Lunttasin asiaa Wikipediasta. Linkit Smurffit Wikipedia ja Smurfs WikiNat eli Natural Smurf on suomeksi LuontosmurffiColérigue on snappy smurfling tai Grouchy Smurf eli ärjysmurffi Molasson on Laiskasmurffi
Arne Nevanlinnan kirjan "Meidän sota" alkulehdillä on huomautus :
"Tämän kirjan henkilöiden ja tapahtumien yhteydet todellisuuteen
ovat sattumanvaraisia tai kuviteltuja. - - " Vaikuttaa siltä että
Edvard Myhrborg on jos ei kuviteltu, niin ainakin muunneltu tai naamioitu
henkilö. Kuka olisi se kirjallisuuden tutkija, kirjailija, professori ja
julkisuuden henkilö joka tällä hetkellä asuu Ranskassa? Sukunimikirjoista
tai matrikkeleista ei voi päätellä mitään. Näin käy usein muistelmissa:
todellisuus ja taru sekoittuvat, lukijan on vaikea erottaa niiden välistä
epämääräistä viivaa.
Turun kaupunginkirjastossa on yli 3000 äänikirjaa, joista n. kolmannes on pääkirjaston kokoelmissa. Äänikirjoja voivat lainata kaikki kirjaston asiakkaat. Suurin osa äänikirjoista on erikielisiä romaaneja, mutta myös esim. kirjailijahaastatteluja löytyy. Sen sijaan tenttikirjoja tai taide- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä äänikirjoja ei löydy. Aineistorekisteristä voi hakea äänikirjoja aineistolajin mukaan ("tarkka haku" ja ainestolaji "äänikirjat"). Pääkirjastossa on myös erillinen kansio äänikirjoista, jotka löytyvät pääkirjaston kokoelmista.
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en…
Mario Tobino on syntynyt vuonna 1910 ja kuollut 1991. Voit ottaa yhteyttä Tobinon italialaiseen kustantajaan Mondadoriin sähköpostitse: infolibri@mondadori.it, tai kirjeitse: Mondadori, Segreteria Letteraria, 20090 Segrate (MI), Italia.
Vakoilu- ja mainontaohjelmista pääsee helpoimmin eroon käyttämällä yksityiskäyttäjälle ilmaisia apuohjelmia, kuten Ad-aware ja Spybot. Nämä ohjelmat ovat hyvin helppokäyttöisiä ja ne voi ladata useimmilta netin softasivuilta. Esimerkiksi Ad-aware ohjelman kotisivuilla on lista linkeistä, joista ohjelman voi ladata osoitteessa http://www.lavasoft.de/support/download/ .
Vakoiluohjelmia voi piiloutua kaikkien netissä vierailevien koneille yhteystyypistä riippumatta. Riski saada näitä ohjelmia on suurin sivustoilla, joilla levitetään laittomasti ohjelmistoja ja musiikkia sekä pornosivustoilla. Usein kuitenkin tällaisen epätoivotun vieraan voi saada koneelleen hyvinkin viattoman tuntuiselta sivustolta tai jonkun apuohjelman kylkiäisenä.…
Varsinaisia hittilistoja ei ole saatavilla. Seuraavissa kirjoissa on tietoa hiteistä ja niiden esittäjistä:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Lassila, Juha: Mitä Suomi soittaa: hittilistat 1954-87
Nyman, Jake: Onnenpäivät 1 & 2.
Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,…
Kirjoituskoneen historiasta kertoo esimerkiksi teos Harlio, Raimo: Kiehtovat wanhat kirjoituskoneet, Helsinki] : Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö, 2000.
Rauman kaupunginkirjastosta on lainattavissa seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa marja-aroniasta: Alanko, Pentti: Pihan ja puutarhan marjat sekä Vihertieto : hyvä hyötytarha. Katso myös verkossa sivut osoitteessa http://www.marjamaa.fi/index.php?id=7.
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Helsingin kaupunginkirjastossa palautus ei ole lainaajakohtainen, joten eri henkilön kortilla lainatut kirjat voivat tulla samalle palautuskuitille. Näin voi käydä, jos edellinen palauttaja ei ole painanut palautusautomaatista Lopeta-kohtaa palautuksen jälkeen. Palautettujen kirjojen lista tyhjenee jonkin ajan kuluttua, mutta jos seuraava palauttaja aloittaa sitä ennen palauttamisen, hän voi saada tosiaan edellisen palauttajan kirjat kuitilleen.
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren…
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Etsitty teos vaikuttaisi kovasti tanskalaisen Bjarne Reuterin kirjalta 7.a vuodelta 1993. Siihen perustuva pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kolmiosainen televisiosarja Skuggornas hus on esitetty touko-kesäkuussa 1997 TV1:ssä nimellä Varjojen talo. Reuterin kirjaa ei ole suomennettu - ruotsinnos kyllä löytyy.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
