Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (…
Cloetta -yhtiön ylläpitämällä sivustolla http://www.ksylitolikauppa.fi/xylitol kerrotaan näin :
"Täysksylitolia ei ole aineena olemassa... Jos tuotteen makeuttamiseen on käytetty ainoastaan ksylitolia, sitä voidaan kutsua täysksylitolituotteeksi. Täysksylitolipurukumityynyssä tai pastillissa ei kuitenkaan ole automaattisesti enemmän ksylitolia kuin ns. sekoitepurukumissa, ja myös tuotteen painolla on merkitystä. Esim. yhdessä Jenkki Juicy Cube -kuutiossa on enemmän ksylitolia kuin monessa täysksylitolipurukumissa.
Tuotteen ainesosaluettelossa ksylitolipitoisuus on kerrottu prosentteina tuotteen painosta. Siksi ainesosaluettelossa ei voi koskaan lukea ”ksylitolia 100 %”, tuotehan olisi silloin vain pala ksylitolia. Purukumin valmistamisessa…
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Helsingissä Herttoniemen ja Pukinmäen kirjastot laivaavat suksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290
Muitakin lainattavia urheiluvälineitä löytyy kuten luistimet, jääkiekkomaila, lumikengät, tennismaila, jalkapallo, frisbee, koripallo, sulkapallosetti ja hyppykeppi. Löydät tiedot näistä ja niitä lainaavista kirjastoista kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. luistimet) ja valitset aineistoksi esineen.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString
Linda-tietokannasta löytyi kaksi viitettä, joissa näyttäisi käytetyn etnometodologista tutkimusmenetelmää. Lisenssiaattitutkielma: Psykodraaman vuorovaikutuksen rakentuminen : etnometodologinen tarkastelu/Vehviläinen Sanna (1996), löytyy useista yliopistojen kirjastoista, myös Tampereen yliopiston kirjastosta. Sekä Kuopion yliopistossa tehty opinnäyte: Out of normal life : etnometodologinen tutkimus Harjamäen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa/Lahti, Jukka S. (1994), on ainoastaan Kuopion yliopiston kirjastossa. Kysy kirjastostasi mahdollisuutta kaukolainata kyseiset tutkimukset, jos ne tuntuvat olevan sopivia tarkoitukseesi.
Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Vesipisaran koko ei ole aina vakio, vaan niitä on monen kokoisia. Tässä videossa näkyy hyvin, miten hanasta putoaa erikokoisia vesipisaroita:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisara#/media/Tiedosto:Water_drop_animation_enhanced_small.gif
Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.
1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).
Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama…
Erilaisia vaihtelevia palkka-arvioita ekonomistin ammattinimikkeellä työskenteleville löytyy muutamia.
https://palkkavertailu.com/palkka/ekonomisti
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/Ekonomisti
https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kansantaloustiede
Helsingin Sanomien palkkakoneessa hakusana "ekonomisti" antaa Tilastokeskuksen tietoihin perustuen keskiarvopalkaksi kuukaudessa 5 144 euroa ja mediaanipalkaksi 4 843 euroa. Tiedot ovat tosin jo vuodelta 2018 https://www.hs.fi/ura/art-2000006386434.html
Ekonomisti tarkoittaa yleisesti talousasiantuntijaa, joka ei ole välttämättä valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ekonomistit sijoittuvat useille työelämän eri aloille, mm. tutkimuslaitoksiin, yrityksiin,…
Kirjasto voi varmastikin antaa tukea harjoitustehtävässäsi. Lähimmät ohjeet sen suorittamiseen saat kuitenkin opettajalta. Sähköpostiosoitteen perusteella käyt Turun ammattikorkeakoulua. Siellä on myös kirjasto ja tietopalvelyksikkö, jonka internet-osoite on http://www.turkuamk.fi/kirjasto/. Käy seuraavaksi kysymässä ohjausta sieltä. Myös kaupunginkirjaston tietovarannot ovat käytettävissä, ja opastusta niiden hyödyntämiseen saat parhaiten menemällä paikan päälle.
Harjoitustehtävien tarkoitus on sama kuin muunkin opetuksen: oppiminen.
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi voi etsiä teoksia pyhimyksistä. Valitaan sanahaku ja hakusanaksi pyhimykset, kielivalikosta rajataan kieleksi suomi. Teoksista Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle (Katolinen tiedotuskeskus, 2001)ja Kecskeméti, Outi: Taivaallisia suojelijoita (Katekeettinen keskus 2002) löytyy paljon pyhimysten suomenkielisiä nimiä. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa mainitusta tietokannasta www.helmet.fi. Katolinen tiedotuskeskus on alan asiantuntija, heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen…
Kirjastoauto käy Merihaassa osoitteessa Hakaniemenranta 14 keskiviikkoisin klo 16.00-16.20. Kirjastoauton aikataulut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/File/399649a1-a887-4d71-87ae-26d65a720bbb/Kirjast… .
