Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat…
Arvaa mikä ammatti -arvausleikkiä esitettiin Pikku Kakkosessa vuonna 1994. Arvattavan ammatin kuvitus paljastui jonkin sen ajan tekniikan avulla. Sarjan osat ovat katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/10/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-ammatti
Toinen arvuuttelusarja oli Arvaa mikä eläin. Myös sen voi katsoa Elävässä arkistossa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/24/paihitatko-ransun-arvausleikissa-arvaa-mika-elain
Barbapapan kuvaa näistä ei löytynyt. Muita saman ajan lastenvisailuja olivat Sanaleikki (1984) ja Erkki (!988), joita pääsee katsomaan myös ylläolevan linkin kautta.
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Kyseessä voisi hyvinkin olla laulu nimeltä Kaunis pesijätär (Les lavandières du Portugal). Se kertosäkeessä sanotaan: ”Siis klap ja klap, kun pyykkiä riittää vaan, niin klap ja klap, muun kyllä mä kuntoon saan.” Suomenkieliset sanat ovat Saukin käsialaa, ja sen sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9. Se on levytetty myös moneen kertaan.
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Löysin palvelusta valmiin vastauksen tähän kysymykseen: "Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä." Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§ https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyin-pari-viikkoa-sitten-maksettiinko
Helsingin Sanomat-verkkosivulta löytyy mallisto risti- ja kuvavaihtoehdoista jotka voivat helposti valita kuolinilmoituksen tekemiseen. Kyseisiä merkkejä ei ole tällä listalla. On olemassa kyllä sekä eri uskontoihin ja yhteisöihin liittyviä, että myös koristeellisempia merkkejä. (PDF-muodossa vaihtoehdot tässä - https://oma.sanoma.fi/public/pdf/2016_risti-_ja_kuvavaihtoehdot.pdf).
Helsingin Sanomat antavat myös jonkin verran mahdollisuuksia liittää omia kuvia tai merkkejä, mutta sen tekemisessä pitää olla oman lehden asiakaspalveluun yhteydessä jos on kyseessä tilanne jossa merkkiä ei itse pysty liittämään ilmoitukseen (https://oma.sanoma.fi/aihe/yhteystiedot/helsingin-sanomien-lukijailmoit…).
Jos merkinnät ovat tältä vuodelta,…
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Kyse voi olla rautabakteerin aiheuttamasta öljyä muistuttavasta kerroksesta. Rauta liukenee veteen, nousee pinnalle ja kelmuuntuu öljynnäköiseksi massaksi. Mikäli kuitenkin epäilet, että kyse on pilaantuneesta maa-aineksesta, kannattaa kysyä ohjeet käsittelyyn lähimmästä jätekeskuksesta.
Lähteet ja lisätietoja
Rautabakteerit | Vesi.fi
Bakteeri synnyttää öljyyntyneen näköistä vettä | Yle Uutiset
Perustuslain 55§:n mukaan Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ja koska vaalit ovat olleet pääsääntöisesti aina tammi-helmikuussa, aloitusajankohdaksi on valikoitunut 1.3. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi KJ Ståhlberg, joka valittiin 25. heinäkuuta 1919 ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi maltillisen oikeiston ja vasemmiston äänillä eduskunnan suorittamassa vaalissa.
Sen jälkeen presidentit valittiin valitsijamiesvaalilla aina vuoteen 1988 saakka, sen jälkeen suoralla kansanvaalilla. Poikkeuksena sota-ajan valinnat Risto Ryti ja CGE Mannerheim.
Tästä listasta näkee kaikkien presidenttien virkaanastujaispäivät: https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet määritellään USA:n perustuslain 2.artiklassa.
https://www.archives.gov/founding-docs/constitution-transcript
Valkoisen talon (White house) sivulta löytyy lisätietoa aiheesta:
https://www.whitehouse.gov/about-the-white-house/our-government/the-exe…
Suomenkielinen wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_presidentti#Presidentin_valt…
Kirjaston tietopalvelu ei voi antaa yksityishenkilöiden nimiä, mutta muita yhteystietoja kyllä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyösosastoon (yhteystiedot: http://global.finland.fi/) tai Punaiseen ristiin (http://www.redcross.fi/) tai Suomen Lähetysseuraan (http://www.mission.fi/). Näiden kaikkien järjestöjen kautta lähetetään lääkäreitä kehitysmaihin.
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Voit etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi ja kirjoita asiasanoiksi (tee useampi haku) "puhelinkäyttäytyminen" tai "puhelimet käytösoppaat" tai "puhelinpalvelut" .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohaulla voit etisä teoksia aiheen mukaan. Opastettu hakusivu on osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/d . Hakusanalla "maitotalous" löytyy mm. seuraavat teokset. Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö 1905-1980 / Kari Hokkanen ; [värikuvat: Kaius Hedenström]. Sata vuotta karjantarkkailua 1898-1998: mitä mittaat, sitä voit parantaa / [tekstit: Terhi Koivisto .. Juha Seppälä].
Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa on myös Emäntälehti Martat alkaen vuodesta 1904 ja Kotiliesi vuodesta 1923. Tutkimalla näitä lehtiä saatat löytää mielenkiintoista materiaalia, irtomaidostahan luovutiin kaupoissa 1950-luvulla ja nykyinen muovitettu pahvitölkki tuli laajemmin käyttöön vasta…
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli…
Askolan kirjaston kotisivuilla todetaan seuraavasti: "Asiakas voi palauttaa Askolan kirjastoihin myös muualta lainaamansa aineiston. Muiden Porsse-kirjastojen (siis myös Porvoon) palautuksista peritään 1 €/1-5 kpl erä. Kuljetusmaksu lisätään tarvittaessa asiakkaan velkasaldoon."
http://www.askola.fi/maksut_2007.pdf
Monninkylän kirjaston aukioloajat kesällä:
Maanantai klo 10 - 15
Tiistai klo 13 - 19
Keskiviikkoisin suljettu 6.6.-8.8.07
Torstai klo 13 - 19
Perjantai klo 10 – 15
http://www.askola.fi/kirjasto.htm
Varattu aineisto toimitetaan aina siihen kirjastoon, jonka asiakas on valinnut noutokirjastoksi. Vakionoutokirjasto on eräänlainen esivalinta, jonka voi tallentaa omissa tiedoissa, ja joka tulee aina ensimmäisenä noutopaikkaa valittaessa. Pudotusvalikosta voi kuitenkin valita minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston, jos haluaa noutaa varatun aineiston juuri sieltä. Esim. jos vakionoutokirjastoksi on valittu Oulunkylän kirjasto ja haluaakin hakea varatun aineiston Vallilan kirjastosta, pudotusvalikosta valitaan Vallila ja varaus toimitetaan sinne. Noutopaikan voi muuttaa niin kauan kuin asiakas on varausjonossa. Jos varaus on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, muuttaminen ei ole mahdollista.
Matkalla -tila tarkoittaa, että aineisto…
Adremalevy on osa postituskonetta. Adrema-postituskonessa osoitelevyt asetettiin kasettiin, josta kone otti yhden kerrallaan. Painoväri tuli erillisestä kasetista. Tästä mallista luovuttiin vuonna 1969 ja siirryttiin Scriptomatic-menetelmään
Katso lisää
http://www.keskisuomalainen.fi/museo/sanasto.html#p
