Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kustantajaan. Suurimman osan kirjoista on kustantanut: Otava. Alkutuotantoa on julkaistu Tammen Keltainen kirjasto -sarjassa.
Tammen asiakaspalvelutiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.tammi.fi/kustannusosakeyhtio-tammi
Otavan Yleisen kirjallisuuden kustantavan osaston yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta: http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud…
Olisikohan kyseessä Pirkko Saision Betoniyö? (Ilmestyi 1981, nyt elokuvan myötä uusi painos 2011) Siinä teini-ikäisen Simon isoveli Ilkka on menossa vankilaan ja äiti pyytää Simoa "olemaan veli veljelleen" ja pitämään tälle seuraa Ilkan viimeisinä päivinä vapaudessa. Simo kulkee hetken ihailemansa Ilkan mukana ja yrittää olla miestä mielestään. Naapuri tarjoaa Simolle viiniä ja yrittää jutella, mutta Simo on kuullut miehen olevan homo ja suhtautuu tähän hyvin torjuvasti. Lopussa käy aika ikävästi.
Pojat asuvat äitinsä kanssa ja kesän helle ja kaupunkimiljöö ovat olennainen osa tapahtumia.
Kuulostaisiko tämä tutulta?
Heinolan kirjastosta ei kysymiäsi nuotteja löydy.
"The love boat theme" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Giant collection : more than 150 songs" (1990), joka löytyy esim. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta.
"I love how you love me" nuotti sisältyy esimerkiksi teokseen "Wedding & love fake book" (1994), joka löytyy esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Kuvahaussa (esim. Google: https://www.google.fi/imghp?hl=fi&tab=wi) voi kokeilla seuraavia sanayhdistelmiä:
club-foot painting
dwarf painting
freaks painting
hunchback painting
scoliosis painting
medical painting
medical deformities painting
medical deformities art
Saamme kirjatoimittajaltamme valmiit listat suomenkielisistä kirjoista. Lisäksi täydennämme tarjontaa itse, jos saamme/löydämme tietoja kirjoista, joita kirjatoimittaja jostain syystä ei ole tarjonnut. Nämä ovat yleensä omakustanteita. Kirjatoimittaja taas saa kustantajilta ja Kirjavälityksestä tiedot ilmestyvistä kirjoista. Kirjat tarjotaan yleensä jo ennen ilmestymistä, jotta ne sitten saadaan mahdollisimman pian ilmestymisen jälkeen kirjastoihin.
Lastenkirjoista tulee varmaan lähes kaikki Suomessa ilmestyneet tarjotuksi. Listoja on auki joka viikko, kerralla ei tietenkään kaikkia vaan sitä mukaa kuin niitä ilmestyy. Mitään ei sensuroida, mutta kirjastokäyttöön sopimattomat jätetään pois. Nämä ovat yleensä täytettäviä puuhakirjoja tai…
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
Nuottien lukemista voi opiskella omatoimisestakin, mutta hyvän opettajan kanssa se sujuu varmasti helpommin.
Yksi nuotinlukemisen itseopiskeluunkin sopiva kirjasarja on Anne Vallin Perusaste 1-3: musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso. Kirjat saa lainaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=perusas…
Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut yhteen myös muita itseopiskelun lähteitä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikinteoria1
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25…
Suomen museoliitto suosittelee kirjaa Rohmut ja riesat toimittanut Outi Nummi. Se on kuulemma ensimmäinen suomenkielinen tunnistusopas.
HelMetistä löysin hakusanalla tuhohyönteiset myös pari muuta ehdokasta.
Lasse Jansson: Sisätilojen tuhoeläimet, 2012 ja niiden torjunta sekä
Tuula Putus: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta, 2013.
Netin tiedot ovat tosiaan moninaiset ja usein ainakin kuvien kohdalla aika puutteelliset.
Löysin kuisten yhden sivusto, jota uskallan suositella, vaikka se on kaupallisen toimijan sivusto. Sivulla on kuitenkin hyvät tunnistuskuvat ja joopa lähdeviitteet mainittu.
http://www.hyonteismaailma.fi/
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://…
Ikävä kyllä yrityksistä huolimatta tähän suruvärssyyn ei löytynyt tekijää selaamistani värssykirjoista eikä runokirjoista. Netistä löytyi tämä värssy myös osana toista värssyä, joka alkaa "Tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa",mikä värssy taas on jossain aloitettu sanoilla Ei kuulu askeleet rakkaimman,tupa tyhjänä tyhjyyttä huokaa".
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin…
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
Kovin paljon lastenkirjallisuuta aiheista ei lötynyt. Tässä listaa kirjallisuudesta:
Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta
Leppäkerttu ja huuliharppu / Katariina Romppainen
näkövammaiset
Näköstellään! : näkövammaisten kuvailmaisu / Marjatta Lehtinen
kuulovammaisuus
Jennin karvakorva / Miia Kantinkoski
kehitysvammaisuus
Kaipuuta ja täyttymystä / toimittanut Päivi Luoma
Jenni saa ystävän / Rachel Anderson
Meidän perhe / Katri Vuorinen ja Tiina Eskola
Aikarumpu : lauluja, loruja ja toimintavinkkejä arkeen ja juhlaan / Päivi Vannasmaa, Maija Luukkainen
Pikku sammakkoprinssi / Hellevi Salminen
Kaari : kertomus kesästä, joka oli toisenlainen kuin muut kesät / Bo Carpelan
liikuntavammaiset…
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä…
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
