Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Koivu ja tähti kulttuurikeskuksen salissa on konserttitason flyygeli. Kiinteitä istumapaikkoja on 250. Kokonaisyleisömäärää voidaan kasvattaa 300 henkilöön asti. http://www.muhos.fi/vapaa-aikapalvelut/esitys-ja-harjoitustilat .
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Kirjastokortin saa käymällä henkilökohtaisesti jossakin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteessä. Henkilöllisyys on todistettava, joten ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei!
Salasanan saat vain käymällä henkilökohtaisesti jossakin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteessä. Lisäksi tarvitaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilökortti.
Tästä linkistä löydät aukioloajat:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Jos et pääse vielä käymään kirjastossa, voit uusia lainasi soittamalla aukioloaikoina lainaustoimistoon p. 017-182318.
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
Helmet-kirjastoissa on tosiaan sarja vain blu ray -levynä. Näillä näkymin DVD-levyä ei ole tulossa kirjastoihin, mutta lähetän toiveesi sen hankkimisesta eteenpäin.
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Suomen sanomalehdistön historiassa (osat 5-8) on sanoma- ja paikallislehdistön hakemisto 1771-1985, mutta se on aakkosellinen ja siitä on aika hankala hakea mitä lehteä kullakin paikkakunnalla on kulloinkin luettu. Netillä on paikallislehtien luetteloita, mutta niistä ei käy ilmi historia. Näppärämpi keino on kysyä alueen kirjastolta. Tein sen ja sain tietää, että Lappeenrannan päälehti 1960-luvulla oli Etelä-Saimaa. Kokkolalaiset lukivat 1970-luvulla maakunnan päälehteä Keskipohjanmaata, Kokkola-lehteä ja Österbottningenia. Raumalla luettiin 1970-luvulla Länsi-Suomea.
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
Parhaat CD-levykokoelmat pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ovat Helsingissä Kirjasto 10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa, Vantaalla Tikkurilan kirjastossa ja Espoossa Sellon kirjastossa.
Kaikkein laajin musiikkikokoelma on Helmet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilan kirjaston yhteydessä. Musiikkivarastosta voit lukea lisää alla olevasta linkistä.
Kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi esimerkiksi "blues" ja rajoittamalla aineistolajin CD-levyihin, voi tulossivun vasemman laidan Sijainti-kohdassa vertailla eri kirjastojen kokoelmien blueslevyjen määrää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkiosastot/helmet-musiikkivarasto/
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C…
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miten laajaa kirjoitelmaa olet tekemässä. Onko kysessä kouluaine vai laajempi esitelmä? Näin ollen on vaikea arvioida, minkä tasoista tietoa etsit. Tässä kuitenkin kirjoja, joista voisi olla apua:
Johdatus uuteen mediaan, Edita, 1996// Tambini: Tulevaisuus, Helsinki media, 1999// Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, Vastapaino, 1999// Koneihminen, kirjoituksia kulttuurista ja fiktiosta koneen aikakaudella, Atena, 1997// Hintikka: Virtuaalinen tila- julkinen olohuone, Painatuskeskus, 1994.
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi tai Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi). Jos ehdottamani aineisto ei tunnu sopivalta, niin sinun lienee syytä kääntyä lähimmän kirjaston…
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Yleistä kirjallisuutta ekologiasta ja maailman nykytilasta löytyy esim. Worldwatch Instituten kirjasta 'Maailman tila 2000' (ISBN 951-662-798-6). Yleisiä matkailua käsitteleviä teoksia ovat mm. Magnus Londenin vuonna 2000 julkaisema teos 'Etelään! - Seuramatkailun syvin olemus' (ISBN 951-31-1763-4), Tom Selänniemen vuonna 1996 julkaistu 'Matka ikuiseen kesään--kulttuuriantropologinen näkökulma suomalaisten etelänmatkailuun' (ISBN 951-717-926-X), Topi Falkenbergin vuonna 2000 toimittama 'Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle - Suomalaisen seuramatkailun vuosikymmenet' (ISBN 951-98492-0-3), Taina Syrjämaan vuonna 1994 toimittama 'Matkakuumetta - matkailun ja turismin historiaa' (ISBN 951-29-0318-0), Eeva Jokisen vuonna 1990 julkaistu…
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti.…
