Järvenpään kirjastossa on neljä kappaletta kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki ovat lainassa ja varauksiakin on. Tilanteen näet Kirkes-kirjastojen aineistotietokannan kautta:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=1322134672&u…
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Todennäköisesti tarkoitat nimenomaan 6-pinnistä liitäntää. Kyseinen liityntäportti löytyy Kohtaamispaikan mediakoneista. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Firewire6-pin.jpg
Varauksen koneille voi tehdä sivulla https://varaus.lib.hel.fi
Kohtaamispaikka, yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela…
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.…
Pekka Lepikön Yleisradiolle ohjaamista Tarkkis- ja Kaatis-sarjoista (1986-87 ja 1990) on tehty VHS-tallenteet. DVD-tallenteita sarjoista ei ole.
HelMet-kirjastoista tai Lappeenrannan seudun kirjastoista tallenteita ei löydy, mutta muutamassa muussa Suomen yleisessä kirjastossa niitä on vielä lainattavissa. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Voit tehdä oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön tallenteista.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen…
Löytyy pianonuotti Carl Czerny: Die Kunst der Fingerfertigkeit, op. 740.
Yhteisluettelon mukaan se löytyy Joensuun maakuntakirjastosta. Sibelius Akatemian kirjastossa tämä on myös. Saat halutessasi nuotin lähimpään kirjastoosi kaukolainaksi.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Kysyjän etsimä ohjelma oli Trollz.
-------------------------------------------
Kollega ehdotti lasten toimintasarjaa Mighty Morphin Power Rangers, josta on tehty myös elokuva.
https://www.imdb.com/title/tt0106064/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mighty_Morphin_Power_Rangers
Myös nämä sarjat sopisivat vastaajien mukaan kuvaukseesi ohjelmasta:
Trollz
https://fi.wikipedia.org/wiki/Trollz
ttps://www.imdb.com/title/tt0482436/
Kapteeni Planeetta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapteeni_Planeetta
(Valitettavasti lastenohjelman nimi ei ole selvinnyt. Tiedustelen sitä vielä kirjastoammattilaisten valtakunnallisen sähköpostilistan kautta ja palaan asiaan, mikäli vastaus löytyy.
Tunnistaisiko joku lukijoista…
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat…
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Vuoden 1955 lakiin kansanedustajanvaaleista (336/1955) tuli erilliset luvut vaalitoimituksesta sairaaloissa ja ulkomailla. Ennakolta äänestäminen otettiin käyttöön nimenomaan ulkomailla tapahtuvaa vaalitoimitusta varten. Näin äänestämisen ajankohta meillä siirtyi ensimmäistä kertaa varsinaisia vaalipäiviä edeltäviksi päiviksi. Äänestäminen oli mahdollista niissä Suomen edustustoissa, jotka asetuksella määrättiin, sekä suomalaisissa laivoissa.
Lähetystöissä ja muissa edustustoissa vaalitoimitus tuli aloittaa 13. päivänä ja lopettaa kolmantena päivänä ennen ensimmäistä vaalipäivää. Laivoissa vaalitoimitus tapahtui kahtena päivänä edellä mainitun ajan puitteissa laivan kapteenin määräämänä ajankohtana. Voidakseen käyttää…
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyvät nämä standardit, joita voi tutkia kirjastossa, mutta ei lainata. Molemmissa standardeissa lukee, että SFS-standardien osittainenkin julkaiseminen ja jäljentäminen on sallittu vain SFS:n luvalla.
Kuuluisimpia St. Ivesin taiteilijoita oli Barbara Hepworth. Hänestä kertoo esim. Gale: Barbara Hepworth works in the Tate Gallery Collection and the Barbara Hepworth Museum St. Ives.
St. Ivesissa oli jo 1800-luvulla taiteilijayhteisö, tietoa netistä sivuilta: http://www.utopia-britannica.org.uk/pages/CORNW.htm ja http://www.penleehouse.org.uk/art-history/stives-artists.htm
Faktaa löytyy Cornwall oppaista esim. Hannigan : Cornwall & The Isles of Scilly.
Cornwalliin sijoittuvia romaaneja löytyi esim. Philippa Carr: Kerran taas kohdataan ja Richard Mason: Meren huoneissa.
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',…
