Raamatun henkilöitä on käsitelty mm. seuraavissa lasten kirjoissa:
Tapahtui Jeesuksen aikaan / Dowley, Tim.
Seimen salaisuus / Juvonen, Riikka.
Pikku Aasi ja Betlehemin kuningas / Bernadette.
Kuka siellä? : vedä liuskaa ja katso / Gevry, Claudine.
Nooan iso laiva : avaa luukut ja kurkista! / Zobel-Nolan, Allia.
Ehditkö vastata? / Fitzgerald, Annie.
Missä Jeesus on? : onko hän lähelläni / Parry, Alan.
Kurkistusraamattu 1: Taistelu jättiläistä vastaan / Harrast, Tracy.
Kurkistusraamattu 2: Joona ja meripeto / Harrast Tracy.
Nippe : elämysterapeuttinen, kuvitettu tarina lapsille, nuorille ja aikuisillekin.
Kapernaumin kaverit / Kangasmaa, Tiina.
Liisa Raamatun maassa / Davidson, Alice Joyce.
Lisäksi Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on…
Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Teosten tähditystä käytetään teosten arvioimiseen. Kun joku on lukenut, kuunnellut tai nähnyt jonkin teoksen, hän voi halutessaan laittaa siitä tähtien avulla oman mielipiteensä näkyville muille. Se on tiedoksi muille HelMet-järjestelmän käyttäjille, jotka mahdollisesti harkitsevat kyseisen teoksen lainaamista. Muihin tarkoituksiin sitä ei käytetä.
Muiden arviot näet menemällä HelMet-järjestelmässä teoksen tietoihin. Jos tähdet ovat harmaita, teosta ei ole arvioitu. Jos kaikki viisi tai osa niistä on tummia, teoksesta on tehty arvio. Esim. Barack Obaman kirjasta Unelmia isältäni on tehty neljä arviota. Keskiarvo niistä on neljä tähteä. HelMetin kautta ei pysty näkemään kuka on nämä arviot tehnyt. Näkyvillä on vain lopputulos.
Olisikohan kyseessä kirja "Sieluni kyyneleet : pohjoiskorealaisen terroristitytön tarina" / Kim Hyun Hee?
Kirja löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1339422~S9*fin
Uusimmat Helmet-kirjastojen Star wars -elokuvat ovat tulleet kirjastoihin vuonna 2009. Hankimme lisää, kun niitä meille myytäväksi tarjotaan. Toivottavasti näin käy pian, mutta tällä hetkellä ei tietoa myytävistä ole. Alla ensiavuksi IMDb:n (The Internet Movie Database)tiedot Star wars -elokuvista:
http://www.imdb.com/find?s=all&q=star+wars
Määritelmiä löytyy erilaisten tieto- ja sanakirjojen (huomatkaa myös erikieliset ja etymologiset sanakirjat)lisäksi aiemmin tehdyistä tutkimuksista, tieteellisistä artikkeleista, aiheeseen liittyvistä kirjoista jne. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin: Miten muut ovat tämän käsitteen määritelleet? Eikö Wikipedian tarjoama määritelmä täytä tieteelliselle määritelmälle asetettuja ehtoja? Mitä tarkoitamme ja mitä nimenomaan emme tarkoita tällä tietyllä käsitteellä tässä tutkimuksessa?
Tutkimuksen keskeiset käsitteet tulee yleensä määritellä usealla tavalla. Yksi määritelmä/käsite tuskin riittää. Käytettäviä määritelmiä on myös useanlaisia. Menetelmäoppaista(esim. "Tutkimus ja sen raportointi") löydät luetteloita erilaisista…
Kirja on laitettu käsikirjastokappaleeksi, koska se on melko huonossa kunnossa, ilmaisesti paperin haurauden ja runsaan lukemisen vuoksi. Vanhoja Millerin kirjoja on myös niin vähän enää jäljellä, että niitä halutaan varjella katoamiselta tai rikkoutumiselta.
Millerin kirjaa voi kuitenkin halutessaan lukea Pasilan kirjastossa, vaikka sitä ei kotilainaan annetakaan. Kirjan saa varastosta pyytämällä sitä Pasilan kirjaston palvelutiskillä.
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Tarkoittanet Annie Hawesin kirjaa Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (suomentanut Arja Gothoni, Tammi, 2001). Kirjalle on ilmestynyt myös jatkoa: Kypsä poimittavaksi (suomentanut Arja Gothoni, 2003) ja Calabrian perintö (suomentaneet Arja Gothoni ja Inkeri Koskinen, 2007).
Kotimaisia artikkelitietokantoja ovat Cd-Kati, Aleksi ja Arto, joita pääset selaamaan kaupunginkirjastossa. Kirjastosta löytyy Kirjallisuusarvosteluja-lehti, johon on poimittu sanomalehtien kirja-arvosteluja. Tietoja ja ohjeita artikkelitietokannoista löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lib.hel.fi kohdasta Kirjastopalveluiden opas.Kattavia sanomalehtiartikkelitietokantoja ei ole olemassa.
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Mielestäni toisteinen-sanalle ei ole synonyymiä. Esimerkiksi kertautuva voisi joissakin tilanteissa korvata toisteinen-sanan, mutta varsinaisena synonyyminä sitä ei voida pitää.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
Suomessa raipparangaistukset kuuluivat rikoslakiin 1890-luvun alkupuolelle asti. Yksi pari raippoja tarkoitti kolmea lyöntiä. Pahimmillaan rangaistukseksi saattoi tulla 40 paria raippoja. eli 120 lyöntiä. Rangaistus saattoi tulla esimerkiksi varkaudesta tai taposta. Kovan raipparangaistuksen seurauksena moni myös kuoli. Raipparangaistus annettiin paljaaseen selkään, joten epäilemättä ainakin iho meni rikki ja vuosi verta. Varakkaat saattoivat päästä raipparangaistuksesta maksamalla sakkorahoja, mutta köyhillä sitä mahdollisuutta ei ollut. Siitä tulee sanonta: "Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan". Raippa saattoi olla rottinkikeppi, vedessä liotetut pitkät pajunvitsakimput tai lakisääteisesti määrätty kaksimetrinen,…
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,…
