Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Vanhimmat Kantonen- ja Kantola-nimet vaihtelevat Kantanen- ja Kantala-muotojen kanssa, mikä johtuu siitä, että alkujaan ”kanto” = ”kanta”. Enimmät Kantala-nimiset talot sijaitsevat niemen tyvessä eli kannassa tai ovat kantatiloja, joista muita tiloja on erotettu. Sanalla ”kanta” on myös merkitykset ”niemi” ja ”kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä”.
Pälkäneen kylä Koljonkanta on tunnettu myös nimellä Kanto ja Pälkäneen Kantokylä oli vuosina 1448 ja 1462 Kantokijle ja Kantokylä, mutta 1463 Kanda kylä by ja Kandakylä.
Sukunimellä Kantonen ei ole selvää levikkialuetta. Se on levinnyt lähes pariinkymmeneen pitäjään Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja aina Enonkoskelle asti. Vuoden 1906 nimenmuutokset ovat tuoneet Kantosen…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
Järvenpään kirjastossa tai kaupungilla ei ole jaossa tällaisia vihkosia. Kirjastossa on tietenkin paljonkin kirjoja asiakaspalvelusta, jotka ovat lainattavissa, mutta ihan omaksi jaettavia ei ole. Järvenpään kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://www.kirkeskirjastot.fi/
Internetin kautta löytyy monenlaista aineistoa asiakaspalvelun liittyen, esim.:
http://www.ammattiwiki.fi/wiki/images/1/1a/Ammattiwiki_Asiakaspalvelun_…
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/19463/TMP.objres…
Valitettavasti kirjaston sanakirjat ovat niin suppeat, ettei niistä löydy kysyttyä sanaa. Helsingin kaupunginkirjaston japanilainen työntekijä kuitenkin kertoi, että selviytyjä on japaniksi ikinokori. Netissä osoitteessa sanakirja.org selviytyjä käännetään näin: 生残者
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa…
Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Oikeaa kuvaa ei valitettavasti ole löytynyt. Kirjassa Kuninkaantekijöistä koivistolaisiin: viisi vuosikymmentä pilapiirtäjien näkemänä (Pertti Hemanus, 1968) on joitakin pilapiirroksia vuoden 1941 Joulukärpänen –lehdestä. Niissä sivutaan aihetta. Sota-ajan Joulukärpänen-lehdet ovat vain Kansalliskirjaston ja muutaman muun yliopistokirjaston (Jyväskylä ja Turku) kokoelmissa, joten emme ole voineet tarkistaa, löytyisikö oikea pilapiirros / sarjakuva näistä lehdistä.
Kysymyksestä ei käy ilmi, käykö mikä tahansa bongorumpujen soitonopas DVD:llä. Koska tuon nimistä julkaisu ei löydy, rohkenen suositella lainaamaan tai kaukolainaamaan HelMet-kirjastoista löytyvän englanninkielisen, joita on tarjolla kaksi eri julkaisua:
Trevor Salloum: The art of bongo drumming (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1802414~S9*fin)
Brad Dutz: Have fun playing bongos (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1656630~S9*fin)
Jälkimmäinen on suositeltavampi, jos kyseessä on aloitteleva soittaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös…
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/…
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.…
Kotilieden kansikuvista ei löytynyt luetteloa. Kuopion Varastokirjaston Kontentti-tietokannan (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php ) kautta löytyy mm. Kotilieden sisällysluetteloita. Tätä kautta löytyy tieto neljästä Väinö Hämäläisen Kotiliedessä julkaistusta taidejäljennöksestä, mutta kansikuvia ei tätä kautta voi etsiä. Tiedot taidejäljennöksistä löytyvät alta:
http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/dump_kotiliesi.txt
Valitettavasti tietoa kysymäsi kuvan sijainnista ei löytynyt, mutta lehtiä voi tulla käymään läpi Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Lehdet ovat Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjaston alakerrassa. Sieltä löytyvät Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen, Pääskynen (1907-1935), Suomen…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole Electronics now -lehteä, mutta se löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Espoosta ja Tampereen teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Lehteä tai ainakin kopioita sen artikkeleista voi kaukolainata kaupunginkirjaston kautta. Kaukolainapyynnön tekemisestä ja lainaan liittyvistä maksuista antaa tietoja kirjaston kaukopalvelu, puh. 02-2620687.
Ranskalaisesta populaarimusiikista löytyy ainakin yksi teos: Tölkki: Ranskalainen chanson. Lisäksi taidemusiikkia, sekä vanhaa että uudempaa, käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia, esim. The New Grove french baroque masters ja Hill:Modern french music.
Kirjailija Raisa Lardotista ei löydy kovin paljon aineistoa. Espoon kirjailijat -internetsivuilta löytyy vain syntymävuosi ja luettelo tuotannosta. Sivusto on osoitteessa http://www.espoo.fi./kirjasto/kirjailijat/ Teoksessa Kotimaisia nykykertojia 3 on parin sivun artikkeli Lardotista. Kirja on useimmissa Espoon kirjastoissa joko lukusali- tai lainakappaleena. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyy muutamia artikkeliviitteitä hänestä. Kiinnostavimmat ovat ehkä haastattelut Kotilääkäri-lehdessä (1997, n:o 9) ja Kotiliedessä (1991, n:o 18).
