Kokkolan kaupunginkirjastossa matkailuaiheiset kirjat ja yleistieto maantiedosta/matkailusta löytyvät luokasta 40. Aihe on laaja, joten suosittelisin tuloa paikan päälle.
Erilaisista kirjasarjoista kuten Maailmantieto tai Maailma nyt voi olla apua. Opetustarkoitukseen sopivat kirjat voisivat olla: U-M Rouhiainen: Satumaa 1 ja 2, Matkailuoppaan käsikirja ja Matkailu alueellisena ilmiönä.
Anders webkirjastossa (http://webkirjasto.kpnet.fi )voit kokeilla hakua asiasanalla: matkailu.
Likkikirjastosta,http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp , löytyy hyviä linkkejä. Suosittelen!
Eeva Kilven teoksessa Animalia on sivuilla 69-71 runo nimeltään Laulu rakkaudesta puihin ja eläimiin.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu seuraavasti:
Nyt minä laulan rakkaudesta
puihin ja kukkiin ja eläimiin.
Pysähdy, katso, ne vaarassa ovat,
suojele niitä, oi suojele niin.
Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.
Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).
Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat…
Seksikirjoja voivat lainata kaikenikäiset, mutta niitä on erilaisia eri-ikäisille. Lasten ja nuorten seksikirjoja voit hakea esimerkiksi asiasanalla ´seksuaalikasvatus´ Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1067339941
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään mitään tietoa tästä yhdistyksestä/yrityksestä. Vanhat tietosanakirjat, Helsingin puhelinluettelot, Viipurin puhelinluettelo 1939 ja osoiteluettelot eivät näytä Merkuriliittoa tuntevan. Apua ei myöskään ole Yhdistysrekisterin hakemistoista (http://yhdistysrekisteri.prh.fi:9057/haku.htx, http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/tietopalvelut/sahkoiset_palvelut…) tai yritysrekisteristä (http://www.020300200.com/?gclid=CNSA8sLN_JgCFcyR3wod9GCCmQ).
Helsingissä on 1910-luvulla toiminut kirjakustantamo Merkurius, joka on mm. julkaissut osoiteluetteloita ja tullitaksa- ja tullausohjekirjoja. Lienee eri asia.
Kohtuullisella työllä saat vastauksen, kun kirjoitat hakukenttään "kivi seitsemän veljestä" (ilman lainausmerkkejä!), valitset pudotusvalikoista aineistolajiksi kirjan ja kirjastoksi Rikhardinkadun ja napsautat painiketta Hae. HelMetissä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta rajata hakua jossakin kirjastossa hyllyssä olevaan aineistoon, joten kunkin painoksen saatavuustiedot täytyy tarkastaa erikseen.
Näyttää siltä, että Seitsemän veljestä löytyy tällä hetkellä Rikhardinkadun hyllystä, mutta varmuuden asiaan saat yksinkertaisesti soittamalla sinne ja kysymällä asiaa. Rikhardinkadun kirjaston puhelinnumero on 09 310 85013.
Helsingin ruotsinkieliset palvelutalot ja vanhainkodit ottavat varmaankin mielellään lahjoituksia vastaan. Seniori-infon ruotsinkieliset palvelujen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto_sv/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CO…
Tässä vielä muutamia linkkejä, jos haluat ottaa suoraan yhteyttä palvelutaloihin/vanhainkoteihin:
Munksnäshemmet
http://www.gaius-saatio.fi/?p=munksnashemmet
Gustafsgård
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/332437004c257a6ca9caad5915a65e14/kkar…
GERO: Förbundet för privata svenska pensionärshem
http://www.gerorf.fi/?Pension%E4rsboende
LP- ja cd-levyjä kannattaa ehkä tarjota suoraan levydivareihin. Helsinkiläisiä levydivareita voit hakea täältä:
http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit…
Helmet-tietokannasta voit etsiä venäläistä kansanmusiikkia. Helsingin luokka on 788.4 ja siitä eteen päin. Kuuntelemalla varmasti löydät vastaavaa musiikkia näiden joukosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansanmusiikki+ven%C3%A4j%C3%A…
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,…
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Puhejudo (engl. verbal judo) on George J. Thompsonin erityisesti poliisien avuksi kehittämä menetelmä, jolla pyritään konfliktin välttämiseen hankalassa vuorovaikutustilanteessa. Thompsonin kirjaa Verbal Judo : the gentle art of persuasion ei ole suomennettu, mutta englanninkielisenä sitä on saatavissa joistakin kirjastoista.
Peter Liskin ja Joonatan Nikulan Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puhutusopas: muistilista ja sujuvan vuorovaikutuksen keinoja poliisin kenttätyöhön (2018) käsittelee aihetta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150054/ON_Liski_Nikula.pd….
Muuta kirjallisuutta:
Dunderfelt, Tony: Läsnäoleva kohtaaminen (PS-kustannus, 2016)
Kivinummi, Jaana: Kun ei suju : selviytymisopas haastaviin…
Maakuntakirjastot löytyvät Mainio-tietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi/maakunta_laanihaku.asp) hakuvaihtoehtoina pudotusvalikossa. (Ks. kohta HAE KIRJASTOT JOTKA KUULUVAT MAAKUNTAKIRJASTOON.) Kunkin kirjaston yhteystiedot voi vuorollaan hakea esiin.
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa.…
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
