Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Tässä pari vinkkiä:
Hesse; Hermann: Lasihelmipeli
Proust, Marcel: kadonnutta aikaa etsimässsä
MacDonald, Ann-Marie: Linnuntietä
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Herääminen : 1300-1600
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Kiihkon aika : 1600-1800
(Alnaesin teos on erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisella tavalla kuvaillut Euroopan historiaa. Hän kertoo arkielämästä, eikä hallitsijoista ym. Voi lukea kuin romaania)
Némirovsky, Irène: Ranskalainen sarja
Nesser, Håkan: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä
Mankell, Henning: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä ja loistavia Afrikka-kirjoja.
Kyseisiä julkaisuja ei löydy HelMet -tietokannasta. Niitä ei löytynyt myöskään Helka -tietokannasta eikä myöskään Lindasta, joten painetussa muodossa niitä ei ilmeisesti suomalaisista kirjastoista löydy. Sen sijaan kaikki julkaisun 13 numeroa ovat luettavissa, ladattavissa tietokoneelle ja tulostettavissa Internet Archive -virtuaalikirjaston kokoelmissa. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli kyseisestä julkaisusta, ja siihen on liitetty suorat linkit kuhunkin numeroon Internet Archivessa.
The Yellow Book : an illustrated quarterly Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Yellow_Book
Internet Archive:
http://www.archive.org/index.php
HelMet-kirjastosta löytyy kaksi nuottikirjaa, joissa kyseinen kappale on. Löydät ne HelMet-haussa (www.helmet.fi) laittamalla hakusanat "you're still you" lainausmerkkien sisään ja valitsemalla tarkenna hakua -kohdan alta aineistoksi nuotti.
Voit tilata aineistoa haluaamaasi kirjastoon tekemällä varauksen, jos kirjastokortillasi on käytössä tunnusluku.
Lääkelaitoksen internetsivuilla osoitteessa http://www.laakelaitos.fi/ on kohta "Yhteydenotto" jossa voit esittää kysymyksen sinua askarruttavasta aiheesta. Siellä on myös kohta "Linkit", josta saat yhteystiedot ulkomaisiin viranomaisiin ja organisaatioihin.
Hakemalla Googlesta "reseptivapaat lääkkeet" ja "ulkomaat" pääsee myös CFS:n itsehoitosivustojen kautta seuraavaan linkkiin http://www.herbmed.org/links.asp, josta saa tietoa eri rohdoista ja niiden käyttötarkoituksista.
Yleisenä neuvona voi todeta ettei ole suositeltavaa käyttää ulkomailta hankittuja rohdosvalmisteita, ellei ole varma niiden sisällöstä. Pitäisi myös välttää rohdosvalmisteita, joiden koostumusta ei ole esitetty myyntipäällyksessä.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Eräpäivänä ehtii vielä uusia lainansa, joten silloin uusittaessa myöhästymismaksuja ei vielä tule. Sen sijaan jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä tulee HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua, kun lainat uusii tai palauttaa.
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
Tästä linkistä löytyy kustantajan kuvaus kirjasta: http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2011/fi_FI/reckless_kiveen…
Kuvauksen perusteella menettämisen pelko voisi hyvinkin sopia kirjan teemaksi. Myös katoaminen toiseen maailmaan vaikuttaa keskeiseltä teemalta.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös…
Kaskuja Järvenpäästä (toimittanut Väinö Kyrölä, julkaissut Järvenpää-seura, 1981) -kirjassa on kaskuja mm. Jean Sibeliuksesta. Niitä löytyy myös kirjasta Henkilökaskujen & anekdoottien kirja: 2966 hauskaa ja yleissivistävää kaskua ja anekdoottia kaikkien aikojen silmäntekevistä (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio, Kauko Saarentaus, 1990)
Kirjasto- ja informaatioalalla työskentelevillä voi olla hyvinkin vaihteleva koulutustausta. Sinulla on jo ammatillinen perustutkinto, johon varmasti löytyy täydennyskoulutusta, sen mukaan millaista työtä haet. Eri kirjastoilla on omat vaatimuksensa haettavan viran tai toimen mukaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston nettisivuilla kuvaillaan henkilöstöä näin:
http://kirjasto.tampere.fi/tietoa-meista/henkilokunta/
Opetusministeriön sivuilla kerrotaan kirjastoalan pätevyysvaatimuksista ja opiskelupaikoista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot fi –sivustolta löytyy myös tietoa alalle kouluttautumisesta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastoala/opiskelu/
Aiheesta löytyy useita Kysy…
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :…
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista…
Helmet-lainat voi uusia lainaamista tai uusimista seuraavasta päivästä alkaen. Tällöin laina-aikaa saa kuitenkin vain yhden päivän lisää Jos edellinen eräpäivä olisi osunut pyhäpäivälle tai muulle sellaiselle päivälle, joka siirtää eräpäivän seuraavaan arkipäivään, seuraavana päivänäkään ei lainoja voi uusia, koska uusiminen ei olisi tuonut yhtään lisää laina-aikaa. Lainan voi uusia yhteensä viisi kertaa, jos siihen ei ole kohdistunut varauksia. Jos haluaa maksimoida laina-ajan, kannattaa lainat uusia mahdollisimman lähellä eräpäivää.
Suomessa diplomi-insinööri tarkoittaa tekniikan alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Samantasoista koulutusta järjestetään eri puolilla maailmaa, mutta tutkintojen nimet vaihtelevat. Muutamia esimerkkejä Euroopasta:
Ruotsissa diplomi-insinööriä vastaa civilingenjör, "siviili-insinööri". Saksassa ja Itävallassa tunnetaan akateeminen titteli Diplomingenieur, mutta nimikäytäntöä ollaan yhtenäistämässä ja titteli on jäämässä pois käytöstä.
Ranskassa tekniikan alan erilliskorkeakouluissa (Grandes écoles) on Diplôme d’ingénieur -tutkinto, mutta sen suorittanut on titteliltään insinööri, ei diplomi-insinööri. Englanninkielisessä maailmassa diplomi-insinööriä vastaava tutkinto on Master of Engineering. Sen sijaan Diploma of…
"Ikkunaan voi hengittää ja siihen piirtää pikkuikkunan / ja sille joka ruutuun vielä ikkunan / ja piirtää kunnes tulee sormenpäiden pisteet, niin kuin silmät, / minä katselen vuoroon kaikista niistä ikkunoista -- " alkaa Maila Pylkkösen runo Lapsen ikkunat.
Kaivattu valimoruno on mitä todennäköisimmin Olavi Siippaisen Kevät valimossa: "Alastomin hartioin, hien kiiltäessä iholla, / silmissä näännyttävä väsymys / työskentelemme tehtaassa. -- "
Molemmat runot voi löytää antologiasta Runon polkuja : vuosisatamme suomalaista lyriikkaa.
Apurahat ja opintotuki on SYL:n julkaisema kirja, joka esittelee kaikille peruskoulun jälkeen opintoja harjoittaville sekä tieteen- ja taiteentekijöille haettavissa olevat apurahat. Kirja julkaistaan 3 vuoden välein, uusin painos lienee juuri valmistunut. Vastaava teksti on myös julkaisijan kotisivulla http://www.syl.helsinki.fi/