Sopivia hakusanoja ovat ainakin yhdessä käytettynä sanat lähihoitajat lapset tai varhaiskasvatus lapset. Oppikirjat-sanaa ei välttämättä kirjan asiasanojen joukossa ole, vaikka kirjaa oppikirjana käytettäisiinkin. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Kasvun ja hoidon osaaja / Niina Kivelä, Tiina Liukkonen, Anneli Niemi
- Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi Ivanoff ... [ja muita]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
- Varhaiskasvatusta ammattitaidolla / Mervi Järvinen, Anne Laine, Kirsi Hellman-Suominen
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan (http://finna.fi kautta löytyy muitakin teoksia, mm. opinnäytetöitä. Alla tulos…
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa.
Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja (Sanoma Magazines Finland 2006-2013)
Katy Birchall: It Girl -sarja (Bazar 2016-2017)
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter (WSOY 2021)
Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (Gummerus 2012-2014)
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot (Karisto 2022)
Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja (Tammi 1991-2005)
Joanna Nadin: Rachel Riley -sarja (Gummerus 2009-2016)
Kotimaisista kertojista Enni Mustoselta löytyy kartanoelämästä kertovia historiallisia romaanisarjoja useampiakin. Hänen sarjoissaan on ollut tyypillistä sekä palvelusväen että isäntäväen näkökulman esiintuominen. Hänen uusin sarjansa on Rouvankartanon tarinoita, johon on ilmestymässä toinen osa keväällä 2024. Mustoselta on aiemmin ilmestynyt Järjen ja tunteen tarinoita -sarja, jossa on myös kaksi näkökulmaa, mutta isäntäväki ei edusta kartanolaisia. Suosittelen kuitenkin sitäkin. Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on ollut tekemässä myös televisiosarjaa Hovimäki, josta on tehty myös kuusiosainen kirjasarja, joka kertoo televisiosarjaa laajemmin Lindhofin aatelissuvusta ja Sepän torpparissuvusta, joiden vaiheet kietoutuvat tiiviisti…
Toutain-sana perustunee kalan murrekielisiin nimityksiin (teut, teuta, töuta). Myös suomen sukukielissä on sitä muistuttavia sanoja, kuten viron tõugjas ja etenkin sen murteellinen muoto tõudjas. Suomen kielen etymologinen sanakirja kuitenkin huomauttaa, että viron sana kuuluu suomen touta-sanan yhteyteen vain, mikäli -dj:llinen asu on alkuperäisempi.
Touta on karpista käytetty nimitys, mikä sekin on epäilemättä saattanut vaikuttaa karppikaloihin kuuluvan toutaimen suomenkielisen nimen muotoutumiseen. Varhaisissa kotimaisissa kalakirjoissa toutainta kutsuttiin lampivimmaksi ja vimpaa merivimmaksi. Lampivimpaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena nimenä ja se korvattiin toutaimella.
Lähteet:
Lauri Koli, Suomen kalat
Suomen kielen…
Postia pappi Jaakobille -elokuvan pappilaa esittänyt rakennus on Kokemäellä sijaitseva Lääkärin tila eli Sukaran tila. Rakennuksessa toimii kesällä 2022 kesäkahvila Kaneli.
Lähteet: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1470124, https://ymparistonyt.fi/korjausneuvontapaiva-laakarin-tilalla-kokemaella-la-12-9/, https://www.facebook.com/kahvilakaneli
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Hei,Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen (Delfiinikirjat-painoksessa 1984) Kohta on s. 77. Kokonaisuudessaan tuo #147 kuuluu: "Jos taistelee hirmuja vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirmuksi. Ja kun katsot kauan kuiluun, katselee myös kuilu sinuun."
Kysymykseesi on hankala antaa mitään yleispätevää vastausta, sillä jokainen kunta/kaupunki/kirjasto hankkii aineistonsa hyvin yksilöidysti. Yleisin käytetty hankintakanava lienee KIPAn Aksentti, ja sen lisäksi käytetään paikallisia musiikkiliikkeitä. Jos aineistoa hankitaan keskitetysti jostain liikkeestä (ostosopimukset), alennukset saattavat olla varsin tuntuvat. Kaikkea ei kuitenkaan voi hankkia keskitetysti: laadukas ja monipuolinen kokoelma vaatii myös erikoisliikkeiden käyttöä.
Helsingin kaupunginkirjastossa jokainen toimipiste valitsee oman musiikkiaineistonsa tarpeittensa ja käytettävissä olevien resurssiensa mukaisesti. Hankintakanavina käytetään KIPAn Aksenttia, hankinta- ja luettelointiosaston kokoamia listoja sekä alan…
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Suomenkieliset sirkustoimintaa käsittelevät kirjat näyttävät olevan pääasiassa Markku Aulangon käsialaa. Taiteen perusopetuksen kannalta asiaa käsitellään julkaisussa nimeltä "Sirkus kouluun. Virikkeitä lasten ja nuorten sirkustoimintaan" (1992). Taiteiden opetusoppiin liittyviä kirjoja löydät kirjastossa luokasta 38.297, muita sirkusaiheisia kirjoja luokasta 79.91.
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Oulunslalon kunnankirjaston pääkirjastoon tulee kuluvana vuonna tiede-lehti. Ensi vuoden alusta on tilattu Tiede-lehden lisäksi myös Tieteen kuvalehti.
Vuonna 2004 tilattujen lehtien luettelon näet osoitteesta:
http://www.oulunsalo.fi/palvelut/kirjasto/lehtiluettelo.html
Hei,
Gsm-liittymien hintavertailuja voit itse tehdä esim. internetissä sivulla:
http://koti.mbnet.fi/jonkko/gsm/
Myös Kuluttajalehdessä 2004 ; (38) ; 6 ; sivut :22-23
on aiheesta artikkeli.
Kannattaa tietysti muistaa, että hinnat vaihtelevat tosi usein ja myös tieto vanhentuu nopeasti.
