HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin…
Hämeenlinnan vankilan tulo-oppaassa kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastoauto käy toistaiseksi vankilassa joka viikko. Miehillä ja naisilla on
mahdollisuus käydä kirjastoautolla vuoroviikoin."
Opas löytyy PDF-tiedostona Hämeenlinnan vankilan www-sivuilta:
http://www.rikosseuraamus.fi/6408.htm
Kirjastoautosta lainaamiseen tarvitaan Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Kortin saa esittämällä henkilötodistuksen.
Katso käyttösäännöt: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kayttosaannot
Tässä olisi neljä kirjavaihtoehtoa:
1.Fife, Bruce. Stoppa alzheimer nu!: undvik, förebygg och bromsa demenssjukdomar. Sundbyberg: Optimal, 2013.
2. Skog, Margareta. Bättre demensvård nu!: hur du förbättrar den dagliga vården och omsorgen för personer med demenssjukdom. Stockholm: Liber, 2012.
3.Lindgren, Ann. Allt du behöver veta innan du glömmer.
Stockholm: Prisma, 2008
4. Alzheimer/Sirkka-Liisa Ekman...[et al.]
[Stockholm]: Karolinska Institutet University Press, 2007.
Ruotsinkielisiä teoksia aiheesta on pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa vähän. Tarkempia tilastoja emme voi myöskään toimittaa, mutta katsoin lainauskertoja ja niiden perusteella nopeasti arvioiden suosituimmat kirjat ovat nro 4 ja 1. Siksi laitoinkin vielä…
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www…
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Kyseessä on kaiketikin Scott Walker, josta kertova dokumentti Scott Walker, oman tien kulkija (Scott Walker: 30 Century Man) esitettiin Yle Teemalla vuonna 2012. Dokumentin on ohjannut Stephen Kijak vuonna 2006. Elokuvasta voit lukea lisää alla olevasta linkistä Yle Teeman juttuarkistoon.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/scott-walker-om…
http://marktiu.pp.fi/index_scott.htm
http://4ad.com/artists/scottwalker
http://www.imdb.com/name/nm0908199/https://fi.wikipedia.org/wiki/Scott_…
ATV:n tuottamaa Father Brownia on lähetetty Suomessa 1970-luvulla Isä Brownin salaisuudet –nimellä.
Yle esitti sarjasta seitsemän jaksoa Televisio-ohjelma 1 -kanavalla (eli TV 1:ssä) lauantaisin kahteen kertaan: ensimmäisen kerran jaksot lähetettiin keväällä 1975, ja ne uusittiin kesällä 1978.
Tässä tarkemmat tiedot jaksoista:
La 29.3.1975 klo 19:35 Isä Brownin salaisuudet: Keisarin pää (Father Brown: The Head of Caesar) (uusinta la 1.7.1978 klo 19:35).
La 5.4.1975 klo 19:30 Isä Brownin salaisuudet: Näyttelijän alibi (Father Brown: The Actor and the Alibi) (uusinta la 8.7.1978 klo 19:35).
La 12.4.1975 klo 19:15 Isä Brownin salaisuudet: Apollon silmä (Father Brown: The Eye of Apollo) (uusinta la 15.7.1978 klo 19:35).
La 26.4.1975 klo 19:25…
Aiheesi on melko laaja, sillä erilaisia taruolentoja tai sellaiseksi ajateltavissa olevia hahmoja on runsaasti. Ainakin seuraavanlaisia kirjoja voit kysellä kirjastoista:
Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
Ranta, Elina: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa - maan, metsän, veden ja vuoren väki
Burnham, Sophy: Enkelien kirja
Hjelt, Marjut: Keijukaiset - totta ja tarinaa toisesta maailmasta
Ballinger, Erich: Hirviötieto
Kirjojen lisäksi löytyy myös artikkeleita. Esim. yksisarvisista on kirjoitettu seuraavanlainen juttu:
Bengtsson, Niklas: Sarvenvälkettä - yksisarviset satu- ja fantasiakirjallisuudessa, Tyyris Tyllerö 1999, numero 2, sivut 2-11 ja 49. Tosin tässä aihe liittyy…
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden…
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Ei-teollisesta savitiilien valmistuksesta löytyy aika vähän käytännön tietoa. Olemme tarkistaneet korkeakoulukirjastojen kokoelmaluettelot, lehtiartikkelitietokannat Aleksin, Katin ja Arton sekä Lappeenrannan maakuntakirjaston omat kokoelmat.
Voisitte tutustua seuraaviin kirjoihin:
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri (1975), Keksintöjen kirja osa 8(1938), Suuri taitokirja (1965), Volhard, Franz: Savirakentaminen (1994), Spectrum tietokeskus osa 12 (1980). Lisäksi Museoaviisi (1992): 1-2, s.16-21 sisältää artikkelin: Kalkinpolttajan ja savitiilentekijän kertomaa Alatorniolta.
Turun kaupunginkirjastossa on yli 3000 äänikirjaa, joista n. kolmannes on pääkirjaston kokoelmissa. Äänikirjoja voivat lainata kaikki kirjaston asiakkaat. Suurin osa äänikirjoista on erikielisiä romaaneja, mutta myös esim. kirjailijahaastatteluja löytyy. Sen sijaan tenttikirjoja tai taide- ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä äänikirjoja ei löydy. Aineistorekisteristä voi hakea äänikirjoja aineistolajin mukaan ("tarkka haku" ja ainestolaji "äänikirjat"). Pääkirjastossa on myös erillinen kansio äänikirjoista, jotka löytyvät pääkirjaston kokoelmista.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
