Etsitty teos vaikuttaisi kovasti tanskalaisen Bjarne Reuterin kirjalta 7.a vuodelta 1993. Siihen perustuva pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kolmiosainen televisiosarja Skuggornas hus on esitetty touko-kesäkuussa 1997 TV1:ssä nimellä Varjojen talo. Reuterin kirjaa ei ole suomennettu - ruotsinnos kyllä löytyy.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Havaijilaista musiikkia on esim. alla olevilla cd-levyillä. Levyjä on eri Helmet-kirjastoissa, paikallaolon voi tarkistaa Helmet-verkkokirjastosta: http://helmet.fi/
- Hawaii : traditional hula / Halau Hula Ka No'eau
- Legends of ukulele
- Cherish the mele of our kupuna
- Aloha no na kupuna = Love for the elders
- On a coconut island : Music of Hawaii
- Aloha Hawaii
- Guitare Hawaienne authentique = Authentic Hawaiian guitar
Kyllä, voit pyytää levyt kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kysy kaukolainauksen hinnoista ja ehdoista kirjastostasi.
Barbi Bentonin Barbi Doll -levy löytyykin Helmet-kirjastosta Kauniaisista, mutta Something new -levystä näyttää olevan vain nimi jäljellä. Levyä löytyy kuitenkin muualta Suomesta.
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Helmet-verkkokirjaston ohjeissa neuvotaan näin:
"Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura…
Kyseessä lienee SVHS-C-adapteri (sovitin), jonka avulla SVHS-C-pikkukasettia voi käyttää tavallisessa VHS-laitteessa.
Tässä linkissä on kuva adapterista: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Super-VHS-Compact001-Modified.JPG
Tällainen adapteri on käytettävissä Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolla.
Kyseessä on ilmeisesti M Mapes Dodgen nuortenkirja "Hopealuistimet". Teos julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1922 ja sittemmin uudelleen vuosina 1956, 1959, 1967 ja 1982.
Kirjasammosta voi lukea kirjan juoniselostuksen. Sivu aukeaa alla olevasta linkistä. Netistä löytyy myös kuvia kirjan kannesta.
Kirja näyttää kuuluvan varsin monien Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue4aafb1b-b485-40ca-baf0-f8…
http://www.sadunkirjat.fi/lasten-kirjat/183-mmapes-dodge-hopealuistimet…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään…
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjassa kerrotaan nimen taustasta seuraavaa: "Nimi on ilmeisesti lähtöisin karjalaisesta ristimänimestä Perha, Perho(i), Perssa, Pärssi < venäjän Perh, Persa, Perfirij, Porfirij. Tosin taustalla saattaisi olla myös skandinaavisen Peter, Per -nimen patronyymi."
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Nettisivuja voit hakea eri hakupalveluista(ks.http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku) hakusanoilla rastafarian hairstyles / hairdos tai dreadlocks. Näin löytyvät esim. Dreadlocks HQ, http://www.dreadheadhq.com/ , Hair Police, http://www.hairpolice.com/ ja My dreadlocks page, http://www.tachyonlabs.com/dreads.html
Kirjoja voit hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta,
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ esim. asiasanalla kampaukset.
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy…
Valkosipulia voi istuttaa keväällä ja syksyllä. Keväällä istuttamisessa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä ja suositellaan, että valkosipuli istutetaan varhain, heti kun maa on tarpeeksi kuiva muokattavaksi. Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun ensimmäisillä viikoilla. Siemensipuleiden kylmäkäsittely ei ole välttämätöntä, Kalevi Tikan Kiehtova kynsilaukka -kirjan mukaan, mutta esimerkiksi Kotipuutarha -lehden mukaan se vauhdittaa sipulien kasvamista. Tikka suosittelee, istukaskynsien erottelua vasta hieman ennen niiden istuttamista, sekä istukaskynsien liottamista kylmässä vedessä 1-2 vuorokautta ennen istuttamista.
Valkosipulit istutetaan noin 10 cm syvyyteen ja 15 cm välein. Sopiva riviväli on 25 cm. Sipulit tarvitsevat…
Tilastokeskuksen sivuilta, "Maailma numeroina" -kohdan hakemistosta (http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html) löytyy myös matkailuaiheinen tilasto, jonka tiedot tosin ovat vuodelta 1998. Tämän tilaston mukaan 10 suosituinta matkailumaata ovat: 1. Ranska (70.000.000 yöpyjää), 2. USA (46.395.000), 3. Espanja (47.749.000), 4. Italia (34.829.000), 5. Britannia (25.745.000), 6. Kiina (25.073.000), 7. Meksiko (19.810.000), 8. Kanada (18.837.000), 9. Puola (18.780.000), 10. Itävalta (17.352.000). Voit halutessasi ottaa yhteyttä Maailma numeroina -palvelun valvojaan (yhteystiedot em. osoitteessa)ja kysyä löytyisikö uudempaa tietoa.
Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
