenlaisiin hankaliin tilanteisiin, mutta hyvällä tahdolla asiat järjestyvät parhain päin."Sarjan alkuperäinen nimi on arkiston tietojen mukaan "Carrot Top". https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/6063330
Helsingin kaupunginkirjastosta ei ole saatavilla tarkkoja lainaustilastoja yksittäisistä kirjoista.
Oheinen lista on tehty mutu-tuntumalla, nämä sarjat ovat tällä hetkellä Helsingin pääkirjastossa
kovin kysyttyjä. Muita kysymienne aiheryhmien kirjoja kysytään vain satunnaisesti.
1. Rowling: Harry Potter -sarja (3 suomennettua)
2. Applegate: Animorphs-sarja (8 suomennettu), lähellä scifiä
3. Kaye: Replica-sarja (6 suomennettu), läh. scifiä
4. Stine: Goosebumps/Kalmanväreitä -sarja (8 suomennettu)
5. Kelly: Mystery club -sarja (18 suomennettu)
6. Maple: Noidan käsikirja
7. Lewis: Narnia-sarja (7 osaa)
8. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3 osaa)
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Linkkitoivomuksia Kirjastot.fi-sivustoille voi jättää lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/linkproposal.asp
(Kirjastot.fi etusvulta http://www.kirjastot.fi valitaan vasemmasta yläreunasta Linkkikirjasto, ja sen jälkeen jälleen vasemmasta yläreunasta Linkkiehdotukset)
Lomakkeella voi lähettää linkkiehdotuksen Linkkikirjastoon. Kannattaa ensin tarkistaa esim. haulla, onko ehdottamasi linkki jo Linkkikirjastossa. Ehdotuksen lähettämisen jälkeen Linkkikirjasto vielä tarkistaa, onko linkin osoite tietokannassa. Tämä saattaa kestää hieman. Hyväksytyistä ehdotuksista lähetään hyväksymisilmoitus.
Kysymäsi kurpitsamarmeladin resepti löytyy kirjasta: Kerstin Henriksson: Säilö kesä purkkiin, Tammi 1973. Kirja löytyy mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston kokoelmista.
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kysymyksesi on esitetty myös palvelun tietolistalla, mutta emme ole saaneet yhtään vastausta, itsekään en tiedä suoraan yhtään suomenkielistä ”kultaisen säännön” runoa. Kahil Gibranin mietteissä on jotakin sinnepäin
viittaavaa, esim. teoksessa ”Merta ja hiekkaa”: ”Viisaus lakkaa olemasta viisautta, kun siitä tulee liian ylpeä
itkeäkseen, liian vahva nauraakseen ja liian itsekäs etsiäkseen muita kuin itseään” ym.
Turun kaupunginkirjastossa oli hiljattain näyttely ”Runo puhuu uskosta”, siihen liittyvä kirjallisuusluettelo on luettavissa kotisivultamme. Polku alkaa etusivulta kohdasta Kirjasto suosittelee, Aiheluettelot, Kaunokirjallisuus ja lopuksi Runo puhuu uskosta:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=58236
Uskonnolliset…
