"Kytäjän kartanon kulta-aika sijoittuu 1800-luvulle, jolloin maat olivat Linderin suvun omistuksessa. Marsalkka Mannerheimin siskon Sophien kanssa naimisissa olleen Hjalmar Linderin isännöimä Kytäjän kartano oli koko Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jonka 50 000 hehtaarin mailla kykeni vaeltamaan päiväkausia astumatta toisten tiluksille. Mahtivuosinaan Kytäjän kartanolla oli oma rautatie, meijeri, viinatehdas ja jopa oma raha."
Tämä tieto on lainattu kartanon omilta nettisivuilta: https://www.kytaja.fi/miksi-kytaja/kartanon-tarina/
Helmet-palvelusivustolla olevan listan mukaan asiakkaiden käytettävissä oleva paperisilppuri on Helsingissä ainoastaan Töölön kirjastossa.
Korona-aikana palveluissa on rajoituksia, joten sinun kannattaa vielä varmistaa suoraan Töölön kirjastosta, onko paperisilppuri tällä hetkellä käytettävissä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kappaleen nuotit löytyvät Helmet-kirjastoista nuottikokoelmasta "In memoriam : lauluja jäähyväisten hetkellä / Petri Laaksonen"
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2368254__Slaaksonen%20vii…
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein…
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
Kaukolainojen hinnoista ei ole keskitettyä koostetta.
Yleensä kirjastojen omilta kotisivuilta löytyy hinnasto, jossa on kyseisen kirjaston oma kaukolainamaksu ja sitten maksut määräytyvät sen mukaan, mistä aineisto tilataan eli mitä aineiston lähettävä kirjasto veloittaa.
Voit tarkistaa käyttämäsi kirjaston kotisivuilta kyseisen kirjaston kaukolainatilausmaksut. Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston maksut näet linkistä http://webdom.mikkeli.fi/kirjasto.nsf/kaukolainatilaus
Eri lait ja asetukset määräävät kaukopalvelumaksuista: Maakuntakirjastot, Varastokirjasto ja Eduskunnan kirjasto eivät peri lähettämästään kaukolainasta maksua, silloin maksetaan vain tilaavan kirjaston maksu.
Ohjeissa ei pystytä yksilöimään…
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Koska kysymykseen löytyy vastaus arkistostamme, kopion sen tähän: Nimestä Tiiu ei löydy paljoa tietoa. Se on tosiaan virolainen nimi, jonka alkuperäinen muoto saattaa olla Dorotea. Virossa Tiiun nimipäivää vietetään 1.11. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 annetaan ohjeita siitä, milloin nimipäivää voi viettää, jos nimeä ei ole almanakassa. Ohjeiden mukaan nimipäivää voi viettää samana päivänä kuin kantanimen muut muunnokset, eli voitte hyvin juhlia Tiian päivänä 6.2. Voitte myös valita virolaisen nimipäivän 1.11.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-tietokannasta löytyi rekrytointia käsitteleviä englanninkielisiä kirjoja jonkin verran:
Clegg, Brian: "Instant interviewing" (2001)
Clifford, Lorenza: "Interview others : how to spot the perfect candidate" (2006)
Graham, Donna: "Online recruiting : how to use the Internet to find your best hires" (2000)
Hindle, Tim: "Interviewing skills" (1998)
Jay, Ros: "Brilliant interview : what employers want to hear and how to say it" (2002) ja (2005)
Johnson, Mike: "Talent magnet : getting talented people to work for you" (2002)
Maitland, Ian: "Recruiting : how to do it" (1997)
Thompson, Carolyn B.: "Interviewing techniques for managers" (2002)
Thornhill, Adrian: "Managing change : a human resource…
Lydia Wictorzonin nimeä ei mainita ainakaan seuraavissa Suomen lähetystyön historiaa käsittelevissä kirjoissa
- Kuilun reunalla : Suomen lähetysseura Kiinassa 1926-1929 / Pekka Lund (2006)
- Uskoa teoiksi 150 vuotta : Suomen lähetysseura 1859-2009 / toimittanut Liisa Hovila-Helminen (2008)
- Eevat apostolien askelissa : naislähetit Suomen lähetysseuran työssä 1870-1945 / Kirsti Kena (2000)
- Jumalan kannattelu : tutkimus kristillisen vakaumuksen vaikutuksesta lähetystyön kriisin käsittelyyn Kiinassa 1920-luvulla / Pekka Lund (2008)
Jumalan kannattelu -kirjassa käsitellään myös muita kuin Suomen lähetysseuran lähetystyön tekijöitä.
Matti Peltolan kirjassa Lähetystyö ja kansankirkko (1989) mainitaan vuonna 1890 Ruotsissa syntynyt Linus…
Hei!
Voit hakea tarvitsemaasi aineistoa internetistä Kuopion kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Sallin avulla http://www.kuopio.fi/kirjasto/
Tarkennetun haun kohtaan Asiasanat/Aihe voit kirjoittaa työssäoppiminen, työkierto, oppiva organisaatio, ammatillinen kehitys, osaamisen siirto, henkilöstökoulutus tai henkilöstösuunnittelu. Klikkaamalla kunkin teoksen nimeä, saat siitä tarkemmat tiedot ja näet myös, onko teosta sillä hetkellä lainattavissa kirjastossamme. Kirjastossamme on myös sähköisiä kirjoja, joita voit ladata omalle tietokoneellesi. Tarkempaa tietoa niistä saat kirjaston kotisivun kohdasta Hakemisto kirjaston palveluista, kohdasta Sähköiset kirjat.
Voit hakea tietoa myös kansallisista Linnea-tietokannoista: http://www.…
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
Etsityn runon Kylän pääss' on krouvi tuolla on kirjoittanut unkarilainen Sándor Petöfi. Otto Mannisen suomennos siitä löytyy Petöfi-kokoelmasta Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1922; viimeisin painos on vuodelta 2001. Sama käännös löytyy lisäksi parista runoantologiasta: Uudempaa lausunta-ohjelmistoa (1925) ja Runon ääni : lausujain juhla-antologia (1988).
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Kirkon järjestämää päiväkerhotoimintaa aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla. Toiminta laajeni 1950-luvulla ja yleistyi koko maassa 1960-luvulla ja vakiintui työmuotona 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään ohjaajien koulutusta.
Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.
Lähteet:
http://www.evl-slk.fi/kirkon_varhaiskasvatus/vake/heratteita_vakeen_osa…
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Lapsity%C3%B6
http://www.oph.fi/download/49214_selvitys_nuorisoalan_koulutustoimikunn…
http://kasvis.wordpress.com/2013/02/27/zookkonen-3-2013-paivakerhotyo-a…
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Kristiina Lähteen kirjoja kustantaa Teos, jonka kautta voit lähettää terveisesi kirjailijalle. Yhteystietoja löytyy täältä: http://www.teos.fi/yhteystiedot/.
Kristiina Lähde kustantajan sivuilla: http://www.teos.fi/kirjailijat/kristiina-l%C3%A4hde.html.
Valitettavasti ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjastossa. Palvelun lehdet ovat luettavissa Päijät-Hämeen kirjastojen tietokoneilla sekä Lahden kirjaston tiloissa omalla laitteella, joka on yhteydessä internetiin kirjaston avoimen verkon kautta.
Lahden kaupunginkirjaston palveluna tarjoamia PressDisplayn ja Zinion sähköisiä lehtiä voi lukea myös kotona, mutta Aamuposti-lehteä niissä ei ole.
