Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Käyttöajan voit varata numerosta 09 310 85032.
Katso lisää kirjaston kotisivulta:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
"Pikku äiti" esittäjänä Anna-Liisa Pyykkö ja Decca-yhtye. Äänitetty 7.4.1959. On levyn B-puolella.
Samalla levyllä A-puolella toinen kappale Äiti jäi, kun lähti toiset. Löytyy ainoastaan kansalliskirjaston kokoelmista Helsingistä ja on vain tutkijakäytössä. Ei lainattavaa kappaletta siis saatavilla.
Mitään yleistä, yhteisesti sovittua lehtien myyntipäivää kaikilla pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole, mutta aika monilla kirjastoilla on ollut tapana myydä vanhoja lehtiä Lainan-päivänä 8.2. Niin tehdään tänäkin vuonna ainakin täällä Pasilan kirjastossa, mutta asia kannattaa varmistaa erikseen niistä kirjastoista, joista erityisesti olet kiinnostunut.
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Lapinyhdistysnetti- ja lapinvapaaehtoisverkosto-sivustojen kautta pääsee ainakin hyvin alkuun:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/
http://www.lapinvapaaehtoisverkosto.fi/
Lapin yhdistysnetin sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi rajata koskemaan vain Kemi-Tornion aluetta:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/tapahtumakalenteri
Kattojärjestönä alueen kolmannen sektorin toimijoilla on Meri-Lapin Majakka ry:
http://www.majakkatalo.fi/
Tornion kulttuuritoimistosta arveltiin, että kattavaa listaa toimijoista ja tapahtumista voi olla vaikea saada, mutta myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kulltturitoimisto
Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011.
Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Elokuvaa ei ole dvd:nä. VHS-videokasettina se löytyy joistakin kirjastoista. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön, oheisena on linkki Joensuun seutukirjaston sivulla olevaan pyyntölomakkeeseen, joka tulostuu kaukopalvelun s-postiin: http://www.joensuu.fi/kaukopalvelupyynto
Tarkoitatte varmaan kirjaa Hakulinen, Lassi: Laatokan sini. Kirjan kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa mutta teen siitä teille varauksen. Noudatteko teoksen Inkeroisista vai pääkirjastosta mielummin?
Kuka kukin on 1966 -kirjassa ei ole Asta Maria Lantzin syntymäaikaa, vain avioliiton solmimisvuosi (1937). Sama tieto on myös Kuka kukin on vuosien 1978, 1964 ja 1960 painoksissa ja kirjassa Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 : yhteisö- ja henkilöhakemisto (toim. Ilona Tainio).
Vuoden 1978 Kuka kukin 1978 on myös verkossa luettavana Project Runeberg -sivuston kautta:
http://runeberg.org/kuka/1978/0642.html
Valitettavasti hänen syntymäaikaansa ei löytynyt muistakaan lähteistä.
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Tällä hetkellä pääkaupunkiseuden kirjastoista Sellon kirjastossa Espoon Leppävaarassa toimii avoin yli 12-vuotiaille tarkoitettu roolipelikerho. Roolipelaamisen luonteen takia kerhot eivät aina ole avoimia tapahtumia vaan niihin kootaan kiinteä porukka, minkä jälkeen niistä ei enää tiedoteta. Kannattaa siis seurata tapahumatarjontaa.
Sellon kirjaston roolipelikerho
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Tapaht…
Pelitapapahtumia voi hakea Helmet-sivuston tapahtumahausta käyttämällä rajausta pelitapahtumat.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?s=
Suomen Rooli- ja Miniatyyripelaajat ry järjestää peli-iltoja Nuorten toimintakeksus Hapessa Helsingin Sörnäisissä.
http://www.roolipelit.fi/
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-…
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
YK:lta ilmestyy vuosittain tammikuussa Population and vital statistic report -julkaisu. Julkaisussa on kattavat maittain kootut tilastot mm. kuolleisuusluvuista.
Vuoden 2019 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2017 649 061 ihmistä ja Espanjassa 421 269 ihmistä ja vuoden 2018 julkaisun mukaan Italiassa kuoli vuonna 2016 615 261 ihmistä sekä Espanjassa 406 815 ihmistä.
Päivittäisen kuolleisuuden voi laskea jakamalla kuolleet vuodessa olevien päivien määrällä. Tällöin päivittäiset kuolleisuusluvut olisivat seuraavat:
Maa
2016
2017
Italia
1 685,65
1 778
Espanja
1 114,56
1 154,16
Yllä oleva on tietenkin suuntaa antava tieto ja perustuu vain muutamaan…
Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan
Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari) Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot)
Suoralta kädeltä on silti…
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
