Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22.12.1942/1030 säädettiin seuraavasti: "Naispuolisella viran tai toimen haltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada kahden kuukauden virkavapaus täysin palkkaeduin." (9 §) Suomessa äitiysvapaan kesto säilyi noin kahdessa kuukaudessa vuoteen 1971 asti.
Lähteet:
Suomen laki. II. Suomen lakimiesliitto, 1966
Heikki Hiilamo, Akantappolaista isäkiintiöön : perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Stakes, 2006
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on tehty vuonna 1986 Pro gradu -tutkielma Vesajoki, Anne: Kylätutkimus Sievin kunnan asemakylän ja Kukonkylän kylissä. Tutkielma löytyy Sievin kunnankirjastosta sekä Oulun kaupunginkirjastosta.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Sieviä käsittelevät teokset, joissa on mainittu Kukonkylä muutamassa yhteydessä.
Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa sekä
Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Kuva on Magnus von Wrightin ja löytyy
kemian professori Arpen tutkimuksesta vuodelta 1865.
Väripiirros (kirjassa) löytyy Helsingin yliopiston Physicumin tiedekirjastosta Kumpulasta.
Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Kaikki suomennokset Kuusi ajatteluhattua, 1990, Minä olen oikeassa, sinä väärässä, 1991, Tehokkaan ajattelun opas, 1971, Uusi tapa ajatella, 1973, Uusi tapa oivaltaa; Lateraalisen ajattelun opas, 1971, löytyvät minkä tahansa lähikirjaston kautta myös Espoosta.
Opetushallituksen Internet-sivuilla sanotaan näin:
Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään Suomessa. Virkoihin ja tehtäviin on koulutusta koskevia kelpoisuusvaatimuksia, kuten tietyn tasoinen tutkinto, tietty suomalainen tutkinto tai määrätyt opinnot. Yleensä ulkomaisesta koulutuksesta annettu todistus ei sellaisenaan anna kelpoisuutta, vaan ulkomailla opiskellut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen koulutuksensa tunnustamisesta.
Voit lukea asiasta lisää täältä:
http://www.oph.fi/page.asp?path=1,439,2280,14945
Kysymäsi Lääkeainekemian perusteet -kirjan 3. painos (2003) on saatavilla Turussa Åbo Akademin pääkirjastossa sekä Turun yliopiston pääkirjastossa. Saman kirjan vanhempi painos vuodelta 1996 on lisäksi Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa (Lemminkäisenkatu 1), sekä mm. myös Turun yliopiston pääkirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto ei tilaa aineistoa kaukolainaksi, mikäli aineisto kuuluu jonkin muun turkulaisen kirjaston kokoelmiin, ohessa ote kotisivuiltamme:
Kaukopalvelussa on rajoituksia
Kaukolainaksi ei tilata materiaalia, jota kuuluu myös Turussa sijaitsevien kirjastojen kokoelmiin.
Ennen tilauksen jättämistä kannattaa tarkistaa, onko teos lainattavissa jossakin seuraavista kirjastoista;
Turun yliopiston kirjasto
Åbo Akademin kirjasto…
Lääkelaitoksen internetsivuilla osoitteessa http://www.laakelaitos.fi/ on kohta "Yhteydenotto" jossa voit esittää kysymyksen sinua askarruttavasta aiheesta. Siellä on myös kohta "Linkit", josta saat yhteystiedot ulkomaisiin viranomaisiin ja organisaatioihin.
Hakemalla Googlesta "reseptivapaat lääkkeet" ja "ulkomaat" pääsee myös CFS:n itsehoitosivustojen kautta seuraavaan linkkiin http://www.herbmed.org/links.asp, josta saa tietoa eri rohdoista ja niiden käyttötarkoituksista.
Yleisenä neuvona voi todeta ettei ole suositeltavaa käyttää ulkomailta hankittuja rohdosvalmisteita, ellei ole varma niiden sisällöstä. Pitäisi myös välttää rohdosvalmisteita, joiden koostumusta ei ole esitetty myyntipäällyksessä.
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannessa ja toimii nykyään sekä kirjailijana että toimittajana. Hänestä löytyy tietoa Internetin kautta esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eve_Hietamies) ja hänen kirjojaan kustantavan Otavan sivuilta (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/hietamies_eve/fi_FI/hiet…). Eve Hietamiehestä on myös artikkeli kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2 (BTJ Kirjastopalvelu 2003). Lisäksi hakemalla esim. Googlella sanoilla "Eve Hietamies" löytyy linkkejä hänestä tehtyihin haastatteluihin.
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi…
