Tarkoitatkohan mahdollisesti Lasipalatsin Kohtaamispaikkaa, sieltä saa tietoteknistä apua. Netissä on tietoa kohtaamispaikasta osoitteessa . Kohtaamispaikka löytyy myös "googlaamalla". Seuraa esittelytekstiä:
Lasipalatsissa, entisen Kirjakaapelin tiloissa avautui kesäkuun alussa neuvontapiste Kohtaamispaikka@Lasipalatsi.
Sieltä kadunmies voi hakea apua tietotekniikan laitteisiin liittyviin ongelmiin.
Esimerkiksi jos internetin, mobiilipalvelujen tai digi-tv:n kanssa ei ymmärrys riitä, voi nousta portaat Sokosta vastapäätä Lasipalatsin toiseen kerrokseen ja pyytää apua.
Kohtaamispaikka on Helsingin kaupunginkirjaston hallinnoima, ja siellä on neuvontatiskillä kaupunginkirjastosta ainakin yksi henkilö aina paikalla.
Hän ei kuitenkaan ole…
Suomalaisen seksuaalisuudentutkimuksen klassikko on Kai Sieversin, Osmo Koskelaisen ja Kimmo Lepon "Suomalaisten sukupuolielämä" (1974). Sitä jatkaa "Suomalainen seksi" -teos, jonka ovat toimittaneet Osmo Kontula ja Elina Haavio-Mannila (1993)ja jonka lähdeluetteloista löytyy lisäviitteitä. Lisäksi on olemassa Tapio Turpeisen laatima kirjallisuusluettelo "Suomalaisen seksuaalisuudenkirjallisuuden bibliografia 1549-1989" (1991).
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä seksologia kuuluu luokkaan 59.35. Aihetta voi hakea hakusanoilla "seksuaalisuus", "seksuaalinen käyttäytyminen", hakua voi rajata liittämällä niihin asiasanaksi "historia" ja/tai "Suomi".
Richard Adamsin teosta Waterhip Down löytyy kyllä muualta maasta, joten voit saada sen kaukolainaksi. Ota yhteyttä lähikirjastoosi, samalla saat tietoja kaukopalvelumaksuista.
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "…
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy yksi amigurumiin liittyvä kirja: Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (Multikustannus 2009).
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/…
Paavo Cajanderin suomennos:
Percy: “Ja minä, lanko, sulle näyttää voin, Mitenkä pirun häädät totuudella:
Totuutta puhu vaan, niin piru häätyy. –”
Matti Rossin suomennos:
Tulikannus: ”Ja minä, miten piru häädetään;
se loikkii tiehensä, kun sille puhuu totta.
Kun vain puhuu totta, niin se jättää rauhaan.”
Lähteet:
Shakespeare, William 1994 Repr.: Complete works / William Shakespeare ; edited with a glossary by W. J. Craig.
Shakespeare, William 1958: William Shakespearen kootut draamat. 6,
suomentanut Paavo Cajander. 2. p.
Shakespeare, William 2004: Henrik IV. Ensimmäinen osa / William Shakespeare ; suomentanut Matti Rossi. Helsinki : WSOY, 2004.
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin…
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Kyseinen ajatus on osa pitempää virkettä Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Terre des hommes (suom. Siipien sankarit) vuodelta 1939. Lause löytyy teoksen 9. luvusta Ihmiset, sen kolmannesta alaluvusta.
Alkuperäinen virke kuuluu kokonaisuudessaan ranskaksi seuraavasti:
Liés à nos frères par un but commun et qui se situe en dehors de nous, alors seulement nous respirons et l’expérience nous montre qu’aimer ce n’est point nous regarder l’un l’autre mais regarder ensemble dans la même direction.
Anni Mannerkorven ja Eino Ismalan suomennoksessa etsimänne katkelma kuuluu näin:
(---) veljesrakkaus ei ole sitä, että katsomme toisiamme, vaan että katsomme samaan suuntaan.
Lähteet:
http://www-fourier.ujf-grenoble.fr/~marin/une_autre_crypto/Livres/…
Ilmeisesti etsimäsi elokuva on Pavel Lunginin vuonna 2006 ohjaama Ostrov (Saari).
Elokuvasta tehtyä DVD-tallennetta on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa, mutta valitettavasti ei oman alueesi kirjastoissa. Voit tehdä lähikirjastossasi DVD:stä kaukopalvelupyynnön. Lisää tietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
DVD:llä on tekstitys englanniksi ja venäjäksi.
http://www.imdb.com/title/tt0851577/
http://www.imdb.com/name/nm0526732/
http://vaarakirjastot.fi/
http://vaarakirjastot.fi/kaukopalvelu;jsessionid=5393BA728BCC661A5600CE…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
Mikko Niskasen vuonna 1983 ohjaamasta elokuvasta Mona ja palavan rakkauden aika ei valitettavasti ole tehty tallennetta, ei kirjastolevitykseen eikä myytäväksi.
Elokuva on esitetty Ylellä vuosina 1992, 2012 ja 2014. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintatoive elokuvasta.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/102832
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Internetistä aiheesta ei valitettavasti näytä löytyvän juuri mitään.
Kirjallisuutta aiheesta on kyllä olemassa. Hyviä lähdeteoksia ovat esimerkiksi
Wacklin, Sara: Sata muistelmaa Pohjanmaalta ja
Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia III (1809-1856).
Näitä pitäisi löytyä ainakin suuremmista kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy vielä esim.
Ginman, Eila Brita: Oulun palo ja jälleenrakennus 1820-luvulla,
johon voi tutustua paikan päällä.
Lisäksi Oulun kaupunginkirjastossa on aiheesta muutama lehtileike.
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :…
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä…
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene…
