Uusia kotimaisia historiallisia romaaneja ovat mm. nämä:
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Sandra : romaani / Heidi Köngäs
- Tammikuu 18 : kertomus / Antti Tuuri
- Ackte! / Raija Oranen
- Sinun tähtesi / Venla Hiidensalo
Pidempi luettelo löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28historialliset%20romaanit%29%20%28suomenkielinen%20kirjallisuus%29%20f%3A1%20c%3A9%20l%3Afin%20y%3A%5B2016-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen science fictionin ja fantasian Risingshdow-sivustolta saa listauksen kirjoista, jotka voi järjestää mm. ilmestymisvuoden ja niille annetun arvosanan perusteella järjestykseen. Alla listasta muutama vuosina 2016-2018…
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki…
Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan kappaleet Tarja ja Tarja sinä rakas ovat sama kappale. Joidenkin tallenteiden tiedoissa on eri sovittaja, mutta säveltäjä ja sanoittaja ovat Raul Reiman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=kake+randelin…
Vanity Fair tulee ainakin Espoon Viherlaakson kirjastoon. Hämeenlinnan ja Himangan kirjastoissa on tietokannan mukaan vain v. -97 ja-98 kappaleita. Kaikki kirjastot eivät luetteloi lehtiänsä aineistotietokantoihin, joten (mahdollisesti) lähempänä sijaitsevien kirjastojen tietoja ei ole saatavilla. Ota yhteys lähikirjastoosi ja pyydä lehti/artikkelikopio kaukolainaksi heidän kauttaan. Suurin osa kirjastoista lainaa vanhempia lehtien numeroitaan, saatat siis joutua odottelemaan haluamaasi numeroa jonkin aikaa.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Kirjastosta toiseen toimitetaan materiaali vain siinä tapauksessa, että tekee 50c maksavan varauksen.
Hyllyssä olevan materiaalin saa ilmaiseksi vain noutamalla sen siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä.
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan yksinomaan Scorpionsia käsitteleviä kirjoja. Alan hakuteoksista varmasti löytyy artikkeleita yhtyeestä ; esim. The Rough Guide to Heavy Metal / by Essi Berelian ; [editor: Michelle Bhatia]. 2005, The Virgin encyclopedia of heavy rock / Editor in chief: Colin Larkin. 1999. Lisää hakuteoksia löytyy HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi hakusanoilla heavy rock, hakuteokset. Todennäköisesti tiedonlähteenä mainitsemasi Scorpionsin kotisivut http://www.the-scorpions.com sisältävät kuitenkin enemmän tietoa kuin hakuteosten artikkelit.
Suomalaisista lehtitietokannoista löytyy muutama Scorpions-viite :
Juntunen, Juho : Tuttu ja turvallinen Scorpions : matkalla täydellisyyteen. Soundi…
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Esa Pakarisen Vihoviimeinen tango on hänen 1973 ilmestyneellä levyllään Vihoviimeiset tangot. Lp-levy on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Oman kirjaston kautta sen voi pyytää kaukolainaksi. Valitettavasti näyttää siltä, että sen sanoja ei ole erikseen saatavilla. Levy ei myöskään ole ilmestynyt cd-muodossa.
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastolla on kyllä kotipalveluasiakkaita, eli palvelua hoitava kirjastovirkailija ottaa vastaan lainatoivomuksia ja tuo teokset asiakkaalle kotiin sovitussa aikataulussa. Palvelusta sopimiseksi kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon.
Viinan kotipoltto lakkautettiin Suomessa vuonna 1866. Samalla alkoholijuomien valmistuksesta tuli tehdasmaista ja valvottua. Juotujen alkoholijuomien määrät kuitenkin lisääntyivät ja alkoholipolitiikka kiristyi vuosisadan loppupuolella. Maaseudulla paloviinan vähittäismyynti tehtiin luvanvaraiseksi. Kaupungeissa anniskelu- ja myyntilupia annettiin anniskeluyhtiöille, joiden tietyn rajan ylittänyt voitto meni yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näillä varoilla rakennettiin mm. kouluja ja kirjastoja. Porissa anniskeluyhtiö rahoitti kirjastojen rakentamista ja uusien kirjojen hankintaa.
Lähteet: Granfors: Porin kaupunginkirjasto 1858-1958; Haatanen: Suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioon; Suomen taloushistoria 2
Jokainen kirjasto- tai kirjastoyhtymä valitsee lainattavansa itsenäisesti, joten kovin helposti mummon runokoelmaa ei voi tarjota kaikille kirjastoille. Kirjastot.fi-sivuilla olevan Pienkustantajien uutuuksia -palstan kautta voi mainostaa kirjaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Voi myös yrittää päästä kaikki kirjastot tavoittaville Kirjavälityksen tai BTJ Kirjavälityksen listoille:
http://www.kirjavalitys.fi/
http://www.btj.fi/
Kirjaa voi tarjota myytäväksi myös suoraan valitsemiinsa kirjastoihin. Kunnankirjastojen yhteystiedot saa tarvittaessa kirjastot.fi:n toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Nimellä "Erilaisia ihmisiä" löytyi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta yksi kirja:
Olli, Vera
Erilaisia ihmisiä : romaani
Turku : Kirja-Sampo, 1946
Kirjaa on joissakin maakuntakirjastoista, ja sen voi saada kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Vaikuttaa silltä, että ei ole. Kirjastotietokantojen ja esim. Linkki maailman runouteen -tietokannan kautta ei ainakaan löytynyt yksittäisten runojenkaan suomennoksia.
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
