Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo…
Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä.
Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016…
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen…
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Kappale sisältyy äänitteeseen: Niemelä, Hannu: Valmis tie, jota on ainakin Joensuun kaupunginkirjastossa CD:nä ja kasettina. Sen saa kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siionin sävelmiä : 54. vihko, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa.
Siionin kannel -julkaisuissa, joissa on nuotit + sanat, kappaletta ei ole.
Äänitteenä siis löytyy.
Laulua entisen Suur-Someron pitäjän taloista ei Kiven teksteissä lauleskella. Aleksis Kiveen tämä loru kuitenkin liittyy siten, että sitä lauleskelleeseen Someron Pajulasta, Myllymäen torpasta kotoisin olleeseen Heikki-nimiseen mielenvikaiseen kulkuriin viitataan Seitsemän veljeksen yhdeksännessä luvussa: "Siinä hän seisoo kuin entinen Paijulan Heikki, se Myllymäen Hessu, röykkiö kenkärajoja seljässä."
Myllymäen Hessu (s. 1810, k. 1870) oli "yksinäinen, lapsekas ja hiukan sekapäinen mies". Hän toimitti paimenenvirkaa ja muuta pientä ammattia eikä koskaan suuttunut, vaikka koko kylä piti häntä narrinaan. Hän kierteli pitäjästä pitäjään, joskus kantaen kenkärajoja olkapäällään ja lallatellen laulua: "Vilukselan Vitka / ja Viuvalan Pispa, /…
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän".
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Englantilainen munuaispiiras eli kidney pie on piirakka, jossa munuaista sisältävä muhennos on piirakkakuoren sisällä. Tässä linkki reseptiin:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/reseptit/resepti/englantilainen-munuai…
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
Nimi Anton tulee kreikkalais-latinalaisesta sukunimestä Antonius. Antonius-nimen merkitys on kuitenkin valitettavasti epäselvä, varmaa tietoa nimen meriktyksestä ei siis ole. Nimeä on selitetty muun muassa sanalla antius, joka tarkoittaa edessä seisovaa tai esimiestä
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera?language_con…
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ on saatavissa lista heprean kielisistä kirjoista. Valitaan monipuolinen haku, jossa voidaan valita kieleksi heprea ja aineistoksi vain kirjat. Näin saadaan noin kaksisataa kirjaa, joista osa on oppi- ja sanakirjoja. Plussasta selviää myös aineiston saatavuustiedot.
Voit tehdä kaukolainapyynnön joko Vantaan tai Espoon kirjaston kautta. Käyttämässäsi kirjastossa selviää, miten on toimittava.
Kansa taisteli-lehteä on säilytetty tietokannan mukaan esim. Kouvolan, Lahden, Vaasan ja Porin kirjastoissa. Lehden artikkeleita on myös koottu kirjoiksi. Teosten nimet ovat Isänmaa pelastui, Kohtalon vuodet ja Muistojen kirja. Näitä kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten saat ne hyvin helposti käyttöösi.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',…
Lehdessä Suvannon seutu, numerossa 7/1992 on artikkeli Metsäpirtille vaakuna. Siinä on mustavalkoinen kuva vaakunasta, mutta tekstissä on kerrottu tarkemmin väreistä ja niiden symboliikasta. Voimme lähettää kopion artikkelista, jos saamme yhteystietosi.
