Tästä linkistä löytyy kustantajan kuvaus kirjasta: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/reckless_kiveen…
Kuvauksen perusteella menettämisen pelko voisi hyvinkin sopia kirjan teemaksi. Myös katoaminen toiseen maailmaan vaikuttaa keskeiseltä teemalta.
HelMetin arvostelujen yhteyteen ei tule käyttäjän nimeä, jollei sitä erikseen kirjoita arvosteluun mukaan. Kirjautuminen on tarpeen siksi, ettei arvosteluiksi kirjoitettaisi asiattomia tekstejä tai suoranaisia mainoksia, joiden poistamisessa ylläpidolla olisi riesaa. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2011123~S9*fin sivun alareunasta voit katsoa esimerkin, millaiselta arvostelu näyttää HelMetissä.
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Tekijänoikeuslain tulkinnassa vallitsevan käsityksen mukaan ruokaresepti ei ole teos, eli tarpeeksi omaperäinen tuotos nauttiakseen lain suojaa. Reseptien tekijänoikeuksista on tässä palvelussa kysytty aiemminkin. Tarkempaa tietoa saat ko. vastauksesta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=d22cf709-8143-403…
Myös professori Jukka Kemppisen blogissa reseptien tekijänoikeudellista suojaa on valotettu monipuolisesti. http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/resepti-on-suojaton.html
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
Valitettavasti Simo Häläinen-nimisestä henkilöstä ei löytynyt minkäänlaista informaatiota. Onko nimi varmasti oikea?
Jos tarkoitit kirjailija Simo Hämäläistä, hänestä löytyy lyhyet henkilötiedot ja teosluettelo Internet-osoitteesta http://www.jns.fi/kirjailijat/hamalain.html. Osoitteessa http://www.helsinginsanomat.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/nauravienihmist… on luettavissa ensimmäinen luku Hämäläisen kirjasta Nauravien ihmisten kylä (1997). http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971107/erik/971107er03.ht… vie Helsingin sanomien verkkoliitteen juttuun, jossa haastatellaan Hämäläistä tietoverkon käytöstä.
Simo Hämäläistä käsitellään myös seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia nykykertojia 1997 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia…
Helsingin kaupungkinkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi selailla netissä http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto', mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.gsansom.demon.co.uk/vfaero/oneoff/vf11.htm tieto, että ensimmäinen
Pääskysen prototyyppi eli de Havilland DH.108 Swallow TG283 lensi ensimmäistä kertaa 15. 5. 1946. Toinen prototyyppi TG306 lensi ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1946. Kolmas Pääskynen VW120 lensi ensimmäistä kertaa 24. 7. 1947. Tämä kolmas koneista oli ensimmäinen kone, joka Britanniassa ylitti äänen nopeuden. Tämä tapahtui Internet-sivun mukaan 9. 9. 1948. Vuonna 1950 viimeisinkin näistä koneista tuhoutui.
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
"'Ananasta ahmi, / hotkaise pyy, / loppusi, porvari, / lähestyy.'" – Nämä säkeet ovat peräisin Arvo Turtiaisen suomentamasta Majakovskin runoelmasta Vladimir Iljitš Lenin (s. 59), jonka "sosiaalisena tilauksena" oli Leninin kuoleman aiheuttama maansuru. Majakovski aloitti runoelman kirjoittamisen keväällä 1924 ja saman vuoden lokakuussa työ oli valmis.
Turtiaisen kääntämä Vladimir Iljitš Lenin ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1970. Se sisältyy kokonaisuudessaan myös 1984 ilmestyneeseen Valitut runot -koosteeseen. Ensimmäisen suomenkielisen tulkinnan Majakovskin runoelmasta laati Armas Äikiä. Se sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.…
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Tietoa postilaitoksesta ja sen toiminnasta Englannissa löytyy teoksista: Beale, Philip: A history of the post in England from the Romans to the Stuarts. 1998. Toinen löytämäni Englannin postiliikennettä käsittelevä kirja on: Siegert, Bernhard: Relays: literature as an epoch of the postal system. (1999) Kirjoja on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36. Puh. 09-19123196). Haun tein Helka tietokantaan hakusanoilla posti, postiliikenne ja Englanti. Internetistä aiheesta löytyy tietoa (kylläkin suppeasti) osoitteesta http://www.comptons.com/encyclopedia/ hakusanoilla postal service. Myös Englannin yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset mitä todennäköisimmin sivuavat postilaitosta ja sen käyttöä…
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Kuvia ja lyhyt artikkeli näyttelijästä löytyy tästä linkistä
http://www.geocities.com/Hollywood/Boulevard/9612/chinhan/richard.htm. Sunin tähdittämät elokuvat löytyvät täältä
http://uk.imdb.com/name/nm0838978/.
Tutkimustrategioista löytyy kattavasti tietoa mm. seuraavista kirjoista: Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma ; Soininen, Marjaana: Tieteellisen tutkimuksen perusteet ; Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita ; Pihlaja, Juhani: Tutkielmaa tekemään sekä Yli-Luoma, Pentti: Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen.
Lisäksi erilaisia apuneuvoja opinnäytetyön tekoon tarjoaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Nuorten pakki -sivusto osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/paikpll.htm Sivulle on kerätty erilaisia apuneuvoja esitelmien, opinnäytteiden ja tutkielmien tekijöille. Vaikka sivu onkin nuorten sivu, on siellä myös vanhemmillekin tarpeellista tietoa. Vielä voi käydä Tampereen yliopiston sivulla http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/…
