Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan yksinomaan Scorpionsia käsitteleviä kirjoja. Alan hakuteoksista varmasti löytyy artikkeleita yhtyeestä ; esim. The Rough Guide to Heavy Metal / by Essi Berelian ; [editor: Michelle Bhatia]. 2005, The Virgin encyclopedia of heavy rock / Editor in chief: Colin Larkin. 1999. Lisää hakuteoksia löytyy HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi hakusanoilla heavy rock, hakuteokset. Todennäköisesti tiedonlähteenä mainitsemasi Scorpionsin kotisivut http://www.the-scorpions.com sisältävät kuitenkin enemmän tietoa kuin hakuteosten artikkelit.
Suomalaisista lehtitietokannoista löytyy muutama Scorpions-viite :
Juntunen, Juho : Tuttu ja turvallinen Scorpions : matkalla täydellisyyteen. Soundi…
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Esa Pakarisen Vihoviimeinen tango on hänen 1973 ilmestyneellä levyllään Vihoviimeiset tangot. Lp-levy on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Oman kirjaston kautta sen voi pyytää kaukolainaksi. Valitettavasti näyttää siltä, että sen sanoja ei ole erikseen saatavilla. Levy ei myöskään ole ilmestynyt cd-muodossa.
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastolla on kyllä kotipalveluasiakkaita, eli palvelua hoitava kirjastovirkailija ottaa vastaan lainatoivomuksia ja tuo teokset asiakkaalle kotiin sovitussa aikataulussa. Palvelusta sopimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon.
Viinan kotipoltto lakkautettiin Suomessa vuonna 1866. Samalla alkoholijuomien valmistuksesta tuli tehdasmaista ja valvottua. Juotujen alkoholijuomien määrät kuitenkin lisääntyivät ja alkoholipolitiikka kiristyi vuosisadan loppupuolella. Maaseudulla paloviinan vähittäismyynti tehtiin luvanvaraiseksi. Kaupungeissa anniskelu- ja myyntilupia annettiin anniskeluyhtiöille, joiden tietyn rajan ylittänyt voitto meni yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näillä varoilla rakennettiin mm. kouluja ja kirjastoja. Porissa anniskeluyhtiö rahoitti kirjastojen rakentamista ja uusien kirjojen hankintaa.
Lähteet: Granfors: Porin kaupunginkirjasto 1858-1958; Haatanen: Suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioon; Suomen taloushistoria 2
Jokainen kirjasto- tai kirjastoyhtymä valitsee lainattavansa itsenäisesti, joten kovin helposti mummon runokoelmaa ei voi tarjota kaikille kirjastoille. Kirjastot.fi-sivuilla olevan Pienkustantajien uutuuksia -palstan kautta voi mainostaa kirjaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Voi myös yrittää päästä kaikki kirjastot tavoittaville Kirjavälityksen tai BTJ Kirjavälityksen listoille:
http://www.kirjavalitys.fi/
http://www.btj.fi/
Kirjaa voi tarjota myytäväksi myös suoraan valitsemiinsa kirjastoihin. Kunnankirjastojen yhteystiedot saa tarvittaessa kirjastot.fi:n toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Elias Lönnrotin Flora Fennica ilmestyi 1860. Kirjastossamme on uusi laitos vuodelta 2002, joka perustuu Lönnrotin Flora Fennicaan 1866 ja Palmstruchin Svensk botanik -kirjaan. Siinä on erikseen heimot Menyanthaceae, raatekasvit ja Gentianaceae, katkerokasvit (osa 2, sivut 314 ja 321).
Samoin kirjassa Pohjolan kasvit osa 2 (1964)sivulla 215 mainitaan Menyanthaceae-heimon kohdalla, että tämä heimo on pieni ja lähellä katkerokasveja. "Tärkeimmistä poikkeavista ominaisuuksista mainittakoon spiraalimaisesti asettuneet varsilehdet ja nuppuasteisten teriöiden kiertymättömyys".
Ainakin suomenkielisissä varhaisissa kasvikirjoissa nämä kaksi heimoa ovat erillään.
Hei! Kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt vastausta. Palaamme asiaan, jos saamme jotain kautta myöhemmin selville, mistä yrityksestä oikein on kysymys. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa kuvan logon.
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Kirkon järjestämää päiväkerhotoimintaa aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla. Toiminta laajeni 1950-luvulla ja yleistyi koko maassa 1960-luvulla ja vakiintui työmuotona 1970-luvulla, kun kristillisissä kansanopistoissa ryhdyttiin järjestämään ohjaajien koulutusta.
Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.
Lähteet:
http://www.evl-slk.fi/kirkon_varhaiskasvatus/vake/heratteita_vakeen_osa…
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Lapsity%C3%B6
http://www.oph.fi/download/49214_selvitys_nuorisoalan_koulutustoimikunn…
http://kasvis.wordpress.com/2013/02/27/zookkonen-3-2013-paivakerhotyo-a…
Tällä hetkellä verkkomaksaminen ei ole mahdollista Vaskissa. Turun kaupunginkirjasto on jo pitkään linjannut, että verkkomaksamismahdollisuus tulisi olla mahdollinen. Olemme tässä asiassa kuitenkin sidottuja Turun kaupungin yhteiseen ratkaisuun, jota ollaan toteuttamassa osana tällä hetkellä käynnissä olevaa Turun verkkosivujen uudistusta.
Tarkkaa aikaa verkkomaksamisen toteutumiselle emme pysty sanomaan, mutta luultavasti vuoden – viimeistään kahden sisällä – olemme saaneet tämän toiminnan käyttöömme.
Kotilieden kansikuvista ei löytynyt luetteloa. Kuopion Varastokirjaston Kontentti-tietokannan (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php ) kautta löytyy mm. Kotilieden sisällysluetteloita. Tätä kautta löytyy tieto neljästä Väinö Hämäläisen Kotiliedessä julkaistusta taidejäljennöksestä, mutta kansikuvia ei tätä kautta voi etsiä. Tiedot taidejäljennöksistä löytyvät alta:
http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/dump_kotiliesi.txt
Valitettavasti tietoa kysymäsi kuvan sijainnista ei löytynyt, mutta lehtiä voi tulla käymään läpi Pasilan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Lehdet ovat Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjaston alakerrassa. Sieltä löytyvät Kotiliesi vuodesta 1923 alkaen, Pääskynen (1907-1935), Suomen…
Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on alkuaan peräisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Nimikin on ruotsalaista lainaa: se on peräisin ruotsin kielen sanasta himmel eli taivas. Suomessa himmeleitä oli alkuun pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Sieltä se levisi Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Lähteitä mm.:
Toivo Vuorela: Joulukruunu ja himmeli eli olkikruunu (artikkeli teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957)
http://www.avoinmuseo.fi/joulu/ohje_olki_ja_joulu.php
http://www.sarka.fi/kuukauden-esine/122005-himmeli/
Himmeli on perinteisesti valmistettu rukiin oljista, mutta sitä tehdään myös muista materiaaleista. Tietoa perunahimmelistä ei kuitenkaan löytynyt. Perunahimmelin muotokaan ei…
Hei, muistat aivan oikein.
Vuodelta 1961 on tallessa Hiihtokelitiedoitus, joka on luettu osana Päivätarjotin-ohjelmaa 14.4.1961.
Tässä ohjelman tarkemmat tiedot:
OTSI: Päivätarjotin 14.4.1961.
ENSI: 19610414 AANP: 19610414 KEST: 001730
(00:00) Avaruuslaulut. Laulut: Sinä olet ensimmäinen. Onnittelen sinua, ihminen.
(03:20) Heikki Eteläpää: Viikon elokuvakatsaus.
(06:40) Pyhäkoulutyö. Papisto Lahdessa. Suomen pyhäkouluyhdistyksen pääsihteeri, rovasti Pentti Taipale vastaa mikä on pyhäkoulun tehtävä tällä hetkellä.
(08:20) Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta viettää vuosijuhlia. DI Sakari Seeste: juhlien teemana Dipoli.
(10:45) Hiihtokelitiedoitus. Eri lääneissä desimetrimäät, kuinka paljon uutta ja vanhaa kantavaa lunta sekä luistava…
Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Internetistä löytyy osoitteesta http://www.gsansom.demon.co.uk/vfaero/oneoff/vf11.htm tieto, että ensimmäinen
Pääskysen prototyyppi eli de Havilland DH.108 Swallow TG283 lensi ensimmäistä kertaa 15. 5. 1946. Toinen prototyyppi TG306 lensi ensimmäistä kertaa kesäkuussa 1946. Kolmas Pääskynen VW120 lensi ensimmäistä kertaa 24. 7. 1947. Tämä kolmas koneista oli ensimmäinen kone, joka Britanniassa ylitti äänen nopeuden. Tämä tapahtui Internet-sivun mukaan 9. 9. 1948. Vuonna 1950 viimeisinkin näistä koneista tuhoutui.
