Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Pelkkään Amerikan valloitukseen keskittyvää romaania en löytänyt. Stephen Marlowe on kirjoittanut Kolumbuksesta minä-muotoisen
(elämäkerta-)romaanin, joka on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Christofer Columbus memoar i samarbete med Stephen Marlowe (1988). Björn Landströmilta on ilmestynyt teos Columbus : historien om amiralen över oceanen Don Christobal Colon och hans resor den västliga vägen till Indie (1966). Teosta näkemättä on vaikea arvioida, mikä rooli ensimmäisellä retkellä siinä on, tai missä
määrin kuvitteelliset ainekset sekoittuvat historiallisiin.
Muita ruotsiksi ilmestyneitä elämäkerta-tyyppisiä teoksia ovat esim. J. S. Collisin Christofer Columbus : amiral över världshavet (1992), Michel Lequennen Christofer Columbus :…
Institutet för finlandsvensk samhällsforskning kerää tietoja suomenruotsalaisista, suosittelen kääntymistä sen puoleen. Yhteystiedot löytyvät heidän sivuiltaan, http://www.samforsk.abo.fi/ .
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat.…
Tietokannoistamme LEO ja TYKI ei löytynyt yhtään artikkelia, jossa olisi suoraan tutkittu opetustyön työilmapiiriä. Sen sijaan sekä opettajien työstä, työoloista, työviihtyvyydestä jne. löytyy paljonkin tutkimuksia ja toisaalta työilmapiirin eri tekijöitä on selvitetty monipuolisesti. Alla esimerkkinä yksi asiantuntija-artikkeli opettajien työstä LEO-tietokannasta:
Miten kehittää koulua työyhteisönä
Tekijä(t) : Multanen, Leena ; Lauttio, Leena-Maija ;
Julkaisuvuosi : 2005
Sarja/Lehti : Opettaja ;
Numero : 2005;99(37):52-54 ;
Toinen esimerkki on samalta kirjoittajalta TYKI-kirjatietokannastamme ja käsittelee työilmapiiriä yleisesti:
Parempi työyhteisö - avaimia kehittämiseen
Tekijä(t) : Multanen, Leena... ;
Kustantaja :…
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Internetistä osoitteesta http://www.cissehammar.com/Lukupiiri.htm löytyy tietoa kirjallisuuspiirin perustamisesta ja monesta siinä huomioitavasta seikasta.
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Toistaiseksi HelMet palvelussa ei voi tehdä itsepalveluvarauksia kuin yhdestä saman lehden numerosta kerrallaan. Pyydä henkilökuntaa varaamaan muut lehden numerot. Pahoittelemme asiaa.
HelMet varausohjeet: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Tiina Mahlamäki on julkaissut Eeva Joenpellosta ja hänen tuotannostaan kaksi teosta:
Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva, SKS 2009.
ja
Naisia kansalaisuuden kynnyksellä : Eeva Joenpellon Lohja-sarjan tulkinta, SKS 2005.
Molemmat teokset ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Varaaminen esim. puhelimitse, puh. 03-621 2598.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä myydään joitakin tuotteita. Yleisimpiä ovat muovikassit, kangaskassit ja poistokirjat. Joissakin kirjastoissa saattaa olla myös myytävänä muistitikkuja, poltettavia DVD-levyjä, avainnauhoja tai muita tuotteita. Tuotteiden hintoja löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/.
Helmet-kirjastoissa ei kysymiäsi kirjoja valitettavasti ole. Sugarmanin kirjasta on aikaisemmat, vuosien 1990 ja 2001 painokset.
- DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Kirja on Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa, mutta lainassa tällä hetkellä.
- MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. Kirjaa on eri painoksina Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa sekä paperisena että e-kirjana.
- SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. Kirjaa on Kaisa-kirjastossa, mutta vain vuoden 2001 painosta.
- JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Kirjasta on…
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.…
